Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En pääse mun kissan kuoleman yli millään, itken hysteerisesti joka päivä ja yö...
09.02.2025 |
Miten tästä pääsee eteenpäin? Selailen mun Astral-kissan kuvia ja itken ...
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Olisit tehnyt siitä hatun niin se olisi aina lähellä ja lämmittää mieltäsi.
Sinä voit leikata sun minikullía saksilla kokonaan irti eikä kukaan huomaisi eroa...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh heh, se oli vaan yks Katti. niitä saa uusia. :)
M45
Sutkin on vaihdettu jo vaikka kuinka monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tehnyt siitä hatun niin se olisi aina lähellä ja lämmittää mieltäsi.
Sinä voit leikata sun minikullía saksilla kokonaan irti eikä kukaan huomaisi eroa...
AP
No nyt on kovat piipussa :D
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Sinä olet itse täysin kykenemätön perustason empatiaan, se jos joku kielii helposta pullamössöelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh heh, se oli vaan yks Katti. niitä saa uusia. :)
M45
Sutkin on vaihdettu jo vaikka kuinka monta kertaa.
Kyllä vaan. Käykö kateeksi? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Sinä olet itse täysin kykenemätön perustason empatiaan, se jos joku kielii helposta pullamössöelämästä.
Ok. Helpottiko surusi jo vai vieläkö on lisäoksennukselle tarvetta?
Mitä olit kuvitellut? Että kissasi on kuolematon? Tai että sinä kuolet ensin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli vaan elukka.
Kuo le nassepersu !
Minä olen rassepersu ja minulla on eläimiä. Eläimet mielestäni parempia kuin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh heh, se oli vaan yks Katti. niitä saa uusia. :)
M45
Sutkin on vaihdettu jo vaikka kuinka monta kertaa.
Äläpäs nyt... Ei sitä ole kukaan edes huolinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koeta mennä ali
Hyi Alit pois!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Sinä olet itse täysin kykenemätön perustason empatiaan, se jos joku kielii helposta pullamössöelämästä.
Ok. Helpottiko surusi jo vai vieläkö on lisäoksennukselle tarvetta?
En minä ole ap, en minä ole surullinen vaan vihainen, minä vihaan sinua eikä se lopu.
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Siis mitä oma lemmikki jonka kanssa on todnäk viettänyt reippaasti yli 10v lähes päivittäin ei olisi suuri menetys...? Oma lapsi tai vanhempi toki vielä isompi mutta kyllä oma lemmikki on kuin perheenjäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihaan kissoja, ällöttäviä otuksia, jos oli ulkona juokseva karvakasa joka kusee joka paikkaan niin todella hyvä että kuoli.
Hirtä ittes
Jos tämä on tyhmä provo, niin sääliksi käy provoilijaa, mutta jos ap:lla on aito suru pitääkin surra. Ei sitä muuten totu menetykseen ja löydä voimia jatkaa eteenpäin. Itse päätin pitää kissalleni "muistotilaisuuden" eli poltin kynttilän, kirjoitin muistokirjoituksen ja itkin. Voi pitää hulluna, mutta jos osaa kohdella omaa suruaan kunnioittavasti ei sitten osaa muutenkaan arvostaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Sinä olet itse täysin kykenemätön perustason empatiaan, se jos joku kielii helposta pullamössöelämästä.
Ok. Helpottiko surusi jo vai vieläkö on lisäoksennukselle tarvetta?
En minä ole ap, en minä ole surullinen vaan vihainen, minä vihaan sinua eikä se lopu.
Hienoa! Olisi ollut aika karmivaa, jos olisit sanonut rakastavasi minua.
Voisin tehdä siitä aterian rikastuttamaan työttömän pöytää. Maistuu kuulemma kanilta. Maiskis!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Siis mitä oma lemmikki jonka kanssa on todnäk viettänyt reippaasti yli 10v lähes päivittäin ei olisi suuri menetys...? Oma lapsi tai vanhempi toki vielä isompi mutta kyllä oma lemmikki on kuin perheenjäsen.
Kukaan normaali ihminen ei pidä elikoita perheenjäseninä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Sinä olet itse täysin kykenemätön perustason empatiaan, se jos joku kielii helposta pullamössöelämästä.
Ok. Helpottiko surusi jo vai vieläkö on lisäoksennukselle tarvetta?
En minä ole ap, en minä ole surullinen vaan vihainen, minä vihaan sinua eikä se lopu.
Hienoa! Olisi ollut aika karmivaa, jos olisit sanonut rakastavasi minua.
Sinä et siis kykene normaaliin kommunikointiin enää ollenkaan?
Kaikki on vähän vierestä haettua ja älyllisesti epärehellistä.
Mahtaa tehdä hyvää itsetunnolle, jos minä vihaan sinua jo näin pienellä kosketuksella, niin sinä ansaitset vihata itseäsi.
Alue: Aihe vapaa
Siinä vasta elukka jos niin saisi sanoa mielipiteenä.