Mistä johtuu että aikuinen lapsi ei halua tulla käymään?

Vierailija kirjoitti:

Minun tyttöni perheineen asuu viiden km päässä. Hän lähettelee jotain viestejä lähes joka päivä talvella. Kuskaan heidän lapsiaan harrastuksiin monta kertaa viikossa. Lapset ovat 13v ja 16v mutta talvella harrastuksiin ei kulje julkisia, joten minua tarvitaan. Kesällä ei lähetä viestejä laisinkaan.

Tyttö on käynyt viimeksi kylässä mun luona varmaan neljä vuotta sitten enkä minäkään heillä vieraile, kun silloin kun kutsutaan eli jouluna. Jos menisin, tyttö kysyisi onko jotain asiaa. 

Täytin just 70v eikä tyttö käynyt edes kakkukahvilla vaikka pyysin. Lähetti kukkaterveiset whatsappiin. Varmaan kun kuolen, lähettää osanotot puhelimeeni. Mielestäni tyttöni on vaan k..spää.

Ohis, mutta mitkä julkiset ei kulje talvella? Kesäksi kyllä jotkin koululaiskyydit menee tauolle, mutta talvella? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tyttöni perheineen asuu viiden km päässä. Hän lähettelee jotain viestejä lähes joka päivä talvella. Kuskaan heidän lapsiaan harrastuksiin monta kertaa viikossa. Lapset ovat 13v ja 16v mutta talvella harrastuksiin ei kulje julkisia, joten minua tarvitaan. Kesällä ei lähetä viestejä laisinkaan.

Tyttö on käynyt viimeksi kylässä mun luona varmaan neljä vuotta sitten enkä minäkään heillä vieraile, kun silloin kun kutsutaan eli jouluna. Jos menisin, tyttö kysyisi onko jotain asiaa. 

Täytin just 70v eikä tyttö käynyt edes kakkukahvilla vaikka pyysin. Lähetti kukkaterveiset whatsappiin. Varmaan kun kuolen, lähettää osanotot puhelimeeni. Mielestäni tyttöni on vaan k..spää.

Ohis, mutta mitkä julkiset ei kulje talvella? Kesäksi kyllä jotkin koululaiskyydit menee tauolle, mutta talvella? 

 

On sellaisia paikkakuntia missä viimeinen bussi kulkee illalla kello 16. Eikä viikonloppuna laisinkaan.

Suurin osa tästä selittyy varmasti vain huonoilla ja etäisillä väleillä. Nykyään ei kyläillä kunnioituksesta tai velvollisuudesta. Jos vanhemmat viettivät aikaa lapsensa kanssa niinä ruuhkavuosinaan ja kiinnostus lasta kohtaan oli lämmintä ja aitoa, niin todennäköisesti lapset haluavat tavata vanhempiaan omia ruuhkavuosinaan.

Toinen juttu olisi, jos työelämän ja vanhemmuuden vaatimukset saataisiin takaisin kasarin ja ysärin tasolle. Riittäisi ihmisestä vähän muuhunkin. Mutta toisaalta en kyllä toivo, että vanhemmuuden kriteerit laskisivat entiseen tasoon.. Työelämän osalta toivoisin sitä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tykkää äidistäni ja siksi tulee käytyä erittäin harvoin hänen luonaan. Vastaavasti hän käy mun luona vielä harvemmin.

Tapaamme kahvilassa tms. Muutaman kerran vuodessa.

Sama. Syynä on se, että minua ahdistaa mennä vanhempieni luokse, koska jatkuvat suhdekyselyt, lapsista puhuminen ja kuinka kohta vaihdevuoteni alkavat (olen 35)  ahdistaa. Kahvilassa nuo puheet yleensä jää vähemmälle ja on helpompi hälinässä ohittaa. 

 

Boomerit eivät tajua ettei lastenteko ole tätä päivää.

Boomerien lapset eivät taida enää olla lapsentekoiässä...

Mitenkä niin? Nuorimmat boomerit ovat nyt 6-kymppisiä, heidän lapsensa kolmenkympin kahta puolin.

Se että aikuinen lapsi ei kyläile vanhemman luona tai ei pidä yhteyttä ei  aina todellakaan ole vanhemman vika. On vaan aikuisia lapsia jotka ovat itsekkäitä. Puolison aikuiset lapset odottavat aina saavansa apua milloin missäkin asiassa mutta eivät edes käy isänsä luona isänpäivänä. Puoliso rientää aina heidän apuun ja on ollut ja on edelleen hyvä vanhempi. Jotkut aikuiset lapset eivät koskaan kasva aikuisiksi ja olettavat että vanhemmat ovat aina valmiina auttamaan. Itse eivät kuitenkaan ota yhteyttä muuten kun silloin kun tarvitsevat apua jossain. 

Miksi kerran kuussa tai kerran kolmessa viikossa ei muka ole tarpeeksi? On sillä lapsella varmaan muutakin elämää. Ap kuulostaa raskaalta läheisriippuvaiselta.

Lisäksi lapsi kyllä kävisi useammin, jos teillä olisi hyvät ja läheiset välit ja hän ei asu kaukana. Jos ei käy, niin silloin ei ole ja kannattanee miettiä omaa toimintaa, että miksi lasta ei kiinnosta kyläily.

Oletko esim suosinut aina sitä toista lasta, joka kuuliaisesti käy lihapatojen ääressä? Oletko vertaillut lasta siihen toiseen lapseen? Puhutko pahaa siitä lapsesta, joka ei käy kylässä tällä toiselle lapselle? Syitä on monia.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat on tosi ilkeitä, eivätkä itse ymmärrä mitään pahaa tekevänsä tai eivät välitä. En ole käynyt äidillä nyt pariin vuoteen. Siihen aikaan olin menettänyt kotini yrityksen velkojen takia ja äiti irvaili kun joudun vuokralle asumaan. Soitteli "kuulumisia" vain saadakseen juoruilla vaikeasta elämäntilanteestani tutuilleen. 

Mitäs silloin, jos se äiti ei kuitenkaan ilkeile eikä arvostele, vaikka lapsi tekisi mitä tai joutuisi vaikeuksiin. Yrittäisi vaan ymmärtää edes jotenkin ja auttaa. Eivätkä kaikki vanhemmat edes halua juoruta lastensa asioita uteliaille ulkopuolisille, jotka olisivat vain vahingoniloisia. Silti jotain on joskus pielessä, kun yhteydet vaan katkeavat. 

Vierailija kirjoitti:

Minun tyttöni perheineen asuu viiden km päässä. Hän lähettelee jotain viestejä lähes joka päivä talvella. Kuskaan heidän lapsiaan harrastuksiin monta kertaa viikossa. Lapset ovat 13v ja 16v mutta talvella harrastuksiin ei kulje julkisia, joten minua tarvitaan. Kesällä ei lähetä viestejä laisinkaan.

Tyttö on käynyt viimeksi kylässä mun luona varmaan neljä vuotta sitten enkä minäkään heillä vieraile, kun silloin kun kutsutaan eli jouluna. Jos menisin, tyttö kysyisi onko jotain asiaa. 

Täytin just 70v eikä tyttö käynyt edes kakkukahvilla vaikka pyysin. Lähetti kukkaterveiset whatsappiin. Varmaan kun kuolen, lähettää osanotot puhelimeeni. Mielestäni tyttöni on vaan k..spää.

Oletko raskasta seuraa? Itse välttelen 70v vanhempieni seuraa sen takia, että heidän keskusteluaiheensa ovat niin ankeita. Et kai ole sellainen?

Mua ärsyttää kun äitin mielestä kukaan ei käy hänen luonaan ja valittaa siitä aina. Todellisuudessa ei mene viikkoakaan ettei joku neljästä lapsesta kävisi. Äiti on todella kiittämätön, olen sanonut että sinun asemassasi moni olisi ikionnellinen kun kaikki lapset asuvat max tunnin matkan päässä, monilla ne on eri maassa. Aina on niin hirveän pitkä aika kun ei olla nähty, tunteekohan pienimmät lapsenlapset häntä enää = 2-3 viikkoa. Ja tietenkin autot kulkee vain yhteen suuntaan eli hänen kotiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tyttöni perheineen asuu viiden km päässä. Hän lähettelee jotain viestejä lähes joka päivä talvella. Kuskaan heidän lapsiaan harrastuksiin monta kertaa viikossa. Lapset ovat 13v ja 16v mutta talvella harrastuksiin ei kulje julkisia, joten minua tarvitaan. Kesällä ei lähetä viestejä laisinkaan.

Tyttö on käynyt viimeksi kylässä mun luona varmaan neljä vuotta sitten enkä minäkään heillä vieraile, kun silloin kun kutsutaan eli jouluna. Jos menisin, tyttö kysyisi onko jotain asiaa. 

Täytin just 70v eikä tyttö käynyt edes kakkukahvilla vaikka pyysin. Lähetti kukkaterveiset whatsappiin. Varmaan kun kuolen, lähettää osanotot puhelimeeni. Mielestäni tyttöni on vaan k..spää.

Itsehän olet hänet kasvattanut. Voit vain pohdiskella missä kohtaa meni pieleen.

Tarkoitat sanoa että olet itse tuollainen vanhempiesi takia? Kaikkea sitä

Syitä on varmasti monia. Oma äitini on niin ilkeä ja pahantahtoinen ihminen, etten aio tavata häntä enää ollenkaan. Haaveilin jo pienenä lapsena tästä tilanteesta, äidissäni ei ollut silloinkaan mitään hyvää.

Minulla on vanhempieni luokse 3 tunnin ajomatka. Heidän kotonaan on hyvin tunkkainen ilma, koska talossa ei ole mitään ilmanvaihtoa. Kaikki vaatteet on laitettava saman tien pesuun päällystakkia myöten, jos siellä on yön yli. Päänsärky tulee joka käynnillä.

Heidän luonaan on myös hyvin likaista, jokainen ovenkahva, nuppi ja pöytä on rasvainen ja tahrainen. Jos tarjoan siivousapua, siitä loukkaannutaan. Enkä kyllä aina jaksaisikaan aloittaa vierailua siivoamalla. Jos syömme siellä jotain, kuuraan ruokapöydän ja pesen astiat vaivihkaa ennen ruokailua. Vain toinen vetää vessan ja kumpikaan ei pese käsiään vessakäynnin jälkeen.

Heitä ei kiinnosta kuulla meidän kuulumisiamme. Saattavat kyllä joskus kysyä, mitä kuuluu, mutta vastausta ei kuitenkaan jakseta kuunnella kolmea sanaa enempää ja sitten puhutaan taas jo naapureiden ja sukulaisten asioista. Toinen saattaa yhtäkkiä alkaa huutaa ilman mitään syytä, minkä jälkeen toinen itkee. 

Puhumme äidin kanssa puhelimessa pari kertaa viikossa. Kylässä käydään merkkipäivinä ja silloin kun tv/digiboksi/kännykkä/joku muu laite on "sekaisin" tai mennyt rikki. Enempään ei pysty venymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin käynnit kun vanhempani jatkuvasti valittivat lasteni (ihan normaaleista lasten) tekemisistä. Ei olisi saanut näkyä eikä kuulua. Äitini jopa yritti fyysisesti kurittaa vanhempaa lastani kuten minua aikoinaan. Hänen mielestään olen huono äiti kun en anna kuria=pahoinpitele lapsiani. Että siinä nyt tällainen syy. 

Normaaliuden määritelmä on muuttunut ajan myötä, kun kuritusmahdollisuudet ovat heikenneet. Nykypäivän vanhemmat ja opettajat joutuvat arjessa sietämään lapsilta paljon sellaista käytöstä mitä ennen ei olisi missään tapauksessa siedetty, joten aiemmin epänormaalista on tullut normaalia.

Tässä taitaa olla vastaus aloittajan kysymykseen, ellei aloittaja jopa itse ole kirjoittanut tätä. Kuritus. Taisi mennä liian pitkälle jopa silloin kun se oli "sallittua". Aluksikaan läheskään jokainen vanhempi ei halunnut käyttää lupaansa kuritusväkivaltaan edes silloin kun fyysinen kuritus oli sallittua. Se oli ihan vanhemman tietoinen valinta hakata lapsiaan. Ja tässä kurituksessakin oli varmasti monenlaisia variaatioita tukistuksesta vakavaan pahoinpitelyyn, joka jo silloin olisi ollut rangaistava teko, jos vain olisi tullut poliisin tietoon. Vietiinkö pahoinpideltyjä lapsia lääkäriin? No ei viety ainakaan minua. Minua hakattiin niin rankasti tekaistusta syystä, kun todellinen syy oli vanhempieni minuun kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö ja kun alle 4-vuotiaana jo "keimailin" liikaa toiselle vanhemmalle, niin olihan äitini kostettava tämä minulle. Niin, tämä tapahtui ollessani 4-vuotias. Pahoinpitelyn aikana virtsasin alleni, näkökyky hävisi joksikin aikaa ja lopulta menin tajuttomaksi. Makasin märissä housuissani sängyssä tajunnan rajamailla ja tajuttomana monta tuntia tämän jälkeen. Pahoinpitelyn fyysiset jäljet olivat pitkään näkyvissä. Aloin myös pissata öisin housuihini tämän jälkeen, vaikka olin ollut yökuiva jo pitkään. Tämä tapahtuma ja kaikki muu alistaminen on pilannut koko elämäni. Olin helppo uhri koulukiusaajille. Vaikka ulospäin kaikki näyttää hyvältä ja "oikealta", niin sisimmässäni olen niin rikki ettei kukaan terapeuttikaan ole pystynyt auttamaan minua mitenkään. Tietenkään en ole työkykyinen ja menee pitkiä aikoja kun edes pystyn poistumaan kotoa. Näinä harvinaisina hetkinä käyn kaupassa ja häpeän itseäni niin ettei mitään rajaa. Tätä kotoapoistumista edeltää meikkaus ja kampausrutiinit ja taas näytän normaalilta eikä kukaan päällepäin voisi uskoa miten hajalla olen.

Joten vanhemmat jotka mietitte miksi aikuinen lapsi on niin itsekäs ja ilkeä ettei tule vierailemaan yksinäisen vanhan vanhemman luona, niin miettikää edes hetki voisiko syy löytyä itsestänne eikä vain lapsen temppuilunhalusta ja aiheettomasta katkeruudesta. Sen taakse että kuritus oli ennen sallittua on ihan turha piiloutua. Vakava pahoinpitely on käsittääkseni ollut rikos aina. 

Vierailija kirjoitti:

Lapset ei ole sulle velkaa mistään. He eivät pyytäneet syntyä.

Tämän kun sisäistät -

Tämä. Lapsi jätetty aikanaan ilman hoivaa ja nyt sitten pitäisi vanhuksia hoivata. Boomerit eivät itsekään vanhempiaan hoitaneet vaan pikemminkin hoidattivat omat lapsensa heillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin olet itse käynyt hänen luonaan? Minä en enää käy vanhemmillani koska eivät koskaan vieraile minun luonani vaikka käyvät kyllä kauempana asuvan sisarukseni luona.

Miksi yli 60v vanhempi vierailisi lapsensa luona yksiössä? xD

Minä olen yli 60-v ja vierailen oikein mielelläni lapseni luona yksiössä.