Kun työkaveri vie hapen
Minulla on työkaveri, joka vie hapen muilta. Paasaa kovaan ääneen omasta erinomaisuudestaan. Mikään muu ei ole mitään paitsi se, mitä hän tai hänen perheensä tekee. Mitään kykyä ajatella asioita toisten näkökulmasta ei ole. Mikä on oikea selviytymisstrategia tällaisen ihmisen lähellä?
Kommentit (34)
Tuo nyt on vielä iisiä, jos keskittyy omakehuunsa. Se on viheliästä kun toinen työntekijä tulee puuttumaan ja kritisoimaan työtäsi ja kun kerrot omaa kantaasi asiaan, niin korottaa ääntään ja puhuu päälle.
Viet hapen keskustelemalla vapaapäivänä työasioista.
Välttely ja esim. jeesuksesta puhuminen.
Tämä on yleinen ilmiö työyhteisöissä. Työ itsessään voisi olla mielekästä, mutta sitten on näitä hapen ja tilan viejiä, narsistisesti käyttäytyviä tyyppejä, jotka tekevät työpäivistä raskaita. Eikä ratkaisu ole se, että hoetaan, että kaikkien kanssa on työyhteisössä tultava toimeen.
Kurista sitä pillistä niin kauan että happi loppuu...
Hakeudu kuntoutuspsykoterapiaan, 79 prosentin latvalahojen joukkoon: https://yle.fi/a/74-20141849
Oletko varma että tekee niin? Mikä saa kokemaan ettet voi kertoa omasta elämästäsi?
Oletko tottunut että sinulta kysellään ja muut myötäelävät? Onko sitten vaikeaa itse tuoda esiin jotain, ellei joku ole pohjustanut että olet suosikki, jolta kysytään?
Vierailija kirjoitti:
Tämä on yleinen ilmiö työyhteisöissä. Työ itsessään voisi olla mielekästä, mutta sitten on näitä hapen ja tilan viejiä, narsistisesti käyttäytyviä tyyppejä, jotka tekevät työpäivistä raskaita. Eikä ratkaisu ole se, että hoetaan, että kaikkien kanssa on työyhteisössä tultava toimeen.
Parempi että ihmiset kertovat asioistaan. Meillä joku saattaa vaikka haukkua jotain kaupunkia tai tekemistä ja sitten loukkaantuu jos joku keksii hyviä puolia.
Eikö pikku prinsessa saanutkaan mollata Keravaa? Kyllä on häntä nyt kohdeltu väärin. Eiku...
Itse suhtaudun kuin pikkulapseen, joka kaipaa vielä itsetunnolleen pönkitystä. Päivittelen mukana, että kylläpä on hienoa, ohhoh, upea suoritus. Muuten pidän mahdollisuuksien mukaan etäisyyttä ja "aikuisten kesken" keskustelen muiden työkavereiden kanssa. En kuitenkaan tästä henkilöstä, koska sellainen selän takana jauhaminen on meidän työpailallamme yhteistuumin rajattu pois. Ja se on tosi hyvä, ettei synny negatiivisuuden kierrettä.
Jos tuollainen olisi ainut työkaveri, jonka kanssa joutuisi olemaan tiiviisti, joutuisin varmasti vaihtamaan työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on huono esihenklö, joka ei osaa puuttua, niin ainut selviytyminen on vaihtaa työpaikkaa. On niin nähty voi voi, käsien levittelijä- esimiehet.
Tuo on persoonakysymys eikä kuulu esimiehelle yhtään.
Älä kuuntele. Keskity omiin tekemisiin. Itellä työkaveri joka puhuu taukoamatta, joka pitää pitkiä puheenvuoroja esim kahvihuoneessa luen lehteä, selaan kännykkää jne. Hän vie tilaa muilta
Toiselta tilan ja energian vieminen on kiusaamista. Ihan sama, onko kyseessä työpaikka tai opiskelupaikka tai mikä vaan yhteisö.
Vierailija kirjoitti:
Tuo nyt on vielä iisiä, jos keskittyy omakehuunsa. Se on viheliästä kun toinen työntekijä tulee puuttumaan ja kritisoimaan työtäsi ja kun kerrot omaa kantaasi asiaan, niin korottaa ääntään ja puhuu päälle.
Niin tai neuvomaan joka asiassa. Siis tässä on tää mun vastuualue, esittelet asian tuloksia, niin aina on se yks joka tulee sanomaan miksi asioita ei tehty niin ja näin? Oon lopettanut selittämisen koska se asiat on huomioitu. Koska se kuuluu vastuualueen vastuisiin. Ja lopputulos oli tämä.
mutta ei. Hän siis neuvoo myös häntä ylempänä olevia, korkeasti koulutetumpia, minulla on eri koulutus kuin hänellä mitä hän ei ole opiskellut päivääkään, hän selittää minulle miten erikoisalani toiminnot tulisi tehdä
tosi raskasta. Mun mielestä olisi jo ihmiselle hyväksi kun joku auktoriteetti sanoisi, että tiedätkö noin mitä sä teet ei pidä toimia. Että oo tota mieltä sisäisesti mutta organisaatiokulttuuriin ei sovi tuollainen, etenkin kun et ole mikään yleisnero vaan inputtisi ovat turhia tai vääriä
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu kuntoutuspsykoterapiaan, 79 prosentin latvalahojen joukkoon: https://yle.fi/a/74-20141849
Ei. Sinne menee ne hapenviejät. Sama asia, kuin koulukiusaaja vaihtaa koulua eikä kiusattu!
Lähtisin miettimään ratkaisua sitä kautta, että kehuminen on työkaverisi täyttymätön tarve, jota hän paikkaa itsekehuilla.
Eli jos hän työyhteisössään saisi vilpittömiä kehuja onnistumisistaan, samanlaista tarvetta itsekehuihin ei olisi.
Miten on ap, saako työkaverisi kehuja onnistumisistaan, vai onko häntä yritetty (perinteisen suomalaiseen tapaan) vetää alas "omasta erinomaisuudestaan"?
Vastamelukuulokkeet. Ruokatauolla napit korviin ja selaat puhelinta.
Helpottaa kun vaan hyväksyy ihmiset sellaisina kuin ovat. Kysy itseltäsi miksi tuon lesoilijan jutut menevät ihosi alle kun voisit vain ohittaa ne olankohautuksella?
Jos on huono esihenklö, joka ei osaa puuttua, niin ainut selviytyminen on vaihtaa työpaikkaa. On niin nähty voi voi, käsien levittelijä- esimiehet.