Lue keskustelun säännöt.
Te jotka haikailette jonnekin 70-luvulle ette kestäisi hetkeäkään sitä tupakansavua, sovinismia ja ankeutta
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestäisi 70l. ajan henkeä, rähmällään oloa Neuvostoliittoon, taistolaisten. valtaamaa Yleä jne.
Miten elämä on siitä muka nyt muuttunut?
YLE on nykyäänkin vasemmistolainen ja rähmällään ollaan nytkin aika moneen suuntaan.
Totta, Yle on vasemmistolainen. Onneksi kuitenkaan ei olla enää rähmällään Venäjään. Minua ei oikeastaan haittaa, jos ollaan rähmällään länteen, jos jonnekin pitää aina olla kallellaan. Venäjä ei ole koskaan tuonut Suomeen mitään hyvää, ehkä hienoinen kärjistys, mutta suurin piirtein totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut koronaa 70-luvulla, eikä muitakaan kulkutauteja, sillä tupakansavu tappoi virukset pinnoilta ja keuhkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta huolimatta aikakaudessa oli paljon hyvääkin. Pummeja oli vähemmän koska ihmiset oli opetettu tarttumaan toimeen ja elättämään itse itsensä.
Sosaalietuuspummeja ei ehkä ollut kun ei ollut etuuksia.
Sen sijaan oli niitä kaduilla vaeltavia alkoholistipummeja jotka tuli kerjäämään markkaa. Asuivat kesät kaatopaikan liepeillä majoissa ja talvet yömajoissa (esimerkiksi sittemmin Lepakoksi muutetussa talossa). Kun eivät saaneet viinaa Alkosta, joivat korvikeaineita josta terveys meni vielä huonompaan kuntoon.
Oliko kiinni siitä että eivät vaan osanneet ottaa itteään niskasta kiinni, kääriä hihoja ja tarttua toimeen? Vai oliko yhteiskunta kovempi.
Arvasin että joku sosiaalihistoriaa tuntematon tarttuu tähän. 1970-luvun metsien ja puistojen miehet oli pääosin sodissa raunioituneita entisiä sotamiehiä, jotka yhteiskunta kätevästi unohti ja jätti omilleen. Sanoisin että tahra kansakunnan historiassa, vähintään. Useimmiten nuo seurustelivat omissa porukoissaan eikä paljoa muita kulkijoita häirinneet tai kerjänneet.
Tapapummeja ja -juoppoja toki on ollut yhtä kauan kuin ihmisiäkin, tuohon aikaan vaanvähemmän kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sananvapauden polkeminen ja kulttuuri matalaksi.
Sananvapauden rajoittaminen on nykyään kylläkin vihervasemmiston hommia.
Nimenomaan tällä palstalla rajoitetaan sananvapautta. Koska vihervassarit.
He ovat taistolaisten ja 1970-luvun stasin hengenheimolaisia.
trumppilaiset ovat enemmän taistolaisten hengenheimolaisia
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut koronaa 70-luvulla, eikä muitakaan kulkutauteja, sillä tupakansavu tappoi virukset pinnoilta ja keuhkoista.
Kiinalaiset ei vielä tehnyt kokeitaan laboratoriossa, josta korona lopulta karkasi maailmalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katseleppas vanhoja kuvia Helsingistä lähiöinneen... oli rauhallista
Paitsi kaupunginosien välisissä jengitappeluissa hakattiin toisia kettingeillä.
Diinarit jahtasi hämyjä ja punkkareita porukalla ulkonäön ja erilaisen musamaun vuoksi. Potkivat maassa makaavaa päähän. Kuka sitä kaipaa?
Ja lättähatut
Lättähattuja 70-luvulla ? Heh, ei todellakaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 70-luku ollut aikuisille yhtään sen kivempaa kuin nykyaika on tämän hetken aikuisille. Ja teineille on aina hienointa se kun ihastuu ja rakastuu ja ottaa ensikännit ja kuuntelee taustalle sen ajan hittimusiikkia.
Työ vie merkittävän osan ihmisen ajasta. Verkkaisempaa oli työnteko 70-luvulla. Change my mind.
Onko sinulla siitä 7+-luvun työnteosta montakin vuotta kokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sodankäyneet miehet olivat 1970 vähintään 44-vuotiaita, kähmimisikä vielä jos sen tyyppinen oli.
Mutta kyllä nuoremmatkin osasivat, kaupan pullakuskit ja maitokuskit kähmivät ja puhuivat tuhmia myyjätytöille, työkaverien jutut melko lailla alapään tasoisia kuin sen ajan vitsikirjatkin.
Olis ihan kiva ku et mustamaalais suomen itsenäisyyden pelastaneita rintamamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katseleppas vanhoja kuvia Helsingistä lähiöinneen... oli rauhallista
Paitsi kaupunginosien välisissä jengitappeluissa hakattiin toisia kettingeillä.
Diinarit jahtasi hämyjä ja punkkareita porukalla ulkonäön ja erilaisen musamaun vuoksi. Potkivat maassa makaavaa päähän. Kuka sitä kaipaa?
Ja lättähatut
Lättähattuja 70-luvulla ? Heh, ei todellakaan. :D
Noo, parikymmentä vuotta sinne tai tänne, onks se niin tarkkaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla lapset leikkivät ulkona päivät pitkät ja välillä äiti huusi, että X tule syömään. Telkkaritarjonta oli huonoa, mutta tulipahan katottua paljon elökuvia, myös klassikoita. Tosin en tiedä, että onko hyötyä alle 10.vuotiaalle katsoa näitä klassikoita. Ei sillä, että olisivat pelottaneet, vaan ymmärsikö niistä mitään.
Mitä ymmärtää random aikuinen elokuvista Solaris (Tarkovski) ja The Man Who Fell to Earth, vain parina esimerkkinä? Alan J. Pakulat...
Erittäin kovaa kamaa on Yle pukannut tulemaan aikoinaan ja se nyt sitten on tuottanut erinäisiä filmifriikkejä.
Klassikot ovat syystä klassikkoja ja ne herättävät.
Vierailija kirjoitti:
1975: Mitäs tehtäis?
- lue kirjaa
- en jaksa
- no sitten olet vaan tai kuuntelet radiosta Maailmanpolitiikan arkipäivää
Kohta tulee uutiset ykköskanavalta, laita televisio lämpenemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoriso on niin laiskaa ja saamatonta, ettei ne sellaista elämää kestäisikään. Saisivat heti ensimmäisellä viikolla burnoutin.
Tälläkin palstalla on ihmetelty, miten ihmiset olivat 70-luvulla hoikempia kuin nyt.
Silloin tehtiin töitä, eikä lorvailtu koko aikaa netissä tai somessa. Elämä oli muutenkin niukempaa ja askeettisempaa. Siinä pari syytä.
En kyllä kokenut elämääni silloin askeettiseksi silloin, eikä siltä tunnu näin jälkikäteenkään.
Rusinat pullasta malli. Otetaan paloja sieltä täältä, jotka olivat muistojen kultaamia. Kokonaisuutta ei nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asunnot oli jotenkin pimeitä. Se yks ainoa heikko kattolamppu olkkarissa, 40 w.
70-luvulla asuntojen ikkunat olivat suurimmillaan. Vasta vuosikymmenen lopussa, kun energiakriisi iski, alettiin rakentamaan niitä pimeitä loukkoja, joita sitten rakennettiin 2000-luvun alkuun asti.
Nimimerkillä, ei enää ikinä ahdistaviin mörköluoliin, nytkin asun avarassa 70-luvun asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Hitsi että vihasin niitä pitkiä harmaita sunnuntaipäiviä.
Samoin. Inhosin yli kaiken Pieni talo preerialla -sarjaa ja todennäköisesti vain siksi, kun se oli osa sitä kaiken nielevää ankeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 70-luvussa ei ollut muuta hyvää, niin ainakin musiikki. Parempaa ei ole sen jälkeen tehty!
Myös leffat.
Kasarilla sekä leffat että musiikki parempia. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Työ vie merkittävän osan ihmisen ajasta. Verkkaisempaa oli työnteko 70-luvulla. Change my mind.
Onko sinulla siitä 7+-luvun työnteosta montakin vuotta kokemusta?
Keskiluokkaisesta toimistotyöstä, juuh. Kuis?
Ota nyt vaikka joku Jäniksen vuosi lähtökohdaksi. Tai Lampaansyöjien filmatisointi. Tietenkään Kahdeksasta surmanluodista ei ollut niin kauaa aikaa, peltojen paketoinnin aikaahan tuo myös oli. Mutta että Suomi alkaa vetää itse sen verran, että Ruotsiin duuniin lähteminen ei ollut enää niin pakollista, jos duunari halusi joka päiväisen leivän lisäksi auton.
Enemmän minusta tuntuu siltä, että sinulla ei ole kokemusta tästä korostuneen kvartaaliajan työelämästä?
Heikko Peikko, Taikuri Savinen, Kallen Kiipeilypuu, Käytöskukka ja muut kammottavat lastensarjat pilasivat kokonaisen sukupolven innon katsoa animaatioita. Vaihtoehtona oli sitten kammottavia tsekkoslovakialaisia hiekka- ja ties mitä animaatioita proletariaatille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut koronaa 70-luvulla, eikä muitakaan kulkutauteja, sillä tupakansavu tappoi virukset pinnoilta ja keuhkoista.
Kiinalaiset ei vielä tehnyt kokeitaan laboratoriossa, josta korona lopulta karkasi maailmalle!
Koronavirus ei olisi selvinnyt 70-luvun tervaisessa ja savuisessa ympäristössä.
Mutta silti valmis sanomaan että ihanaa aikaa, kokemusta on...?