Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka haikailette jonnekin 70-luvulle ette kestäisi hetkeäkään sitä tupakansavua, sovinismia ja ankeutta
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Tupakansavu ainut joka muuttunut. Vihapuhe naisia kohtaan jopa lisääntynyt, siinä missä ennen sovinistit olivat vähemmän vihaisia kun saivat lähes esteettä toteuttaa ylemmyydentuntoaan. Nyt ovat sekä sovinisteja edelleen, että lisäksi äkäisiä heihin kohdistuneesta kritiikistä.
Mitenkäs nää nykyiset muslimi räizkaajat, ne joilla on 100-kertainen yliedustus rikostilastoissa? Niitä 70-luvulla ollut. Mutta ne taas kätevästi unohdetaan keskustelusta, kun suomalainen mies niin äärettömän sikamainen ja sovinistinen,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että lentokoneessa sai polttaa. Vaikea ymmärtää nykyään.
Sai vielä polttaa 90 luvun alussa, koneen viimeiset rivit oli tupakoiville.
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
Kyllä, todellakin olin. Muistan vieläkin miltä ne omat vakosamettihousut tuntui ja se saatanan poolopaita. Kyllä munkin housut oli ns. trumpettimalliset, enkä ole sen koommin sellaisia käyttänyt. Oma tyttäreni sitten käytti kun ne oli hänen lapsuudessaankin muotia, luoja tietää miksi.
Ja kuvista olen nähnyt äitini ja hänen ystäviensä päällä ne pahimmat järkyt leveät lahkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
70-luvulla kävelivät vielä suomalaisnaiset huivi päässä. Äitini kuoli 1989 ja piti huivia lean alta solmittuna kuolemaansa asti päässään. Sisällä sisähuivi, ulkona eri huivi, talvella villahuivi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
70-luvulla kävelivät vielä suomalaisnaiset huivi päässä. Äitini kuoli 1989 ja piti huivia lean alta solmittuna kuolemaansa asti päässään. Sisällä sisähuivi, ulkona eri huivi, talvella villahuivi.
Mutta eipä heille koitunut vaikeuksia siitä, jos huivia ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän meistä kukaan ole enää samanikäinen kuin 70-luvulla ollessaan. Omakohtaiset kokemuksemme perustuvat muistikuviin.
No jotkut muistaa ihan olleensa aikuisia silloin.
70-luvun puolivälissä syntynyt kertoo sitä mitä hän on esim valokuvista nähnyt, vanhempiensa puheista, muistikuvat päiväkodista ja mitä myöhemmin on lukenut.
Ei 5-6 vuotias ole silloin työvoimapoliittisia asioita pohtinut tai ymmärtänyt. Myös muodin hänn on myöhemmin pohtinut aikuisen silmin.
Onko tämä sitä cancelointia jos meille 70-luvun puolivälissä syntyneille ei ole muodostunut positiivista kuvaa 70-luvusta, niin se on "väärin muisteltu"...
Te olet
Täytin 6v vuonna 1980, ja ok, en tainnut osata lukea 70-luvun puolella, mutta kumminkin ennen ekaluokalle menoa vuonna 1981 osasin lukea. En tiennyt paljoa vielä yhteiskunnallisista asioista, mutta tähän ketjuun taitaa kirjoitella muitakin 70-luvulla syntyneitä kuin minä.
Muistan kuitenkin muuton 70-luvulla uuteen "neukkukuutio" kerrostaloon ja pidin sitä karmean karuna talona verrattuna sitä edeltäneeseen rivitaloon, värit sitä ankean betoninharmaata, tummanruskeat ikkunanpuitteet, jne. 80-luvun värimaailma oli ihan erilainen ja iloinen, lämpimämmän sävyinen, ym.
70-luvun lastenlaulutkin oli minusta masentavia ja ankeita, telkusta taisin katsoa Noppaa ja Pikku Kakkosta, muusta ohjelmistosta ehkä Onnen Päiviä, Lauantaitanssit taisi olla yksi ohjelma mitä katsottiin koko perheenä 70-luvun lopulla ja 80-luvunkin puolella ehkä vähän aikaa.
Kekkosesta varmaan puhuttiin tv-uutisissa ainakin, mutta en kiinnittänyt siihen paljon huomiota, vasta 80-luvun puolella koululaisena ymmärsin Kekkosen olevan presidentti, kunnes 1982 Mauno Koivisto tuli hänen tilalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
70-luvulla kävelivät vielä suomalaisnaiset huivi päässä. Äitini kuoli 1989 ja piti huivia lean alta solmittuna kuolemaansa asti päässään. Sisällä sisähuivi, ulkona eri huivi, talvella villahuivi.
Taas tällaista trollausta. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakansavu ainut joka muuttunut. Vihapuhe naisia kohtaan jopa lisääntynyt, siinä missä ennen sovinistit olivat vähemmän vihaisia kun saivat lähes esteettä toteuttaa ylemmyydentuntoaan. Nyt ovat sekä sovinisteja edelleen, että lisäksi äkäisiä heihin kohdistuneesta kritiikistä.
Mitenkäs nää nykyiset muslimi räizkaajat, ne joilla on 100-kertainen yliedustus rikostilastoissa? Niitä 70-luvulla ollut. Mutta ne taas kätevästi unohdetaan keskustelusta, kun suomalainen mies niin äärettömän sikamainen ja sovinistinen,
70 luvulla oli paljon terrori-iskuja Euroopassa, tekijöinä lähi-idästä tulleet ja äärivasemmisto aatteliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän meistä kukaan ole enää samanikäinen kuin 70-luvulla ollessaan. Omakohtaiset kokemuksemme perustuvat muistikuviin.
No jotkut muistaa ihan olleensa aikuisia silloin.
70-luvun puolivälissä syntynyt kertoo sitä mitä hän on esim valokuvista nähnyt, vanhempiensa puheista, muistikuvat päiväkodista ja mitä myöhemmin on lukenut.
Ei 5-6 vuotias ole silloin työvoimapoliittisia asioita pohtinut tai ymmärtänyt. Myös muodin hänn on myöhemmin pohtinut aikuisen silmin.
Onko tämä sitä cancelointia jos meille 70-luvun puolivälissä syntyneille ei ole muodostunut positiivista kuvaa 70-luvusta, niin se on "väärin muisteltu"...
Te olet
Miksi ihmeessä en olisi voinut 5-6-vuotiaana muodostaa omia mielipiteitä? Muistan kun sen ikäisenä istuin yksin pihan hiekkalaatikolla ja mietiskelin minkälainen mahdan olla sen ja sen ikäisenä. En muista mihin lopputulokseen päädyin, mutta en oikein osannut sitä kuvitella, kun mietin vaikka, että minkälainen olen kymmenvuotiaana. En minä ollut lapsenakaan mikään äälilö joka leikkii vaan jotain lapsellisia leikkejä.
Ja tottakai olen aikuisena saanut tietooni paljon 70-luvusta, siinä kuin muistakin luvuista, en ole aikuisenakaan tietämätön ääliö. Ja oletan kyllä -94 syntyneen esikoiseni tietävän nyt kolmekymppisenä, että ysärillä oli lama, ja että minkälaista muotia, musiikkia jne. silloin oli.
70 luku oli varhaislapsuuteni huoletonta aikaa. Koulunkäynti pilasi kasarin minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
70-luvulla kävelivät vielä suomalaisnaiset huivi päässä. Äitini kuoli 1989 ja piti huivia lean alta solmittuna kuolemaansa asti päässään. Sisällä sisähuivi, ulkona eri huivi, talvella villahuivi.
Nimenomaan. Isoäitini ei lähtenyt koskaan ulos ilman huivia, hän kyllä solmi sen taakse kiinni, että huivi muodosti ennemminkin lakin/hatun. Hän teki niin kuolemaansa asti 1986, eikä sitä pidetty mitenkään erikoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, missä päin maata tuo äitinsä huivitapoja muisteleva on asunut, mutta omalla asuinseudulla 1970-luvulla naiset pitivät kylmällä säällä yleensä ulkona hattua tai myssyä. Huivi solmittiin kylmällä säällä kaulaan. Sisällä ja kesäisin naiset eivät yleensä pitäneet päähineitä. Ehkä kesällä hellehattua tai hiuspantaa. Sen näkee valokuvistakin.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että lentokoneessa sai polttaa. Vaikea ymmärtää nykyään.
Joo ja nyt kun ei saa röökätä niin siellä ryypätään ja tapellaan sekö on sitten pienempi paha.
Vaihtaisin mieluusti ajan 70 lukuun ja sen hitaaseen elämäntyyliin. Ei ollut ainaista kiirettä, kärttyisiä ihmisiä eikä ikuisia masentuneita. Ihmiset iloitsivat tästä hetkestä ja jaksoivat opetella uusia asioita.
Mun pään sisälle kehittyi 70-luvun lapsuuden aikana oma sisäinen maailmani. Joskus joutui kävelemään pitkiä tylsiä matkoja, mutta keksin koko ajan sen aikana omia mielenkiintoisia tarinoita. Nyt mulla on oma sisäinen televisioni enkä tarvitse välttämättä ylenpalttista viihdyttämistä.
Ma-iltana tuli aina "Metsis", niinkuin setävainaa sanoi ("aah, Metsis" :)). Suurella mielenkiinnolla kuuntelin sitä itsekin. Äskettäin mietin, et vieläköhän sitä tulee Yle1:ltä?
Jos olisi aikakone niin lähtisin kyllä heti 70-luvulle.
Alue: Aihe vapaa
Te olette aikuisina sen kuvan rakentaneet. Leikki-ikäisenä olitte ihan tyytyväisiä leegoihinne yms ja ette ymmärtäneet aikuisten vaayteiden olevan hassunnäköisiä tai työelämästä osanneet luoda työvoimapoliittista kuvaa silloin lapsena. Osasitteko ees lukea vielä 70-luvulla 5-6 vuotiaina?