Lue keskustelun säännöt.
Te jotka haikailette jonnekin 70-luvulle ette kestäisi hetkeäkään sitä tupakansavua, sovinismia ja ankeutta
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa aikaa. Sai olla ulkona, tehdä mitä haluaa. Kukaan ei kuvannut tai miettinyt miltä näyttää somessa. Hyvät selviytymistaidot saatiin. Mahtavaa aikaa!
Paitsi naapurit vahti ja kieli kaiken vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin 1970-luvulla ja hyvin kestäisin siellä. Se, mitä nykynuoret ei tajua, on se, että 1970-luvulla sai topakasti sanoa ihmisille vastaan ja vaikka käskeä tupakoitsijaa menemään muualle sauhutelemaan ja sovinsteille sai sanoa jotain ikävää takaisin, jolla ihan vain oli tarkoitus iskeä takaisin samalla mitalla mitä sovinisti jakeli ympäristölleen.
No ei tosiaan nuoret saaneet sanoa vanhemmille ihmisille vastaan mitään.
1950-luvulla ei saanut. 1970-luvun lapset oli jo kasvatettu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja tytökin oli opettu laajalti ymmärtämään, että he ovat ihan yhtä taitavia ja kyeneviä asioihin kuin pojat.
Vierailija kirjoitti:
Silloin tupakoitsijat olivat vielä pääsääntöisesti kohteliasta ja muut ihmiset huomioon ottavaa väkeä ja kysyivät vaikka sitten sen bussipysäkin ihmisiltä, että "sopiiko, että poltan savukkeen". Ainoastaan työpaikoilla saattoi olla toisenlainen meno. Isäni kertoi aikoinaan, että 1970-luvulla kun tiedettiin jo tupakan myrkyllisyydestä ja sen yhteydestä syöpiin, niin ihmiset alkoivat enemmän sitten pyytää tupakoistijoita siirtymään muualle - etenkin, jos lapsia oli lähistöllä. 1980-luvulla tuli suurimpiin yrityksiin kaikenlaisia tupakasta vieroitusohjelmia ja isä kertoi, että häntä huvitti, että tupakoitsijoiden määrä yrityksessä nousi välittömästi sen jälkeen, kun yritys kertoi tupakasta vierottautusmiohjelmasta. tupakoitsijat kun saivat joitain etuja tupaksta eroon pääsemiseen. En muista tarkkaan mitä ne olivat, mutta palkallisia sairaslomia alkuun pahimpaan vieroitusoireaikaan ja sitten korotettua palkkaa sen jälkeen, kun oli tupakan jät
Edelleenkin on joissain työpaikoissa sitä että kun pomotkin tupakoivat, jokatuntisista tupakkatauoista ei sanota mitään, mutta jos tupakoimattoman kahvitauko venähtää sekuntiakaan, heti on myllynkirjeitä intrassa mäkättämässä taukojen pituuksista... :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin 1970-luvulla ja hyvin kestäisin siellä. Se, mitä nykynuoret ei tajua, on se, että 1970-luvulla sai topakasti sanoa ihmisille vastaan ja vaikka käskeä tupakoitsijaa menemään muualle sauhutelemaan ja sovinsteille sai sanoa jotain ikävää takaisin, jolla ihan vain oli tarkoitus iskeä takaisin samalla mitalla mitä sovinisti jakeli ympäristölleen.
No ei tosiaan nuoret saaneet sanoa vanhemmille ihmisille vastaan mitään.
1950-luvulla ei saanut. 1970-luvun lapset oli jo kasvatettu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja tytökin oli opettu laajalti ymmärtämään, että he ovat ihan yhtä taitavia ja kyeneviä asioihin kuin pojat.
Missähän sinä olet elänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Seitkytluvulla vihreistä oli vain aavistus. Vallassa oli kommunistit, kepulit, demarit ja kansan suosiossa veikkovennamon protopersut. Kekkosella oli trumpilainen valta puuttua joka asiaan ja tiputtaa jokainen joka uskalsi kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
Tuolloin vihreät oli aitoja vihreitä. Puolustivat luontoa mm. Koijärvellä. Nykyisellä puolueella vihreys näkyy vain nimessä. Helsingissä esim. tuhoavat viimeiset lähimetsät älyttömällä slummirakentamisellaan asukkaiden ja äänestäjien vastustuksesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tupakka oli joo vakio. Mutta kestäisin. Olen -72 syntynyt ja elämä oli yksinkertaisempaa, fyysistä tekemistä, kouluissa todella opiskeltiin ja vanhempia kunnioitettiin. Berliininmunkki ja pillimehu antoivat suuren ilon.
Töitä oli jos vaan halusi tehdä. Eikä tarvinnu miettiä maahan muutoa, Natoa, globalisaatioita, ainoa kärsimys oli Afrikan nälänhätä, johon nälkäpäivänä osallistuttiin, muuten opiskeltiin, mentiin töihin ja pärjättiin omillaan. Perhe söi yhdessä jokapäivä, vkloppuna oli sauna ja limpparia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Seitkytluvulla vihreistä oli vain aavistus. Vallassa oli kommunistit, kepulit, demarit ja kansan suosiossa veikkovennamon protopersut. Kekkosella oli trumpilainen valta puuttua joka asiaan ja tiputtaa jokainen joka uskalsi kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
Tuolloin vihreät oli aitoja vihreitä. Puolustivat luontoa mm. Koijärvellä. Nykyisellä puolueella vihreys näkyy vain nimessä. Helsingissä esim. tuhoavat viimeiset lähimetsät älyttömällä slummirakentamisellaan asukkaiden ja äänestäjien vastustuksesta huolimatta.
Joo. Meilläkin lähimetsää hoidetaan (lue kaadetaan puita ja puuntaimia), koska ihmisiä (vihreitä) pelottaa, kun metsikkö on liian tiheä. No, nyt ei ole tiheä. Pari puuta pystyssä ja taimet raivattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt 70-luvun enkä todellakaan haikaile sinne takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tupakka oli joo vakio. Mutta kestäisin. Olen -72 syntynyt ja elämä oli yksinkertaisempaa, fyysistä tekemistä, kouluissa todella opiskeltiin ja vanhempia kunnioitettiin. Berliininmunkki ja pillimehu antoivat suuren ilon.
Töitä oli jos vaan halusi tehdä. Eikä tarvinnu miettiä maahan muutoa, Natoa, globalisaatioita, ainoa kärsimys oli Afrikan nälänhätä, johon nälkäpäivänä osallistuttiin, muuten opiskeltiin, mentiin töihin ja pärjättiin omillaan. Perhe söi yhdessä jokapäivä, vkloppuna oli sauna ja limpparia.
Älä puhu paskaa. Jos sinä olet syntynyt -72, et voi tietää 70-luvun työelämästä tai taloudesta yhtään mitään. Ensimmäiset poliittiset pakolaiset tulivat Suomeen Chilen sotilasvallankaappauksen seurauksena 1973.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70-luvun ruoka - PERUNAKEITTOA JOSSA UI jotain mausteita. Pippuri lähinnä. Kesäkeitto - Vesimaito jossa ui pari hernettä. Tee-makkara , ei oo lihaa nähnykään ja on jauhoa.
Repikää siitä.
Tuusulan valittajako se täällä taas suuna päänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka ihme haikailee 70-lukua? Ei kukaan.
Minä olen syntynyt -74 ja olen aina inhonnut 70-lukua. Musiikki oli perseestä, vaatteet ja hiusmuoti perseestä elokuvat huonoja, parasta antia Turhapurot.
Leveälahkeiset housut ja kaikilla pitkät hiukset keskijakauksella saa yökkäämään. Ruskea muotiväri on järkyttävän kauheaa. Vakosametti sai jo lapsena kylmät väreet menemään, tekokuituinen makkarankuorimainen, onneksi joustava, poolokauluspaita kuristi.
Mieheni joka on syntynyt -64 sanoo että jopa lääkäri poltti vastaanotollaan. Muistan kyllä itsekin vielä kasarin alukuun asti, että aika lailla joka paikassa oli kotona tuhkakuppi vieraita varten vaikka asukkaat itse eivät polttaneet.
Mun nuoruudessa, eli kasarin puolivälistä loppuun oli kaikki asiat paremmin kuin seitkytluvulla tai sen jälkeen, ysärillä oli taas kaikki paskaa modista lähtien, ei osattu enää pukeutua sopiviin vaatteisiin, kaikki oli joko liian pieniä tai liian isoja...
Vierailija kirjoitti:
Tupakka oli joo vakio. Mutta kestäisin. Olen -72 syntynyt ja elämä oli yksinkertaisempaa, fyysistä tekemistä, kouluissa todella opiskeltiin ja vanhempia kunnioitettiin. Berliininmunkki ja pillimehu antoivat suuren ilon.
Töitä oli jos vaan halusi tehdä. Eikä tarvinnu miettiä maahan muutoa, Natoa, globalisaatioita, ainoa kärsimys oli Afrikan nälänhätä, johon nälkäpäivänä osallistuttiin, muuten opiskeltiin, mentiin töihin ja pärjättiin omillaan. Perhe söi yhdessä jokapäivä, vkloppuna oli sauna ja limpparia.
Mitä höpinää tuokin on? Ei 70-luvulla riittänyt kaikille töitä, suurin joukoin mentiin Ruotsiin töihin. 70-luvulla naiset rynnistivät työmarkkinoille oikein kunnolla kun oli keksitty ehkäisypilleri ja päivähoito, ja silloin osa miehistä jäi myös työttömäksi. Naisia tuli sillä vuosikymmenellä työeälmään 800 000, ja se oli paljon se, kun kokonaisväkiluku oli miljoonan vähemmän kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme haikailee 70-lukua? Ei kukaan.
Minä olen syntynyt -74 ja olen aina inhonnut 70-lukua. Musiikki oli perseestä, vaatteet ja hiusmuoti perseestä elokuvat huonoja, parasta antia Turhapurot.
Leveälahkeiset housut ja kaikilla pitkät hiukset keskijakauksella saa yökkäämään. Ruskea muotiväri on järkyttävän kauheaa. Vakosametti sai jo lapsena kylmät väreet menemään, tekokuituinen makkarankuorimainen, onneksi joustava, poolokauluspaita kuristi.
Mieheni joka on syntynyt -64 sanoo että jopa lääkäri poltti vastaanotollaan. Muistan kyllä itsekin vielä kasarin alukuun asti, että aika lailla joka paikassa oli kotona tuhkakuppi vieraita varten vaikka asukkaat itse eivät polttaneet.
Mun nuoruudessa, eli kasarin puolivälistä loppuun oli kaikki asiat paremmin kuin seitkytluvulla tai sen jälkeen, ysärillä oli taas kaikki paskaa modista lähtien, ei osattu enää pukeutua sopiviin vaatteisiin, kaikki oli joko lii
Oletpa ollut varhaiskypsä 6-vuotias kun noin tarkkaan osaat 70-luvun eritellä. Vai osasit jo inhota aikuisten leveneviä lahkeitakin...
Eihän meistä kukaan ole enää samanikäinen kuin 70-luvulla ollessaan. Omakohtaiset kokemuksemme perustuvat muistikuviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin 1970-luvulla ja hyvin kestäisin siellä. Se, mitä nykynuoret ei tajua, on se, että 1970-luvulla sai topakasti sanoa ihmisille vastaan ja vaikka käskeä tupakoitsijaa menemään muualle sauhutelemaan ja sovinsteille sai sanoa jotain ikävää takaisin, jolla ihan vain oli tarkoitus iskeä takaisin samalla mitalla mitä sovinisti jakeli ympäristölleen.
No ei tosiaan nuoret saaneet sanoa vanhemmille ihmisille vastaan mitään.
1950-luvulla ei saanut. 1970-luvun lapset oli jo kasvatettu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja tytökin oli opettu laajalti ymmärtämään, että he ovat ihan yhtä taitavia ja kyeneviä asioihin kuin pojat.
Missähän sinä olet elänyt?
Varmaankin samalla 70-luvulla kuin minäkin. Asuin pääkaupunkiseudun maalaisimmassa maisemassa. Minulla oli sama kohtelu ja samat mahdollisuudet kuin veljillänikin. Koulussakaan ei kukaan estellyt minua opintieni valitsemisessa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän meistä kukaan ole enää samanikäinen kuin 70-luvulla ollessaan. Omakohtaiset kokemuksemme perustuvat muistikuviin.
No jotkut muistaa ihan olleensa aikuisia silloin.
70-luvun puolivälissä syntynyt kertoo sitä mitä hän on esim valokuvista nähnyt, vanhempiensa puheista, muistikuvat päiväkodista ja mitä myöhemmin on lukenut.
Ei 5-6 vuotias ole silloin työvoimapoliittisia asioita pohtinut tai ymmärtänyt. Myös muodin hänn on myöhemmin pohtinut aikuisen silmin.
Vierailija kirjoitti:
70-luvun ruoka - PERUNAKEITTOA JOSSA UI jotain mausteita. Pippuri lähinnä. Kesäkeitto - Vesimaito jossa ui pari hernettä. Tee-makkara , ei oo lihaa nähnykään ja on jauhoa.
Repikää siitä.
Perunakeitto tai perunavelli, kuten sitä meillä nimitettiin, on ihanaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän meistä kukaan ole enää samanikäinen kuin 70-luvulla ollessaan. Omakohtaiset kokemuksemme perustuvat muistikuviin.
No jotkut muistaa ihan olleensa aikuisia silloin.
70-luvun puolivälissä syntynyt kertoo sitä mitä hän on esim valokuvista nähnyt, vanhempiensa puheista, muistikuvat päiväkodista ja mitä myöhemmin on lukenut.
Ei 5-6 vuotias ole silloin työvoimapoliittisia asioita pohtinut tai ymmärtänyt. Myös muodin hänn on myöhemmin pohtinut aikuisen silmin.
Onko tämä sitä cancelointia jos meille 70-luvun puolivälissä syntyneille ei ole muodostunut positiivista kuvaa 70-luvusta, niin se on "väärin muisteltu"...
Muistelen sitä, kun autoissakin tupakoitiin. Nyt saan nauttia tupakansavusta vain ulkona, mutta muistan vielä ajan, kun minä ja muut poltimme sisällä. Taidankin lähteä tupakalle.