En pääse mun kissan kuoleman yli millään, itken hysteerisesti joka päivä ja yö...
Miten tästä pääsee eteenpäin? Selailen mun Astral-kissan kuvia ja itken ...
Kommentit (88)
Tönikkä punkkua alkosta, sillä. No pahimman ajan yli ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi uusi kissa? Sure ensin surusi loppuun ja sitten vasta.
Ai uusi katti tuosta vaan, et kai oikeasti kuvittele että vetäisi vertoja mun Astralille ?? Oletko oikeasti noin retardoitunut ??
AP
Suru on surtava. Joskus taas helpottaa, ei varmaankaan pian, mutta joskus. Tiedän kokemuksesta. Onko sinulla läheisiä, jotka voisivat tukea ja lohduttaa? Ja muista, että kissallasi oli sinun ansiostasi hyvä elämä.
Ootko hakenut saikkua? Terapiaa pari vuotta?
Suru hellittää ajan myötä, ikävä ei koskaan. Mene vaikka uimaan, tanssi. Jonain päivänä kiität ajasta jonka se oli kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Se oli vaan elukka.
Kuo le nassepersu !
Hyvällä mallilla on toipuminen, kun vauvapalstailuunkin jo pystyt. Siitä se lähtee.
En tiedä onko tää Provo, mutta leikin mukana. Millon tää tapahtui?
Vierailija kirjoitti:
Kapinen katti kuoli yhyhyhyy
Sinua vaan ärsyttää koska kun sinä kuolet kukaan ei jää kaipaan, osa saattaa jopa iloita.
Olisit tehnyt siitä hatun niin se olisi aina lähellä ja lämmittää mieltäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olisit tehnyt siitä hatun niin se olisi aina lähellä ja lämmittää mieltäsi.
Tai rintaliivit niin olisi lähellä sydäntä.
Heh heh, se oli vaan yks Katti. niitä saa uusia. :)
M45
Ap voi olla kiitollinen, kun elämässä ei ole vielä ollut mitään isoja haasteita/menetyksiä. Jos kissan takia itkee hysteerisesti, ei ole vielä kokenut mitä on iso menetys.
Miten olisi uusi kissa? Sure ensin surusi loppuun ja sitten vasta.