Lue keskustelun säännöt.
Siskoni ei ole väleissä vanhempieni kanssa, ei halua tavata enää minuakaan
14.02.2025 |
Mitä tässä pitäisi oikein tehdä, olen puun ja kuoren välissä. Vanhempamme eivät olleet mitään maailman parhaita mutta kaikki tekevät virheitä, enkä halua katkoa välejä keneenkään.
Siskoni pisti välit poikki ja nyt on alkanut vältellä minuakin. Esim. ei kutsu lastensa synttäreille ja aina on syy miksen voi tulla kylään. Isä kirjoitti pitkän sähköpostin siskolle, ettei tämä antaisi vanhempien virheiden, sekä menneiden tapahtumien tulla myös sisaruussuhteiden väliin. Minähän olen eri ihminen kuin vanhempani. Niin nyt on ilmeisesti minuunkin välit katkaistu.
Olen ollut koko ajan ystävällinen ja kun äiti tuossa siivosi ullakkoa niin sieltä löytyi siskon tavaroita, niistä kysyin äidin puolesta haluaako vai ei (ei halunnut). Eli olen ollut avulias häntä kohtaan. Siskon ei ole tarvinnut olla suoraan kontaktissa vanhempiin eli tämä on oikeastaan palvelus. Minusta tuntuu pahalta kun minut niputetaan samaan joukkoon. Mitä voisin tehdä?
Kommentit (136)
Jotenkin todella surullista ettet ole aloittaja kyennyt ajattelemaan tätä asiaa muusta kuin omasta näkökulmastasi. Noin läheisissä perhesuhteissa kuin lapsuuden ydinperhe et voi itsekkäästi olla mikään diplomaattinen sveitsiläinen joka ei ota kantaa mihinkään. Jos vanhempasi on kohdellut sisartasi kaltoin tavalla tai toisella ja sinä et ole ottanut asiaan mitään kantaa vaikka olet tiennyt asiasta, niin silloin olet selkeästi asettunut vanhempiesi puolelle sisartasi vastaan.
Sisaresi saattaa olla kunnollinen ja oikeudenmukaisuudentuntoinen ihminen eikä voi käsittää miten olet mahdollisesti vuosikausia pysytellyt kannassasi. Nuo vääryydet olisivat voineet jopa jäädä tapahtumatta jos olisit suoraselkäisesti ollut sisaresi tukena. Tämän skenaarion pohjalta en ihmettelisi lainkaan miksei hän ole innostunut näkemään sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän löysi poikakaverin vankilakundista. Anna olla
Ap:n kautta vanhemmat saavat tietoja siskosta?! Eli ihan ok lopettaa yhteydenpito.
Kunnioita siskoasi ja annan hänen olla. Sukulaisia ei voi valita, mutta saa valita keneen pitää yhteyttä ja keneen ei. Sukulaisuus ei velvoita ketään pitämään yhteyttä jos ei halua. Ehkä siskosi ei vaan yksinkertaisesti halua olla teidän kanssa missään tekemisissä, joten antakaa olla, aikuiset ihmiset.
Minullakin on välirikko, tosin tilanne on aivan erilainen. Mutta mikään mahti maailmassa ei saa minua palaamaan tekemisiin ja entiseen, kun kerran olen eroon päässyt. Eikä mikään ole muuttunut, sieltä päin tulevat yhteydenotot ovat samanlaisia kuin ennenkin. Joten on aivan turha toivo, että sisaresi mieli muuttuisi.
Lienee parasta opetella ymmärtämään asioita vähän laajemmin kuin vain omasta näkökulmasta. Tosin ei sekään välejä palauta, jos viimeinen pisara on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on läheisriippuvainen. Napanuora ei ole katkennut. Sisaresi on onnistunut paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekemät aloitukset tunnistan heti.
No kiva juttu, mitenkäs voisit auttaa tässä tilanteessa? Poikkeatko vaikka huomenna kahville niin voit kertoa ideoitasi.
Tuolla luki että olen vanhempieni kätyri. No en todellakaan ole. Mutta niin sisko varmasti luulee.
No oletko sitten sanonut siskollesi että ymmärrät hänenkin kantansa ja vannonut että teidän väliset asiat pysyy myös teidän välisinä? Vai oletko sittenkin heti juorunnut vanhemmille hänen asioitaan? Luottamuspula. Katse peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et halua tulla niputetuksi samaan joukkoon, niin miksi isäsi kirjoittaa kirjeen siskollesi, jossa puuttuu sinun ja siskosi väleihin?
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua tulla niputetuksi samaan joukkoon, niin miksi isäsi kirjoittaa kirjeen siskollesi, jossa puuttuu sinun ja siskosi väleihin?
En minä sitä mailia kirjoittanut, eikä aloite ollut minun. Isäni on huolissaan minun ja siskon väleistä. En voi estää häntä kirjoittamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun tekemät aloitukset tunnistan heti.
No kiva juttu, mitenkäs voisit auttaa tässä tilanteessa? Poikkeatko vaikka huomenna kahville niin voit kertoa ideoitasi.
Tuolla luki että olen vanhempieni kätyri. No en todellakaan ole. Mutta niin sisko varmasti luulee.
No oletko sitten sanonut siskollesi että ymmärrät hänenkin kantansa ja vannonut että teidän väliset asiat pysyy myös teidän välisinä? Vai oletko sittenkin heti juorunnut vanhemmille hänen asioitaan? Luottamuspula. Katse peiliin.
En ole juorunnut vaan toisin päin, olen voinut jotain asiaa kysyä mitä vanhemmat pyytäneet minua kysymään kun itse tietävät etteivät saa siskoon ottaa yhteyttä. Esim. kysyin juuri niistä siskon tavaroista jotka äiti löysi ullakolta, haluaako sisko ne vai ei.
Jotkut ihmiset, kuten minä, ovat sitä tyyppiä, että kun saan tarpeekseni jostain ihmisestä, olipa sukua tai ei, niin se on siinä. Siihen pisteeseen pääsyyn voi mennä pitkä aika, eikä se näy ulospäin, että pinna kiristyy, ennenkuin äkkiä "snap".
Myönnän, ettei se ole kiva piirre minulle eikä muille, mutta en vaan voi pakottaa itseäni seuraan, missä kärsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ottanut etäisyyttä lapsuuden perheeseeni kunnolla. En ole juurikaan yhteydessä vanhempiini, en käy kylässä ja asun oman perheeni kanssa satojen kilometrien päässä.
Tämä on ollut ainoa ratkaisu jos mielin säilyttää järkeni, työkykyni ja elämänhaluni. Olin ihan liian pitkään vanhempieni syntipukki, likasanko ja nyrkkeilysäkki. Eipä tuollaista roolia enää aikuisena jaksa kantaa. Ja juu, vanhempieni mielestä olen ollut henkisesti heikko ja vähän reppana koko ikäni.
Mullakin on sisko, joka on mielestään pyyteettömästi asettunut välikädeksi ja toivoo mun lähentyvän varsinkin äitini kanssa. Kertoo mun ja perheeni asioita äidille ja kokee sen oikeudekseen ja velvollisuudekseen. Siskoni on purematta niellyt sen lapsuutemme aikaisen narratiivin mun heikkoudesta ja siitä mikä reppana olenkaan. Tavatessamme yleensä jauhaa omia asioitaan tai omien lastensa asioita, ujuttaa piikittelyä ja vähättelyä sivulauseisiin, ei kuuntele minua lainkaan ja saattaa vain puhua päälle kun sanon jotain. En nyt mitenkään usein näe siskoa ja kun sisko asuu yhä kotikonnuilla, meilläkin on onneksi välimatkaa ne useat sadat kilometrit.
On ollut kova työ saada itsensä kasaan ja tehdä elämästä omannäköistäni ja edes saada oma elämä. Perheen syntipukkina toimiminen on kokopäivätyö ja kokonaisvaltainen kokemus. Siitä ei nousta yhdessä yössä. Nelikymppisenä olen viimeinkin kivassa työssä, oma perheeni on ihana ja elämässäni on kivoja harrastuksia ja kivoja ihmisiä.
En todellakaan kaipaa siihen syntipukki-asetelmaan takaisin ja tiedän, että jos palaisin vanhempieni helmoihin takaisin, minut tylysti pantaisiin arvolleni sopivaan paikkaan takaisin. Kaipa se siskollenikin sopisi ja aika läpinäkyvästi haluaisi minua paimentaa takaisin vanhempien vaikutuspiiriin. Luulen, että välimatka ja radiohiljaisuus puoleltani on ainoa tapa toimia.
Minusta välirikon syy on olennainen. Eli jos välirikon syy on vaikkapa se, että isänne oli väkivaltainen siskoasi kohtaan, niin ymmärrän että hän odottaa sinunkin katkovan välit häneen. Muuten tuntuu siltä, että hyväksyt teon.
Jos taas on kyse jostain siskosta lähtöisin olevasta syystä esim. mielenterveyden haasteista, niin sitten tilanne on eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla.
Entä jos en halua menettää siskoa?
Entä jos sisko haluaa menettää siskonsa ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua tulla niputetuksi samaan joukkoon, niin miksi isäsi kirjoittaa kirjeen siskollesi, jossa puuttuu sinun ja siskosi väleihin?
En minä sitä mailia kirjoittanut, eikä aloite ollut minun. Isäni on huolissaan minun ja siskon väleistä. En voi estää häntä kirjoittamasta.
Ikävä kyllä tällaisten vanhempien huoli on usein pelkkä manipulointikeino. Aikuiset lapset huolehtivat omat välinsä itse tai ovat huolehtimatta. Aikuisten lasten välirikot usein juontavat juurensa lapsuuden eriarvoisesta kohtelusta, yksi on ollut syntipukki, toinen kultalapsi, kolmas näkymätön jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla.
Entä jos en halua menettää siskoa?
Sinä et omista häntä etkä päätä, haluaako hän olla tekemisissä kanssasi. Jos käyttäydyt tavoilla, joista hän ei pidä tai joita ei hyväksy, ja olet osa sellaisia kusirinkejä, minkä kanssa hän ei halua olla tekemisissä (vanhempasi) niin ei muuta kun voi voi
Tämä on nykyaikana yleinen ja käsittämätön asenne. Ystävyyssuhteet muuttuvat aikojen saatossa. Suku on toinen asia. On vain itsekästä olettaa, ettei toinen sisarus saisi olla vanhempien kanssa missään tekemisissä.
raha pulastako johtuu vai mistä kun päivittäin näitä kaveri ei vastaa. ystävä sanoi pahasti vanhemmat sitä sisaret tätä. ettekö tosiaan tajua että pummaus kiintiönne on täynnä. henkisesti olette liian rasittavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi mitään asialle, jos sisaresi on tuollaisen päätöksen tehnyt. Tekstistäsi päätellen et ymmärrä hänen näkökulmaansa, joten hän haluaa ottaa etäisyyttä.
Käsittele asia terapiassa ja anna sisarellesi rauha, älä odota häneltä mitään. Jonakin päivänä ehkä lähennytte tai sitten ei. Joka tapauksessa on hyödyntä koettaa painostaa ketään yhteydenpitoon, jos tämä ei tahdo. Se tuottaa vain lisää ongelmia.
Varmaa on ettei lähennytä ikinä jos asia jää tähän. Siskolla on oma perhe, kyllä hän hivuttaa minua nyt pois kokonaan kuvioistaan. Ero vanhempien kanssa oli niin raju etten usko että sitä voi korjata siskon puolelta, ja on kestänyt jo monta vuotta.
En vain haluaisi olla tässä välissä.
Ap, ymmärrän sinua. Puun ja kuoren välissä on tiukka paikka olla. Sitä en ymmärrä, miksi tätäkin kommenttia on vain alapeukutettu. Ihan hyvin ap olisi voinut itse katkaista välit siskoon, mutta hän ei ole halunnut, koska välittää sekä siskosta että vanhemmistaan.
Oletko kertonut siskolle suoraan miltä sinusta tuntuu? Ja että haluaisit säilyttää häneen jonkinmoiset välit? Jos hän ei halua, et oikein mitään tilanteelle voi, surullista kyllä. Olisi silti siskolta reilua myöntää tilanne eikä jättää aloittajaa tyhjän päälle roikkumaan. Arvaan, että vanhempiin tehdyn eron jälkeen aloittaja on kelvannut siskon sylkykupiksi. Siksi olisi kohteliasta avoimesti puhua tilanteesta nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin todella surullista ettet ole aloittaja kyennyt ajattelemaan tätä asiaa muusta kuin omasta näkökulmastasi. Noin läheisissä perhesuhteissa kuin lapsuuden ydinperhe et voi itsekkäästi olla mikään diplomaattinen sveitsiläinen joka ei ota kantaa mihinkään. Jos vanhempasi on kohdellut sisartasi kaltoin tavalla tai toisella ja sinä et ole ottanut asiaan mitään kantaa vaikka olet tiennyt asiasta, niin silloin olet selkeästi asettunut vanhempiesi puolelle sisartasi vastaan.
Sisaresi saattaa olla kunnollinen ja oikeudenmukaisuudentuntoinen ihminen eikä voi käsittää miten olet mahdollisesti vuosikausia pysytellyt kannassasi. Nuo vääryydet olisivat voineet jopa jäädä tapahtumatta jos olisit suoraselkäisesti ollut sisaresi tukena. Tämän skenaarion pohjalta en ihmettelisi lainkaan miksei hän ole innostunut näkemään sinua.
Eli kerrot juuri miten siskon(kin) näkökulma on subjektiivinen. Eihän me tiedetä kumman näkökulma on oikea. Luultavasti molempien. Aloittaja sanoo joutuneensa puun ja kuoren väliin. Se tarkoittaa, että hän joutuu siskolle puolustelemaan vanhempiensa tekemisiä, vaikkei ole niistä vastuussa. Samoin hän joutuu ehkä vanhemmille puolustelamaan siskon tekemisiä.n
Vanhempasi siis painostavat sinua sisareen liittyen? Se ei kyllä heiltä ole oikein. Lisäksi pakko sanoa, että siskon leimaaminen mielenterveysongelmaiseksi jo lapsena on heiltä kyllä melko kulmakarvoja nostavaa manipulointia. Tällaiset välirikot eivät synny tyhjästä ja jos vika nähdään vain siskossa, se on mielestäni iso varoitusmerkki. Asiat eivät todellakaan ratkea sitä kautta koskaan, jos kaikki vika nähdään vain sisaressasi. Se on pikemminkin oire siitä millainen syntipukki hän perheessä on.
Jos et halua olla välissä, sinun tulee sanoa se vanhemmillesi ja pyytää heitä kunnioittamaan sitä. Sisaresihan antaa olla sinun rauhassa. Hän ei halua sotkea lapsiaan soppaan, joka on meneillään. Mielestäni aika ymmärrettävää.