Saako antamiaan lahjoja vaatia takaisin?
Minusta ei, ja lahjan saaja saa heittää lahjan halutessaan vaikka juhannuskokkoon eikä antajalla ole mitään päätösvaltaa.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa sitä vaatia mutta ei tarvitse antaa.
Lahjanantajalla on oikeus lahjoituksen purkamiseen, eli sitä voidaan vaatia takaisin nostamalla kanteen.
Periaatteessa lahjan antaja luovuttaa lahjan omistusoikeuden lahjan saajalle.
Kuopuksen syntymän jälkeen oli selkeää ei enää vauvoja. Myöskin kohtu vaurioitui, raskaus tuskin olisi edes mahdollista.
Sitä mukaa, kun lapsiltä jäi pieneksi, laitoin kiertoon. Moni kyseli haluatko takaisin, kaikille sanoin en.
Ei. Lahja on lahja. Ei varmaan kannata ikinä antaa mitään lahjaa kenellekään, jos edes miettii myöhemmin vaativansa lahjaa takaisin. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa sitä vaatia mutta ei tarvitse antaa.
Lahjanantajalla on oikeus lahjoituksen purkamiseen, eli sitä voidaan vaatia takaisin nostamalla kanteen.
Löytyykö tähän sitaattia Suomen laista? Ilman sitä katson, että lahja on saajansa omaisuutta, ellei muuta ole sovittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos lahjan antaessaan on kertonut että lahjaa ei saa luovuttaa kenellekään vaan sitten se pitää palauttaa antajalle takaisin. Olen tehnyt niin joidenkin tavaroiden kanssa jottei saaja tee bisnestä tai myy lahjaa saadakseen ryyppyrahaa.
Et ole antanut lahjaa vaan olet antanut tavaran lainaksi.
Ei vaan nimenomaan olen antanut lahjaksi. Muitakin ehtoja voi lahjoitukselle laittaa kuten perinnöllekin. On toiminut ja koettu kohdallani. Löytyy ihan lakitekstiä aiheesta.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pi…
Siis viittaatko tähän? Lahjaan, jossa antaja pidättää hallintaoikeuden? Arjessa ja arkikielessä tällaisella verokikkailulla ei ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa sitä vaatia mutta ei tarvitse antaa.
Lahjanantajalla on oikeus lahjoituksen purkamiseen, eli sitä voidaan vaatia takaisin nostamalla kanteen.
Löytyykö tähän sitaattia Suomen laista? Ilman sitä katson, että lahja on saajansa omaisuutta, ellei muuta ole sovittu.
Juuri näin. Tuo veropelleily täytyy erikseen kirjallisesti sopia, muuten sillä ei ole merkitystä
Vierailija kirjoitti:
Vain mielisairaalapotilaalle voi tulla edes mieleen pyytää antamaansa lahjaa takaisin.
Myös täydelliselle k***päälle.
Olen mä ainakin pyytänyt moniakin lahjoja takaisin, kun olen huomannut etteivät ole käytössä tai esillä, mun rahoillahan ne on hankittu. Harmittaa vaan, että jotkut on näitä tavaroita hävittäneet ja esim. hankkimiani tabletin kuoria ja enkelikelloa ei takaisin saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos lahjan antaessaan on kertonut että lahjaa ei saa luovuttaa kenellekään vaan sitten se pitää palauttaa antajalle takaisin. Olen tehnyt niin joidenkin tavaroiden kanssa jottei saaja tee bisnestä tai myy lahjaa saadakseen ryyppyrahaa.
Et ole antanut lahjaa vaan olet antanut tavaran lainaksi.
Ei vaan nimenomaan olen antanut lahjaksi. Muitakin ehtoja voi lahjoitukselle laittaa kuten perinnöllekin. On toiminut ja koettu kohdallani. Löytyy ihan lakitekstiä aiheesta.
Kai kirjoitat aina viralisen sopimuksen kahdella todistajalla kun sanelet lahjoillesi ehtoja? Jos et niin lahjan saaja saa tehdä sillä mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Olen mä ainakin pyytänyt moniakin lahjoja takaisin, kun olen huomannut etteivät ole käytössä tai esillä, mun rahoillahan ne on hankittu. Harmittaa vaan, että jotkut on näitä tavaroita hävittäneet ja esim. hankkimiani tabletin kuoria ja enkelikelloa ei takaisin saa.
Jos haluat enkelikellon niin osta se itsellesi äläkä jollekin muulle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos lahjan antaessaan on kertonut että lahjaa ei saa luovuttaa kenellekään vaan sitten se pitää palauttaa antajalle takaisin. Olen tehnyt niin joidenkin tavaroiden kanssa jottei saaja tee bisnestä tai myy lahjaa saadakseen ryyppyrahaa.
Kun antaa toiselle ihmiselle lahjan, määräysvalta esineeseen päättyy. Siitä tulee saajan omaisuutta. Tuossa tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: joko jättää lahjat antamatta tai sitten kääntää katseen omaan sieluunsa ja miettii, mistä mahtaa johtua tuo tarve kontrolloida toisten ihmisten tekemisiä.
Sori, että jankutan; tuli vaan tuosta takki-keskustelusta mieleen:
Vanhemmat eronneet, isällä sitten uusi, avopuoliso. Kuoli syöpään. Isä sitten ostanut hänelle kansitakin, valkoisen väriltään. Antoi sen mulle (avokin poismenon jälkeen). Kesäloma alkoi ma:na, menin isän nuoremman siskon ja hänen miehensä saarimökille. Täti alkoi tihraamaan itkua: mulla synttärit enkä saa mitään lahjaa. Sanoin, et saat tämän takin, kun minä kumminkin tulin tänne eikä muuta tuotavaa ollut kuin kahvipaketti, viinapullo ja lenkkimakkarapaketti (se lokkeilun vastakohta).
Isä sitten kysyi, et missäs se takki on? Kerroin tuon. Isä suuttui: Kyllä hän hyväksyy sen, että annoit sen pois, mutta olisit antanut sen jollekkin muulle.
...
Tädin mies nukkui pois (olivat syntyneet isän kanssa samana vuonna). Tädillä sitten muistisairaus - oli soittanut isälle/veljelleen ja pyytänyt anteeksi, kaikkea. Isä oli sanonut, ettei ole mitään anteeksipyydettävää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos lahjan antaessaan on kertonut että lahjaa ei saa luovuttaa kenellekään vaan sitten se pitää palauttaa antajalle takaisin. Olen tehnyt niin joidenkin tavaroiden kanssa jottei saaja tee bisnestä tai myy lahjaa saadakseen ryyppyrahaa.
Silloin se ei ole lahja, vaan laina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahja on itseasiassa aika monimutkainen sosiaalinen ilmiö ja lahjojen saamisiin liittyy aina myös konfliktin mahdollisuus.
Ei ole, vaan hyvin yksinkertainen asia. Lahjoitus eli lahja on se että henkilö a antaa jotakin henkilölle b joka tekee sillä mitä lystää. Kaikki muu on jotain savolaisten kieroa sekoilua, minkä normaalit ihmiset jättävät omaan arvoonsa
Perjantain aamuna kuitenkin taas nähdään miten lahjojen antaminen ei ole pyyteetöntä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, jos lahjan antaessaan on kertonut että lahjaa ei saa luovuttaa kenellekään vaan sitten se pitää palauttaa antajalle takaisin. Olen tehnyt niin joidenkin tavaroiden kanssa jottei saaja tee bisnestä tai myy lahjaa saadakseen ryyppyrahaa.
Silloin se ei ole lahja, vaan laina!
Hyvää syntymäpäivää, pikku Pertti-Justiina. Tässä sinulle kummitädiltä synttärilaina.
Ei tietenkään! Eihän se silloin mikään lahja ole ollutkaan, vaan laina!
En minä ainakaan ottaisi vastaa mitään, jos olisi jotain ihme ehtoja.
Lapsena sitä tehtiin, antoi lahjan ja kun tuli riitaa niin vaati lahjan takaisin: Mä en leiki sunkans enää, lällällää
Ihanko kirjallisesti olet asiasta sopinut lahjan saajan kanssa?