Hermo menee.... :( 23-vuotias nuoreni palasi kotiin ja...
makoilee päivät pitkät, kaipaa jatkuvaa henkistä tukea, pyykkäys-, ruoka- jne. palveluita. En arvannut miten koville tämä ottaisi. Lisäksi levittelee tavaroitaan kaikkialle eikä voimat riitä osallistua kotitöihin.
Hän on loppuun palanut parisuhteestaan eronnut ja elokuuhun asti saikulla. Lupasin että voisi tulla mun luo, mutta nyt ottaa itsellä koville.
Vinkkejä?
Kommentit (56)
Tunnistan tilanteen. Meidän 26-V muutti takaisin opiskelupaikkakunnalta töihin tänne. Asui asuntojen välissä reilun kk meillä, huonekalunsa ja tavaransa täytti 3 huonetta. Aikansa sitä kesti, mutta ei olisi kyllä yhtään pidempää halunnut
Näiden ma mujen puolisot aina käsittää että alle 30 v on nuori. Kotimaassaan varmasti onkin. Välimeren maissa hyysätään sinkkumiehiä aikuisikään saakka. Mutta Suomessa 20 vuotias on aikuinen.
Vinkki: rakasta lastasi. Yritä antaa sitä henkistä tukea ja kannusta pikkuhiljaa osallistumaan pyykkihuoltoon ym. Ei kai voi loppuunpalaneelta vaatia heti kaikkea, vaan hitaasti asioita lisäten. Varmaan on sekä hyviä, että huonoja päiviä. Joskus jaksaa ja joskus ei. Onko hän avun piirissä, käykö siis terapiassa tai juttelemassa jollekin? Jos ei, niin sellaiseen pitää hakeutua. Tuota jälkimmäistä voit mielestäni jopa vaatia, jos sitä ei jo ole. Hän ei välttämättä itse jaksa, mutta jos sinä autat siinä ja vaadit, että hän ottaa apua vastaan, niin uskon että asiat alkavat lutviutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
23-vuotias on aikuinen eikä nuori.
Alle 30v on nuori
23-vuotias on täysi-ikäinen aikuinen jolla on aikuisen oikeudet ja velvollisuudet, ja hän voisi olla itsekin vanhempi ja vastuussa omista lapsistaan. Älä holhoa.
23-vuotias siis lapsi? Toiset pyörittää jo miljoonabisneksiä tai suurperhettä tuossa iässä, mutta mammojen 23-vuotiaat on vielä pikkulapsia.
Täällä on 47-vuotias nuori myös hoidettavana. Mitä näiden kanssa pitäisi tehdä?
Tuollainen 23-vuotias lähestyy jo nopeasti keski-ikää. Ei muuta kuin omilleen omia asioitaan hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun luokkakaveri aikoinaan, myös parikymppinen poika, teki vastaavassa tilanteessa suisidin. Viimeinen niitti oli hänelläkin se että tyttöystävä jätti. Nuorille on erittäin tärkeä kertoa että vaikka kuinka vaikeaa on, niin kaikesta selviää. Vaikka kumppanin menettäminen tuntuu maailmanlopulta ensin, niin ajan kanssa helpottaa ja löytyy varmasti uusi kumppani jos haluaa.
Miksi alapeukku?
Lapsia tehdään ja niiden kanssa pitää olla kotona kolmevuotiaaksi. Ilmeisesti niitä ei tarvitse sen jälkeen tukea ja rakastaa. Tämän olen oppinut palstalta.
Vierailija kirjoitti:
Aikuista kun ei voi enää lyödä niin kai se puheella pitää pärjää.
Sinua voisin tirvaista turpaan ihan hyvällä.
ohis
Vaikka olisikin uupunut, niin ei se ole mikään lupa elää kuin sika pellossa. Omat jäljet pitää pystyä korjaamaan tai sitten pysyä siellä sängyssä poissa sotkemasta.
Mitä enempi 23 vuotiasta paapoo, sitä heikommaksi hän itsensä kokee. Selkeät toimintaohjeet, joista ei livetä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on 47-vuotias nuori myös hoidettavana. Mitä näiden kanssa pitäisi tehdä?
Täällä 63-V nuori muutti takaisin kotiin. Mitä pitäisi tehdä? Vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
23-vuotias siis lapsi? Toiset pyörittää jo miljoonabisneksiä tai suurperhettä tuossa iässä, mutta mammojen 23-vuotiaat on vielä pikkulapsia.
No onhan hän aloittajan lapsi. Pikku lapsesta ei ole kukaan muu puhunut kuin sinä.
Minun luokkakaveri aikoinaan, myös parikymppinen poika, teki vastaavassa tilanteessa suisidin. Viimeinen niitti oli hänelläkin se että tyttöystävä jätti. Nuorille on erittäin tärkeä kertoa että vaikka kuinka vaikeaa on, niin kaikesta selviää. Vaikka kumppanin menettäminen tuntuu maailmanlopulta ensin, niin ajan kanssa helpottaa ja löytyy varmasti uusi kumppani jos haluaa.