Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos lopettaisin työnteon ja muuttaisin vanhaan mökkiin asumaan!?
11.02.2025 |
Aloin tuossa miettimään asiaa.
Olen 45-vuotias mieshenkilö. Tuikitavallinen työelämän puurtaja. Alemman tason asiantuntija isossa yrityksessä. En kykene huijaamaan itseäni uskomaan firman visioon, arvoihin tai muuhun soopaan. Kaikki tuo on pelkkää PR-potaskaa, samoin kuin muissakin suuryrityksissä. Henkilöstö saa lämmintä kättä, johto bonarit, osakkeenomistajille kuuluvat kunnon rahat. Firma pyrkii tekemään profittia, minä käyn töissä jotta saisin fyffeä elämiseen, enkä tippuisi pois "keskiluokasta", jos edes kuulun siihen.
Mikä minua kiinnostaa eniten? Se, että pääsen mökille. Mökissä on sähköt, mutta lämmitys on puulla. Omistan myös metsää mökin ympärillä sen verran, ettei puu lopu kesken.
Laskin juuri, että jos laittaisin kaupunkikanankopin myyntiin, minulla olisi nettona rahaa n. 250 000 euroa (150 000 kämpästä, 100 000 sijoitussalkku). Sijoittaisin 200 000 osakkeisiin, tavoitteena 5% osinkotuotto. 50 000 jättäisin turvaan korkosijoituksiin tai määräaikaistalletukseen.
Minähän eläisin tuolla vallan hyvin. Asumiskulut olisivat ruoka ja olematon sähkölasku. Kun olisi aikaa kalastaa, kerätä sieniä ja marjoja, ja tehdä kaikki itse - ruokakulut laskisivat entisestään. Kenties halpa auto olisi hyvä, se kyllä lisäisi kuluja jonkin verran. Kyläkauppaan olisi just ja just kävelymatka, isompaan markettiin 20km. Jos tulisi isompi meno, se 250 000 euroa olisi yhä säästössä.
Hemmetti. Miksipä ei!? Miksi jatka raatamista sellaisen elämän eteen, jota en edes halua?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmitys puulla tarkoittaa että käytät talvella puolet valveillaoloajasta kalikoiden kolisutteluun
No ei. Täällä naisihminen joka asuu puulla lämpiävässä mummonmökissä. Kaksi kertaa päivässä takan poltto riittää hyvinkin kylmilläkin säillä, kun ei mulla ole mitään pakkomiellettä pitää koko taloa yli 20-asteisena. Makuuhuoneessa, joka on kauimpana takasta, on usein talviaamuina vaan 10-15 astetta, mutta se on vain piristävää. Ja klapit ostan valmiina, joten ei tarvi niitäkään tehdä itse. Mitenkään vaivalloiseksi en puulämmitystä koe, vaikka teen töitäkin 8 h päivässä (etänä kotoa).
Ihme vinkujia täällä. Itse asun 130-vuotta vanhassa talossa, jossa ILPin lisäksi pari pönttöuunia. Otan ne mukaan lämmitykseen yksi kerrallaan kun lämpötilat alkaa menemään pakkaselle. Näille riittää kerran päivässä lämmitys, enkä koe todellakaan hankalaksi. Puut kannan kerran kolmessa päivässä yhdessä erässä, että joo, meneehän siihen jopa 10 minuutia viikossa. Olen myös täysiaikaisesti työelämässä. Kun muutetiiin tähän lasten kanssa, oltiin ilman keittiötä ja sisävessaa viisi kuukautta talvella remontin takia, eikä sekään mitään mahdotonta ollut, toki oli mukavaa kun keittiö- ja kphremontit valmistuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se wc/huussi? Minne menee jätökset? Entä muu jätehuolto, onko komposti vai jäteauto? Miten on vesihuolto ja jätevesi järjestetty? Onko kunnan verkko vai omat kaivot?
Onko suihku, ulko- vai sisäsauna, ja millainen on pyykinpesu- ja peseytymismahdollisuus yleensä? Kiinteistöveroakin menee.
Olet varmaan nämäkin ottanut huomioon?
Roskapöntön tyhjennys maksaa kympin kuukaudessa. Tuskin tämä unelma siitä jää kiinni.
Toki on elämässä kuluja. Täysin ilmaiseksi asuminen ei käytännössä ole mahdollista. Eikä ole mitään järkeä tavoitella jotain 1800-luvun puolivälin elämäntapaa. Jääkaappi, valot ja vesipumppu on niin halpaa "luksusta". Miksi kantaa saunavesiä ämpäsissä kun muutamalla kympillä saa vesipumpun?
Kymppikin kuussa vaikuttaa käytössä olevaan budjettiin. "Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot" sanoo sananlasku.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toteuttanut tämän unelman. Olen aloittajan kanssa samaa ikäluokkaa. Kymmenen vuotta olen elänyt pääomatuloilla työelämästä pois hyppäämisen jälkeen.
Isoin ero on, että en ole muuttanut minnekään Kainuun korpeen erämökkiin. Asun ihan tässä pääkaupunkiseudun liepeillä. Omakotitalossa ja kaikki ystävät ja palvelut lähellä.
Isoin oivallus on oppia elämään 'slow life' tyylillä. Kun on vähän rahaa ja paljon aikaa niin voi tehdä asioita hitaasti. Aika usein raha ja aika on sidoksissa toisiinsa. Jos haluat jotain nopeasti niin se maksaa rahaa. Jos teet itse niin se kestää kauan, mutta maksaa vähän.
Pitää osata olla onnellinen siitä mitä on. Sen sijaan, että koko ajan kokea tyytymättömyytä siitä mitä ei ole. Hylätä kokonaan hektinen kulutushysteria. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti uutta tavaraa ollakseen onnellinen.
Olen samaa mieltä viimeisen kappaleem osalta.
MUTTA: olisitko itse onnellinen ja tyytyväinen, kun vanhana ukkona joudut käymään pikkulassa ulkona asioilla, pakkaslumi narskuu -25 asteessa, ja päivän täyttää puiden kanto ja vanhojen uunien hoitaminen, että torpassa pysyy edes kohtalainen lämpö.
Sulattelet otsalampun valossa kaivon putkia, että saat kahvi- ja pesuvettä. Kuivat puut ovat jo vähissä, kun talvi ollut ankara. Hellaa varten pitää tehdä pilkkeitä päivittäin "joutoaikana". Lumen kolaus ottaa välillä pumpusta ja selkä reistailee.
Tulee mieleen, eikö vanha ihminen voisi vähän helpommalla päästä. Eläke on pieni, sillä ei osteta kuin pakolliset palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sillä elää. Ansiosidonnainen juoksee karenssin jälkeen ensimmäiset 400 päivää, sen jälkeen tulee peruspäiväraha ja sitten voitkin elellä niillä osakevaroillasi eläkkeelle asti.
Peruspäivärahan eteen pitää hakea neljää työpaikkaa kuussa. Ei se ole paljon, mutta voin vakuuttaa, että siinä vaiheessa, kun ihminen ei oikeasti halua töihin (kuten ap kertoo), niin pakkohakuruljanssi ja teeskenteleminen kunnan työllisyysvirkailijoiden kanssa, että hakee töitä, alkaa aika nopeasti nyppiä. Sen jälkeen hän onkin noin 500 euroa köyhempi. Tuo on aika merkittävä osa ap:n tuloista, jos hän laskee muuten osinkotulojen varaan. Nehän ovat vain noin 800 euroa miinus verot tuosta 200 000 eurosta, jonka osakkeisiin aikoo laittaa (5% tuotto).
Joku päivä hallitus voi myös päättää, ettei osinkotuloilla elävä ole lainkaan oikeutettu peruspäivärahaan.
45-vuotiaana on ihan passeli aika kokeilla kaikenlaista.
Itse muutin 50-vuotiaana ulkomaahan keskenäni, hankin mökin vuoristokylästä. Se 13 v vuotta oli 'elämä elämässä', kokemuksena ainutkertainen.
Nyt tylsistyn kotimaassa kerrostaloasunnossa, mutta koen ettei rahkeet enää riitä vastaavaan irtiottoon.
Jottai tarttis keksiä, ettei vallan höperöidy kaamoksen aikaan. Sen olen päättänyt, että tulevaa talvea en täällä kylmässä ja pimeässä vietä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verottajat tulevat kiusaamaan sinut kuoliaaksi.
Ap: Mitkä ovat oikeasti ja realistisesti mahdollisuutesi aloittaa uusi elämä ja elämäntapa mökissäsi?
Täällä on monenlaisia mielipiteitä ko. elämästä, sekä puolesta että kriittisestä näkökulmasta.
Voisitko päivittää tilannettasi ja ajatuksiasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toteuttanut tämän unelman. Olen aloittajan kanssa samaa ikäluokkaa. Kymmenen vuotta olen elänyt pääomatuloilla työelämästä pois hyppäämisen jälkeen.
Isoin ero on, että en ole muuttanut minnekään Kainuun korpeen erämökkiin. Asun ihan tässä pääkaupunkiseudun liepeillä. Omakotitalossa ja kaikki ystävät ja palvelut lähellä.
Isoin oivallus on oppia elämään 'slow life' tyylillä. Kun on vähän rahaa ja paljon aikaa niin voi tehdä asioita hitaasti. Aika usein raha ja aika on sidoksissa toisiinsa. Jos haluat jotain nopeasti niin se maksaa rahaa. Jos teet itse niin se kestää kauan, mutta maksaa vähän.
Pitää osata olla onnellinen siitä mitä on. Sen sijaan, että koko ajan kokea tyytymättömyytä siitä mitä ei ole. Hylätä kokonaan hektinen kulutushysteria. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti uutta tavaraa ollakseen onnellinen.
Olen samaa mieltä viimeisen kappaleem osalta.
MUTTA: olisitko itse onnellinen ja tyytyväinen, kun vanhana ukkona joudut käymään pikkulassa ulkona asioilla, pakkaslumi narskuu -25 asteessa, ja päivän täyttää puiden kanto ja vanhojen uunien hoitaminen, että torpassa pysyy edes kohtalainen lämpö.
Sulattelet otsalampun valossa kaivon putkia, että saat kahvi- ja pesuvettä. Kuivat puut ovat jo vähissä, kun talvi ollut ankara. Hellaa varten pitää tehdä pilkkeitä päivittäin "joutoaikana". Lumen kolaus ottaa välillä pumpusta ja selkä reistailee.
Tulee mieleen, eikö vanha ihminen voisi vähän helpommalla päästä. Eläke on pieni, sillä ei osteta kuin pakolliset palvelut.
Miksi pitäsi elää kuin kivikaudella? Minulla on ihan tavallinen vessa ja vesi tulee hanasta. Ei ole mitään tarvettä elää elämäntapahippinä lumihangessa peseytyen ja pimeässä mökissä asuen. On ihan sallittua nauttia nykyaikaisista mukavuuksista. Täytyy vain olla tietoinen siitä mihin taloudelliset voimavaransa kohdentaa. Ihan perus sähkövalot, vessat ja viemärit on niin erinomaista hinta-vs-elämänlaatu suhteeltaan, ettei minusta kannata tyytyä olemaan ilman. Parilla kympillä kuukaudessa saa jo tosi paljon nykyaikaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toteuttanut tämän unelman. Olen aloittajan kanssa samaa ikäluokkaa. Kymmenen vuotta olen elänyt pääomatuloilla työelämästä pois hyppäämisen jälkeen.
Isoin ero on, että en ole muuttanut minnekään Kainuun korpeen erämökkiin. Asun ihan tässä pääkaupunkiseudun liepeillä. Omakotitalossa ja kaikki ystävät ja palvelut lähellä.
Isoin oivallus on oppia elämään 'slow life' tyylillä. Kun on vähän rahaa ja paljon aikaa niin voi tehdä asioita hitaasti. Aika usein raha ja aika on sidoksissa toisiinsa. Jos haluat jotain nopeasti niin se maksaa rahaa. Jos teet itse niin se kestää kauan, mutta maksaa vähän.
Pitää osata olla onnellinen siitä mitä on. Sen sijaan, että koko ajan kokea tyytymättömyytä siitä mitä ei ole. Hylätä kokonaan hektinen kulutushysteria. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti uutta tavaraa ollaks
Itseään on hyvä välillä haastaa, ja pois omalta mukavuusalueeltaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmitys puulla tarkoittaa että käytät talvella puolet valveillaoloajasta kalikoiden kolisutteluun
Mitä muuta tekemistä siellä erämaassa olisi?
Keväällä idätystä ja siemenet maahan,Kesällä kalassa, talvella pilkillä, puutyöt, kesällä kasvimaa, syksyllä säilömistä, remppaamista on aina.
Työleiri.
Ei vaan erinäisiä mieluisia harrastuksia joista on hyötyä sielulle ja ruumiille. Et vaan ymmärrä. Ei maaseudulle voi uusavuton kädetön muuttaakaan. Polttaa talonkin eka viikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toteuttanut tämän unelman. Olen aloittajan kanssa samaa ikäluokkaa. Kymmenen vuotta olen elänyt pääomatuloilla työelämästä pois hyppäämisen jälkeen.
Isoin ero on, että en ole muuttanut minnekään Kainuun korpeen erämökkiin. Asun ihan tässä pääkaupunkiseudun liepeillä. Omakotitalossa ja kaikki ystävät ja palvelut lähellä.
Isoin oivallus on oppia elämään 'slow life' tyylillä. Kun on vähän rahaa ja paljon aikaa niin voi tehdä asioita hitaasti. Aika usein raha ja aika on sidoksissa toisiinsa. Jos haluat jotain nopeasti niin se maksaa rahaa. Jos teet itse niin se kestää kauan, mutta maksaa vähän.
Pitää osata olla onnellinen siitä mitä on. Sen sijaan, että koko ajan kokea tyytymättömyytä siitä mitä ei ole. Hylätä kokonaan hektinen kulutushysteria. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti uutta tavaraa ollakseen onnellinen.
Miksi hemmetissä hellaa varten pitää tehdä PÄIVITTÄIN pilkkeitä? Täh? Minulla on puuhella ja en tee mitään pilkkeitä päivittäin vaikka teen ruokaa juuri puuhellalla. Pilkkeet tehdään KESÄLLÄ ja tarpeeksi, että riittää talven yli, kuten kaikki muutkin. Talvella vain HAETAAN liiteristä puita uuniin ja hellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toteuttanut tämän unelman. Olen aloittajan kanssa samaa ikäluokkaa. Kymmenen vuotta olen elänyt pääomatuloilla työelämästä pois hyppäämisen jälkeen.
Isoin ero on, että en ole muuttanut minnekään Kainuun korpeen erämökkiin. Asun ihan tässä pääkaupunkiseudun liepeillä. Omakotitalossa ja kaikki ystävät ja palvelut lähellä.
Isoin oivallus on oppia elämään 'slow life' tyylillä. Kun on vähän rahaa ja paljon aikaa niin voi tehdä asioita hitaasti. Aika usein raha ja aika on sidoksissa toisiinsa. Jos haluat jotain nopeasti niin se maksaa rahaa. Jos teet itse niin se kestää kauan, mutta maksaa vähän.
Pitää osata olla onnellinen siitä mitä on. Sen sijaan, että koko ajan kokea tyytymättömyytä siitä mitä ei ole. Hylätä kokonaan hektinen kulutushysteria. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti uutta tavaraa ollakseen onnellinen.
Eiköhän 45v ole aika kaukana eläkeikäisestä, jolla lumen kolaus ottaa pumpusta? Tässä on todennäköisesti vielä 20-30 v hyviä elinvuosia jäljellä. Tai mistä sitä tietää, mihin asti kukaan elää. Siksi elämää pitää elää tässä hetkessä ja unelmat toteuttaa nyt! Sieltä maalta kyllä pääsee kaupunkiin milloin tahansa. En alkaisi nelikymppisenä jarruttelemaan elämääni raihnaisia vanhuusvuosia (jotka alkavat usein vasta 80v rajapyykin jälkeen) peläten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että olet tehnyt aika perusteelliset laskelmat ja sinulla on realistinen mahdollisuus toteuttaa tämä suunnitelma. Ei ole mitään sääntöä, jonka mukaan pitäisi jatkaa työssä, joka ei anna mitään muuta kuin rahaa varsinkin, jos sinulla on vaihtoehto, joka voisi tuoda enemmän merkitystä ja tyytyväisyyttä elämään.
Toki ennen lopullista päätöstä kannattaa miettiä muutamia asioita:
Riittävätkö säästöt ja sijoitustuotot pitkällä aikavälillä? 5 % osinkotuotto voi olla optimistinen, ja osakemarkkinat eivät ole takuuvarma tulonlähde. Onko suunnitelma kestävällä pohjalla, jos markkinat laskevat?
Terveydenhuolto ja muut yllättävät kulut. Miten hoitaisit mahdolliset terveysmenot ja vakuutukset? Vaikka peruselämä mökillä olisi halpaa, yllättävät kulut voivat kaataa budjetin.
Sosiaalinen elämä. Pidätkö yksinolosta? Mökkielämä voi olla rauhoittavaa, mutta jos olet tottunut työyhteisöön ja kaupungin mukavuuksiin, yksinäisyys voi yllättää.
Mitä jos kadut? Jos haluat myöhemmin takaisin työelämään, miten se onnistuisi? Etenkin jos olet pois muutaman vuoden, paluu voi olla vaikeaa.
Jos nämä asiat eivät tunnu esteiltä ja olet varma, että haluat tämän elämän, niin miksi ei? Elämä on lyhyt, eikä sitä kannata käyttää sellaiseen, mikä ei tuo iloa.
ChatGPT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa 250k ei tuolla tosiaan elä kuin ehkä just 5 v. Millä meinasit elättää itsesi 50-85 vuotiaana? Typerä oot
Ei tuon tarvitse 85-vuotiaaksi asti riittää. 65-vuotiaana - tai mikä se eläkeikä nyt sitten kenelläkin on - alkaa tulla eläke.
Eihän hälle kerry eläke jos ura loppuu 45 v.
Kansaneläkettä lisäksi pieneen työeläkkeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä lähden tänä keväänä mökille ja jään sinne. Alkeelliset olot, mutta päätös on oikea.
N44
Sama juttu. Ostettiin mummonmökki joulukuussa ja Toukokuussa lähdetään ns sivistyksen parista. Omaan rauhaan touhuamaan hyöty puutarhaa yms...
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja näitä vastauksia. Entäs kun tulee talvi 😂😂😂
Mulla on vähän saman suuntainen suunnitelma, mutta eri formaatilla. Tässä on onneksi aikaa vielä suunnitelman käynnistämiseen, joten ehdin, ja olejn jo ehtinyt, käymään läpi kaikkia mahdollisia huomion otettavia asioita. Backuppia, siis taloudellista, löytyy sen verran, etten jää pulaan suunnitelman aikana tai jos päätänkin palata entiseen.
Tällä hetkellä olen vielä työelämässä, mutta todella, todella väsynyt siihen, eikä kiinnosta edes yrittää vaihtaa työpaikkaa, koska kokemus on opettanut, ettei se vaihtamalla parane, samaa sössötystä joka paikassa.
Koska asumiskulut toteutuksessani jää todella minimiin, pärjään hyvin tuilla. Ajattelen, että järkevintä on laittaa nykyinen asunto vuokralle ainakin siksi aikaa kunnes ansiosidonnaisen maksaminen loppuu ja olen nähnyt, miten viihdyn - ja pärjään- uudessa elämässäni. Voin tarv
Muista samaa mieltä, mutta sulle vinkkinä, että kannattaa tarkistaa nuo tukiasiat hyvissä ajoin. Sitten jos joudut työmarkkinatuelle, niin sulla ei saa käytännössä olla mitään omia tuloja, tai ne pienentää tukea heti. Siinä kohtaa vaihtoehdot olisi siis myydä se kämppä tai antaa jonkun asua siinä ilmaiseksi, kunhan hoitaa kaikki kulut, tai sitten ottaa se vuokratuotto ja varautua byrokratiaan ja viivästyksiin työmarkkinatuen suhteen, jos sitä ylipäätään jää. Mutta jos saa hyvän vuokratuoton, niin eläähän silläkin. Se vaan, jos vuokraamiseen tulee katkoja, niin sitten voi käydä hankalaksi, ellei ole hyvä puskuri.
Nykyään myös pitää käydä ainakin kerran tai pari vuodessa näyttämässä naamaansa niissä "palveluissa". Mitä pitempään olet työttömänä sitä enemmän siellä hyppyytetään. Samoin sitä asunnonvuokrausta voi joutua hoitelemaan ja tuleehan sitä muutakin asiaa välillä kaupunkiin. Maalla kyllä naapuritkin auttaa jonkin verran, mutta kyllä oma auto on silti syytä olla, tai sitten vähän isompi kyläkeskus lyhyen matkan päässä.
Varmaan ihan ok valinta jos pärjää itsensä kanssa eikä tarvii kaikkia nykyajan kotivempeleitä. Syksy- ja talvi-illat saattaa olla yksin ollen aika pitkiä, mutta jos on luonteeltaan sellainen yksin viihtyvä, niin mikäpä siinä. Ja pääsee kait sieltä välillä pois muutamaksi päiväksi, jos alkaa ahdistamaan? Käy kaupungissa ryyppäämässä tms mitä kukin pari päivää, ja sitten takaisin.
Tämä on asia joka jakaa ihmiset niin eri leireihin. Toiset näkee tällaisen elämän hirveänä kauhukuvana, ja usein liioittelevatkin sitä kaikkea mitä pitää tehdä koko ajan. Toisille tämä on onnellista elämää.
Jonkun mielestä olisi kauheaa alkaa työpäivän jälkeen lämmittää ulkosaunaa, jotta pääsee pesulle. Minusta taas on ihanaa mennä kylmään saunaan, istahtaa lattialle, laittaa sytykkeet ja katsella tulen loimotusta, tuntea kun lämpö alkaa levitä. Istun siellä usein niin kauan että saa lisätä puita, ja lähden sitten vasta sisälle. Saunominen kynttilän valossa vasta onkin rentouttavaa 😍
Joidenkin mielestä puulämmitys on vaivalloista, mutta kun siihen on tottunut, se tapahtuu kuin itsestään. Aamulla kahvinkeiton yhteydessä tulet pesään ja sitten vaan välillä käy lisäämässä pari puuta. Ei vaivaa.
Ulkohuussi taas. Meidän oli tarkoitus että remontin yhteydessä laitetaan sisävessa, mutta se jäi tekemättä, koska ei ollut tarpeen 😄 Huussi on siisti ja hyvä, pakkasiin tottuu heti alkutalvesta. Ja on ihanaa illalla katsella tähtitaivasta, aamulla kuunnella linnunlaulua.
Jonkun mielestä meidän elämä on kauheaa, rankkaa työleiriä. Meidän mielestä ei elämä ole koskaan ollut näin helppoa, rentoa ja rauhallista😊
Siitä vain aloittaja suunnitelmaa toteuttamaan!
Tottakai on tuttuja juttuja, eikä tässä ole mistään pätemisestä kyse.
Kun ihmisellä on vakityöpaikka ja hyvät ja säännölliset tulot ja asuu kaupungissa, niin ei välttämättä tule "pikkuasiat" mieleen.
Mutta jos aikoo elää vaatimattomassa mökissä maaseudulla ap:n aloituksen mukaan, niin on todellakin mietittävä monta käytännön asiaa. Kuten monet ovatkin täällä kommentoineet.
En epäile, etteikö ap olisi ottanut kaikkia asioita huomioon, mutta monetkaan maallemuuttoa haikailevat eivät ole kaikista käytännön asioista selvillä.
Ja jos aikoo elää pienillä tuloilla tai pääomatuloilla, niin sitä tärkeämpää on pohtia ja laskea plussat ja miinukset.
Mutta jos se maalle mökkiin muutto ei ole rahasta kiinni, niin silloin se on kokonaan toinen asia.