Suurperheiden äidit:Tehtailetteko lapsia siksi että välttyisitte ns.oikealta työltä??

On siis oikeassa elämässä kampaaja, mutta se ei taida lyödä leiville, niin on ryhtynyt tehtailemaan lapsia - nyt jo seitsemäs tulossa :)

Varokaa siellä Eurassa (ja muuallakin Turun suunnassa), kun Perhe huristaa pikkubussillaan kylillä..

Sinunlaistesi ihmisten vuoksi toivon, että helvetin lieskat ovat olemassa - vaikka en uskonnollinen ihminen olekaan.

Tuollainen toisten ihmisten asioiden retostelu ei ole tervettä - eikä se ole oikein. Tämä foorumi on hieno paikka vaihtaa kokemuksia; älä pilaa tätä paikkaa olemassa olollasi.

Aika harvassa ovat. Yleensä ovat just ne kahden lapsen perheet kun nicopetterin pitää saada virikkeitä ja äiti saa levätä vauvan kanssa kotona...

te suurperheiden äidit ootte sit just niitä jotka viette isommat lapset hoitoon kun uutta tulokasta pukkaa. :D

Joten miksi ei tehtäis lapsia. Ja meidän perheen arvoihin kuuluu, että kun lapsia tehdään, niin ne myös hoidetaan itse.

Harvinaisen typerä aloitus... huh,huh.

voin kyllä sanoa, että nyt, kun olen täysipäiväisesti kotiäitinä, on arki PALJON rankempaa! Kävin kesäkuuhun asti töissä, vanhin lapsi koulussa ja kolme nuorempaa kokopäivähoidossa ja kyllä siinä vain helpommalla pääsi, kun itselle jäi vain iltaruoan laittaminen ja lasten kanssa ehti olla vain alkuillan- ja illan, muutaman hullun tunnin!



Töissä sai tehdä rauhassa omat hommansa, oli aikaa omille ajatuksille, oli sopivasti haastetta - ainakin mulle se oli "lomaa" kotoa.



Suosittelen, ap, ettet puhu asioista, joista et mitään tiedä!

ja suurperhettä siis ollaan. Lapsista vanhin nyt 8, ja loput sitten 1v-6v väliltä Alunperin meillä oli miehen kanssa suunitelmissa kaksi lasta, mutta lapsien myötä huomasimme kuinka lapset tuovat sisältöä elämään. Emme ole lestadiolaisia, ja useassa tuttavaperheessä on vähintään neljä lasta, joten ei ainakaan lähipiirissä mitenkään harvinainen ilmestys, eikä ihmettelyn aihe.. itse teen töitä kotoa käsin, niin kauan kun pystyn ennen vauvan syntymää, ja heti vauvan syntymän jälkeen kun vaan siihen sopivan hetken löydän. Olen erittäin iloinen, että minulla on ammatti jonka kautta saan olla kotona ja tehdä täältä käsin töitä. Mies on yrittäjä. Tällä hetkellä lisäksi rahallinen tilanne, ja talon koko antaa myöden monelle lapselle.

Lapset eivät siis ole mikään keino pysytellä pois töistä, ja johan lapsissa itsessään on "työtä" eli ei tämä ihan loikoilua ole.

Lapset on hoidettu kotona, ja ennen tätäkin raskautta hoidin osan työstäni iltahommina toimistolla, niin että isä sai olla lasten kanssa kotona.

Päivääkään en ole katunut, ja suosittelen useaa lasta ehdottomasti niille joilla on varaa, halua ja tilaa olla lasten kanssa:) Vanhana tästä sitten palkinnon saa, kun ei tarvitse yksin istua kiikkustuolissa ilman lähimmäisiä.

ja suurperhettä siis ollaan. Lapsista vanhin nyt 8, ja loput sitten 1v-6v väliltä Alunperin meillä oli miehen kanssa suunitelmissa kaksi lasta, mutta lapsien myötä huomasimme kuinka lapset tuovat sisältöä elämään. Emme ole lestadiolaisia, ja useassa tuttavaperheessä on vähintään neljä lasta, joten ei ainakaan lähipiirissä mitenkään harvinainen ilmestys, eikä ihmettelyn aihe.. itse teen töitä kotoa käsin, niin kauan kun pystyn ennen vauvan syntymää, ja heti vauvan syntymän jälkeen kun vaan siihen sopivan hetken löydän. Olen erittäin iloinen, että minulla on ammatti jonka kautta saan olla kotona ja tehdä täältä käsin töitä. Mies on yrittäjä. Tällä hetkellä lisäksi rahallinen tilanne, ja talon koko antaa myöden monelle lapselle.

Lapset eivät siis ole mikään keino pysytellä pois töistä, ja johan lapsissa itsessään on "työtä" eli ei tämä ihan loikoilua ole.

Lapset on hoidettu kotona, ja ennen tätäkin raskautta hoidin osan työstäni iltahommina toimistolla, niin että isä sai olla lasten kanssa kotona.

Päivääkään en ole katunut, ja suosittelen useaa lasta ehdottomasti niille joilla on varaa, halua ja tilaa olla lasten kanssa:) Vanhana tästä sitten palkinnon saa, kun ei tarvitse yksin istua kiikkustuolissa ilman lähimmäisiä.

Juuri se poinnti mitä olen monet kerrat miettinyt. Että miksi ihmeesä ihmiset haluaa useita lapsia? Ajatteleeko moni todellakin tuota vanhuuta ja sitä, että mitä useampi lapsi sen enemmän seuraa?? Jos näin, niin tuntu ihan kertakaikkisen itsekkäältä. En keksi mitään syytä miksi lapsia pitäisi olla enemmän kuin kaksi!

8 vuotta olen kotona ollut vaikka tiukkaa on. Lapsia 3. Ei tuollaisen rahan takia varmaan kukaan kotiin jää ellei todella halua lapsia.

...että ei lastensa lukumäärää varmaan osaa "kauhistella" kuten ulkopuoliset tekisivät. Itse näkee ne rakkaat lapsensa itsestäänselvinä perheenjäseninä eikä silloin tuijoteta lukumäärää tai kysellä yhteiskunnan mielipiteitä.

Jos nyt hetken pysähtyisit ihan ajattelemaan niin huomaisit että JOS hankkii lapset vaikka 3 vuoden välein, ei hoitoikäsiä ole kovin montaa.. :D



Itselläni on vasta kaksi pukattu maailmaan ja ovat hoidossa juuri koska haluan MYÖS tehdä välillä työtä. Siis juuri se jota epäilet mitä en halua!



Nyt kun kolmas syntyy, sitten neljäs -niin töihin mennessä isoimmat on pois hoidosta kun palaan töihin.. Ei ne kaikki sielä hoidossa jumita. :)) Tulis muutenkin kohtuu kalliiksi pitää 3+ lasta hoidossa. Ei mulla ainakaan ole niin hyvä tuloista ukkoa.



MItä tulee lapsilukumäärään niin mikä hitto SINÄ SIELÄ RUUDUN TOISELLA PUOLEN olet päättämään sopivan lapsimäärän MEIDÄN PERHEESSÄ?

Jos sinulle sopii 2 lasta, niin toiselle haave on 7. Itse haaveilen suurperheestä, eikä minulla ole mitään pieniä perheitä kohtaan -olenhan sitä vielä itsekin, musta on uskomatonta että joku kehtaa julkisesti "keskustella" toisten valinnoista, siis arvostella.

Mitään keskustelua ei ole sitten arvostella toisien valintoja, päivitellä että onko jonkin lahkon jäsen jne.



Itte olen tavallinen kristitty, joku vois erehtyä luulemaan ateistiksi.. :)



13

Tämän kaltaisista aloituksista saa käsityksen, että "oikea työ", eli toisin sanoen tietsikan ääressä istuminen 8 tuntia toimistolla, on arvokkaampaa kuin lapsistaan huolehtiminen.



Ei ihme, että niin moni lapsi ja nuori voi huonosti. Lähtöasetelmakin kun on jo se, että he eivät yllä prioriteettilistalle. Tai tulevat kakkosena tai kolmosena.



Mikään ei ole arvokkaampaa, kallisarvoisempaa kuin ihmiselämä. Jos sellainen käsiini annetaan, koen etuoikeudekseni sekä velvollisuudekseni pitää siitä parasta mahdollista huolta -rajallisten kykyjeni mukaan. Mikään muu ei tuota sijaa voi ottaa, tai en kehtaisi katsoa enää itseäni peilistä.

Emme ole suurperheellisiä, mutta perusidea on se, että lapset ovat tervetulleita. Lasten lukumäärää en osaa etukäteen ennustaa tai edes sanoa villiä arvausta.



Aion olla kotona, kunnes lapsemme menevät kouluun. Töitä/opintoja aion tehdä vain koulupäivän ajan ja sen jälkeen olla taas perheen käytettävissä.



Asumme ulkomailla ja meille tämä on toimivin ratkaisu. Turvattomuuden ja kidnappaus-vaaran vuoksi haluan itse viedä lapset kouluun ja olla päivän päätteeksi vastassa. Ja koska miehelläni on kansainvälinen ura ja hän on johtotehtävissä useammassa maassa, arki toimii parhaiten, kun olen kokopäiväisesti kotona huolehtimassa käytännön asioista.



Yhteiskunnan tukia emme saa, joten tämä ei ole keneltäkään pois. Ja vaikka Suomessa asuisinkin, maksaisimme kotonaolon 3 vuoden jälkeen omasta pussista.



Meillä kyse ei ole "oikean työn" välttämisestä vaan arvovalinnoista. Perhe on etusijalla, kaikki muu on toisarvoista.

Mä ainakin tiedän äitejä, joiden yksi iso peruste lapsen teolle on se, että saa olla kotona, ja tuskin heistä kaikista edes olisi rankkaan työelämään

Ymmärrän mitä tarkoitat. Tiedän itse kaksi äitiä, jotka teki aina uuden lapsen, kun nuorimmainen lähestyi kolmea vuotta. Töissä ei käyneet missään välissä ja ihan suoraan myönsivät, ettei työnteko kiinnosta ja toinen ei muuten vaan tiennyt mitä elämällään tekisi, niin väänsipä sitten lapsia, kun ei mitään muutakaan keksinyt. Ja näillä siis lapsia yli kuusi.

kyllä heistä huolehtiminen lyö mennen tullen työelämän rankkuuden ;)



Mulle äitini kotonaolovuodet oli täyttä luksusta. Se oli nimenomaan lasten parhaaksi. Tuntui todella hyvältä tulla kotiin, kun äiti oli avosylin ovella vastassa, halasi ja kysyi miten koulussa meni. Lähtökohdat elämällämme ovat olleet hyvät ja tasapainoiset. Huomiota, syliä ja rakkautta sai yllin kyllin. Nykyään olemme jo aikuisia ja meillä kaikilla on ihania muistoja lapsuudesta. Nyt haluamme tarjota saman omille lapsillemme ja siksi olemme valinneet äitiyden etusijalle elämässämme.



Onko siinä todellakin jotakin kyseenalaista, että nauttii omista lapsistaan ja kodistaan? ;)

;) Kokeile viettää päivä seitsemän lapsen perheessä, niin näet mitä suurperheen äidin elämä on.

kyllä heistä huolehtiminen lyö mennen tullen työelämän rankkuuden ;)

Mulle äitini kotonaolovuodet oli täyttä luksusta. Se oli nimenomaan lasten parhaaksi. Tuntui todella hyvältä tulla kotiin, kun äiti oli avosylin ovella vastassa, halasi ja kysyi miten koulussa meni. Lähtökohdat elämällämme ovat olleet hyvät ja tasapainoiset. Huomiota, syliä ja rakkautta sai yllin kyllin. Nykyään olemme jo aikuisia ja meillä kaikilla on ihania muistoja lapsuudesta. Nyt haluamme tarjota saman omille lapsillemme ja siksi olemme valinneet äitiyden etusijalle elämässämme.

Onko siinä todellakin jotakin kyseenalaista, että nauttii omista lapsistaan ja kodistaan? ;)

Ei tietenkään, mutta on olemassa äitejä, jotkat eivät halua/kykyne työelämään. Mä ainakin arvostan työssäkäyviä äitejä todella paljon, kyllähän se vaatii paljon enemmän kapasiteettia yhdistää kaksi niinkin tärkeää elämänaluetta kuin työ ja perhe. Ja turha tulla tähän ketjuun jakelemaan mielipiteitään, jos ei ole koskaan ollut työssäkäyvä äiti!!

Hoidan 4 lasta kotona ja lisäksi teen työtä joka päivä ja työstä on lomaa 21päivää vuodessa mutta lapsista ei koskaan. Viides lapsi saa tulla heti kun on tullakseen. Ei olla uskovaisia.

tekee lapsia tasaisin väliajoin, että pysyy kotihoidontuella. Nyt on kuudes tulossa.

Puhuu aina, ettei työnteko kiinnosta.

Lähinnä tarkoitin äitejä jotka ovat all the time kotona eivätkä tee töitä missään välissä. Vaan pukkaavat uuden muksun sen jälkeen kun rupeaa nuorin lapsi lähestymään kolmea vuotta.

AP

NO miksi pitäis mennä töihin välillä jos haluaa tehdä lapset pienellä ikäerolla? Toiset ei halua sysätä lapsia muiden hoidettavaksi ja nähdä omia lapsia vähemmän kuin hoitotäti.