Odotin puolison jälkikasvun aikuistumista, että vihdoin olisi enemmän aikaa meille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Miksi sinä olet parisuhteessa? Saatko parisuhteelta sen minkä haluat? Kenen takia sinä tuota nyt teet? (nielet omat pettymyksen tunteesi)

Onko sinulla joku kyselykausi? Et varmaan itse ole suhteessa, jos kuvittelet, että parisuhteessa ei tule pettymyksiä ja yksinoloa ja omia juttuja.

Aapee kuulostaa minusta varsin aikuiselta tyypiltä. Antaa puolison hoitaa omalla tavallaan lapset, vaikkei sitä niin hyvänä tapana pidäkään.

Onhan siinä kompromisseja tehtävä, jos meinaa toisen kanssa asiat jakaa. Elämänkumppani. Kumppani on oma yksilönsä. Ja sitten ollaan me.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Mieti nyt kuitenkin vielä ja keskustele miehen kanssa. 

Uskallatko puhua säästä tai uutisista kummemmista asioista? Parisuhde ja vanhemmuus olisivat jo liian arkoja aiheita keskusteltavaksi, koska niissä jouduttaisiin puhumaan tunteista?

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämän aloituksen motiivi nyt oli? Olet jo tehnyt päätöksen jostain kumman syystä alistua kohtaloosi.  

Motiivi oli purkaa johonkin harmitusta ja saada ehkä vertaistukea. Chatgpt olisi varmaan ollut parempi paikka. Helpotti kuitenkin kun sain purkaa harmitukseni tänne

ap

"Ottaa päähän kun olin suunnitellut tällekin päivälle yhteistä tekemistä (ja sen puolisolle myös kertonut), niin hän ilmoittaa lähtevänsä lapsensa luokse." 

Olit suunnitellut ja kertonut. Ette siis olleet yhdessä suunnitelleet tai siis oli eri suunnitelmat. En ymmärrä mikä ongelma. Paitsi sun asenne kuulostaa tuon perusteella päsmäröiväksi.

Itse en alkaisi seurustelemaan miehen kanssa jolla asuu lapsia kotona tai ravaa koko ajan aikuisena kylässä. 

Tai sitten vähintään eri asunnot. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en alkaisi seurustelemaan miehen kanssa jolla asuu lapsia kotona tai ravaa koko ajan aikuisena kylässä. 

Tai sitten vähintään eri asunnot. 

Eri asunnot niin mies voi tulla käymään, kun ei ole lasten kanssa. 

Tämän takia en deittaile miehiä, joilla on lapsia (saati sellaisia, jotka haluavat niitä tulevaisuudessa).

t. Vela-nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Eikö teillä jo ollut koko viikko maanantaista perjantaihin yhdessä? 

Kannattaa keskustella puolison kanssa asiasta. Kerro hänelle mtä sinä toivot ja haluat ja kysy mitän hän toivoo ja haluaa. Onhan mahdollista ettei puoliso ole kiinnostunut yhteisestä tekemisestä ja lapsen luokse pakeneminen liittyy siihen. Hyvän parisuhteen kulmakivi on hyvä keskusteluyhteys sekä avoin ja rehellinen keskustelu kummankin haluista, toiveista ja tarpeista.

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt ihan niinkään mene, että omilleen muuttava heitetään kuin joku pallo ovesta ulos ja jätetään ottamatta sitä koppia. Totta kai edelkeenkin autetaan ja tuetaan tarpeen mukaan.

Ja vielä enemmänkin kuin aiemmin, kun nähtiin muutenkin arjen lomassa. Miksi et tosiaan mene mukaan ja osallistu kummankin elämään? Siitä sitten jotain muuta yhteistä tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en alkaisi seurustelemaan miehen kanssa jolla asuu lapsia kotona tai ravaa koko ajan aikuisena kylässä. 

Tai sitten vähintään eri asunnot. 

 

 

 

Eri asunnot niin mies voi tulla käymään, kun ei ole lasten kanssa. 

Jos miehen lapset tulee käymään niin mies ostaa tarjottavat ruoat tai valmistaa itse. 

Ruoka on järkyttävän kallista nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Miksi sinä olet parisuhteessa? Saatko parisuhteelta sen minkä haluat? Kenen takia sinä tuota nyt teet? (nielet omat pettymyksen tunteesi)

Onko sinulla joku kyselykausi? Et varmaan itse ole suhteessa, jos kuvittelet, että parisuhteessa ei tule pettymyksiä ja yksinoloa ja omia juttu

Olen keskustelupalstalla ja pyrin kyselemällä herättämään keskustelua. 

Sinusta ap pitäisi nyt istua hiljaa passiivisena tilanteen vietävissä? Olla siellä joissain taustalla varoiksi, jos miestä sattuisi kiinnostamaan MYÖS se yhteinen tekeminen? Eikä esim kysyä onko tämä nyt sitä elämää jota hän haluaa elää? 

Vierailija kirjoitti:

"Ottaa päähän kun olin suunnitellut tällekin päivälle yhteistä tekemistä (ja sen puolisolle myös kertonut), niin hän ilmoittaa lähtevänsä lapsensa luokse." 

Olit suunnitellut ja kertonut. Ette siis olleet yhdessä suunnitelleet tai siis oli eri suunnitelmat. En ymmärrä mikä ongelma. Paitsi sun asenne kuulostaa tuon perusteella päsmäröiväksi.

Olisihan se mieskin voinut siinä kohtaa avata sen suunsa kun ap ilmoitti suunnitelmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämän aloituksen motiivi nyt oli? Olet jo tehnyt päätöksen jostain kumman syystä alistua kohtaloosi.  

Motiivi oli purkaa johonkin harmitusta ja saada ehkä vertaistukea. Chatgpt olisi varmaan ollut parempi paikka. Helpotti kuitenkin kun sain purkaa harmitukseni tänne

ap

Sitä varten sulla on se kumppani, ei siihen tarvita ajanvietteenä käytettävää keskustelupalstaa tai Chatgpt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Miksi sinä olet parisuhteessa? Saatko parisuhteelta sen minkä haluat? Kenen takia sinä tuota nyt teet? (nielet omat pettymyksen tunteesi)

Onko sinulla joku kyselykausi? Et varmaan itse ole suhteessa, jos kuvittelet, että parisuhteessa ei tule pettymyksiä ja yksinoloa ja omia juttu

Ap kuullostaa läheisriipalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ottaa päähän kun olin suunnitellut tällekin päivälle yhteistä tekemistä (ja sen puolisolle myös kertonut), niin hän ilmoittaa lähtevänsä lapsensa luokse." 

Olit suunnitellut ja kertonut. Ette siis olleet yhdessä suunnitelleet tai siis oli eri suunnitelmat. En ymmärrä mikä ongelma. Paitsi sun asenne kuulostaa tuon perusteella päsmäröiväksi.

Olisihan se mieskin voinut siinä kohtaa avata sen suunsa kun ap ilmoitti suunnitelmistaan.

Olisi, muttei silti voi olettaa, että hiljaisuus on myöntymisen merkki. Moni tekee sen virheen, että kun sanoo tekevänsä jotain, on oletus, että toinen on siinä mukana, vaikkei luvannutkaan. Ei kannata yrittää olla ajatustenlukija vaan kommunikoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Eikö teillä jo ollut koko viikko maanantaista perjantaihin yhdessä? 

Haista paska! Ihmisen käy yleensä töissä ja sen jälkeen aika on aika rajallista yhdessä oloon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet suunnitellut tätä sitten kun elämää ja nyt kasvoille lensi märkä turbaani kun et saakkaan omittua miehen kaikkea aikaa edelleenkään itsellesi? 

Siltähän tämä vaikuttaa. Ei kyseessä ole, että haluaisin kaiken ajan, mutta jos olisin saanut edes toisen viikonlopun päivistä puolison kanssa itselleni. Mutta saanhan mä nämä molemmat päivät ihan itselleni kyllä. Pitää päästä vaan pettymyksestä yli ja kehittää omia juttuja. 

ap

Eikö teillä jo ollut koko viikko maanantaista perjantaihin yhdessä? 

Haista paska! Ihmisen käy yleensä töissä ja sen jälkeen aika on aika rajallista yhdessä oloon. 

Pakko haistaa, kun sieltä päin tuulee.

Itse olen tyytyväinen, että miesystävälleni omat aikuiset lapset ovat läheisiä ja tärkeitä ja en pahoita mieltäni kun lasten kanssa oleminen menee meidän yhteisen ajan ohi. Samalla tavalla itsekin vietän aikaa omien aikuisten lasteni kanssa ja riennän apuun aina kun on tarvetta. Eikö sinulla ole omia lapsia?

Miksi ap ei välitä omista lapsistaan ja tapaile heitä?  Menettivät merkityksensä  uusien parisuhteiden  myötä?