Miksi nuo kotisynnytykset ovat niin yleisiä nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin rokotukset. Kun rokotuksilla on saatu vakavia tauteja pois, niin osa ajattelee, ettei ne ole enää tarpeellisia eikä anna omille lapsilleen.

 

Sama tässä. Ei tajuta, että siihen on syynsä, että Suomessa on nykyään melko turvallista synnyttää.

Samoin moni on tuudittautunut siihen, etteivät sudet hyökkää ihmisten kimppuun. Autuaasti hymyillen selittävät, ettei sellaista ole tapahtunut sataan vuoteen, joten ei voi nytkään tapahtua. Eivät ymmärrä, että syynä ei ole susien kiltteys, vaan se, ettei niitä ole ollut.

On siis unohdettu elämän realiteetit, koska on saatu elää pumpulissa. Kun nyt vain ihmiset edelleen tajuaisivat, ettei pumpuli ole syntynyt itsestään, vaan ihmisen toiminnan tuloksena. (Toki susien kohdalla en kannata uutta lahtausaaltoa, mutta synnytysten ja rokotusten kanssa olisi hyvä jatkaa samaa työtä kuin ennenkin.)

Vierailija kirjoitti:

Siihen on syynsä, että Suomessa on ollut maailman pienin lapsikuolleisuus. Ja se syy on, että synnytykset on keskitetty sairaaloihin, jossa apu on saatavilla, jos tulee komplikaatioita.

Orpo on tehnyt kaikkensa heikentääkseen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska synnytysten lapsi-/äitikuolemien määrä nykyään on niin pieni. Kiitos sairaalahoidon. 

Tämä. Itse kyllä huokaisin helpotuksesta, kun pääsin synnärille perille. Mulla oli siis poikkeuksellisen nopeasti edennyt ensisynnytys, joten osastolle päästessä olin jo täysin auki. Ei ehditty muuta antaa kuin ilokaasu ja lisäksi vauva jäi jumiin lopussa ja mun voimat hiipui, sydänäänetkin vaimeni, jolloin tarvittiin sitten äkkiä imukuppia yms. Koko ajan oli kuitenkin turvallinen olo, koska siinä oli ammattilaiset apuna ja erikoissairaanhoito koko ajan saatavilla. Saatiin vauva elävänä ja tilanteeseen nähden hyvinvoivana ulos. Sai täydet apgarpisteet. Luoja paratkoon jos tää kaikki olis täytynyt jossain kotiammeessa kokea. Lähimpään synnäriin olis ollut se 60 km matkaa.

Sama kuin sanoisi että parempi leikata käsi poikki ettei hyttynen pure siihen. Sairasta ja täysin propagandan kyllästämää pelonlietsontaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin rokotukset. Kun rokotuksilla on saatu vakavia tauteja pois, niin osa ajattelee, ettei ne ole enää tarpeellisia eikä anna omille lapsilleen.

 

Sama tässä. Ei tajuta, että siihen on syynsä, että Suomessa on nykyään melko turvallista synnyttää.

Samoin moni on tuudittautunut siihen, etteivät sudet hyökkää ihmisten kimppuun. Autuaasti hymyillen selittävät, ettei sellaista ole tapahtunut sataan vuoteen, joten ei voi nytkään tapahtua. Eivät ymmärrä, että syynä ei ole susien kiltteys, vaan se, ettei niitä ole ollut.

On siis unohdettu elämän realiteetit, koska on saatu elää pumpulissa. Kun nyt vain ihmiset edelleen tajuaisivat, ettei pumpuli ole syntynyt itsestään, vaan ihmisen toiminnan tuloksena. (Toki susien kohdalla en kannata uutta lahtausaaltoa, mutta synnytysten ja rokotusten kanssa olisi hyvä jatkaa samaa työtä kuin ennen

Suu käy ja toistelee lääketeollisuuden mantroja. Perusteluja ei ole, tietoa ei ole. Nyökytellään ja kumarrellaan vaan, kuin papukaija toistetaan että hyvä on hyvä on. Siitäkin huolimatta, millaisia hirviötekoja sairaalassa tehdään äideille, lapsille ja erityisesti äiti-lapsi-symbioosille.

Kyllä mä ymmärrän hyvin sen ettei luoteta terveydenhuoltoon, monella naisella on niin traumaattisia kokemuksia sieltä ennen raskauttakin. Itseäkin ahdistaisi todella paljon mutta silti menisin ehdottomasti sairaalaan synnyttämään koska niin moni asia voi synnytyksessä mennä pieleen.

Minulle on tehty hätäsektio. Jos olisin ollut kotona,  lapsi olisi kuollut.  En IKINÄ synnyttäisi kotona. Millään tunnelmalla tms hörhöilyllä ei ole mitään väliä kunhan lapsi syntyy  turvallisesti.  

En ikinä synnyttäisi kotona. Jos olisin esikoiseni synnyttänyt kotona, olisin kuollut. Minulla tuli atoninen kohtu ja monen monet lääkärit ja kätilöt koittivat eri tavoilla ja mahdollisimman kovaa painaa vatsan päältä että kohtu rupeaisi supistelemaan ja verenvuoto loppuisi. Kun viimein istukka saatiin irti (sanoivat että yritetään vielä kerran ennenkun on pakko lähteä leikkaussaliin) olin menettänyt jo yli 1,6 litraa verta. Repesin myös, joten vaikka en olisikaan saanut massiivista verenvuotoa ja olisin selvinnyt vauvan kanssa kotisynnytyksestä niin olisin silti heti joutunut lähtemään heti sairaalaan parsittavaksi.  

Mikä ihmeen pakottava halu joillain on uhmata vaaraa ja synnytyää kotona? Suurin osa komplikaatioista tapahtuu kuitenkin ei-riskisynnyttäjille eli juuri niille jotka kuvittelevat että ei heidän kohdalleen mitään ongelmia osu. Typerää omalla ja vauvan hengellä leikkimistä!

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tehty hätäsektio. Jos olisin ollut kotona,  lapsi olisi kuollut.  En IKINÄ synnyttäisi kotona. Millään tunnelmalla tms hörhöilyllä ei ole mitään väliä kunhan lapsi syntyy  turvallisesti.  

Sama, paitsi että olisimme kuolleet molemmat

En herran tähden voi käsittää tätä kotisynnytystrendiä. Lieneekö samaa suuntausta tradwiffeilyn kanssa.

Kotona synnyttäminen oli yleistä Suomen maaseudulla 1960-luvun alkuun asti. Siihen asti äitien ja lasten kuolemat synnytyksessä olivat melko yleisiä. Eli tästä ei ole loppupeleissä kovinkaan kauaa. Moni kotisynnytyksestä haaveileva voi kysyä mummoltaan tämän "ihanista ja voimaannuttavista" kotisynnytyskokemuksista.

Mummoni synnytti neljä ensimmäistä lastaan pienen maatalon makuukamarissa hirveissä tuskissa. Synnytti viimeisen lapsensa v. 1967 sairaalassa, oli tuolloin kuolla verenvuotoon ja tämä vauva eli enoni oli pitänyt kiidättää teholle. Sanoi mulle myöhemmin, että oli ollut suoranainen ihme, ettei aiemmissa kotisynnytyksissä käynyt mitään ja onneksi hän oli juuri tuolla viidennellä kerralla sairaalassa. Hänen oma äitinsä synnytti kuolleena kaksi lasta, yhteensä hän synnytti 11 kertaa ja kaikki kerrat jossain hellahuoneen tapaisessa.

Nykyään myös nämä vapaasynnytykset ilman kätilöä ja villit raskaudet ovat muodissa. Mummo ja isomummoni osallistuivat sentään sen aikaisiin raskausajan neuvoloihin ja kunnan kätilö oli paikalla jokaisessa synnytyksessä.

Ei ole kuin vajaa sata vuotta siitä, kun nainen saattoi synnyttää noin vuoden välein kymmenen tai enemmän lapsia, joista vain 1 tai 2 jäi eloon. Varsin kaunista kotisynnytystä, eikö. Miettikää sitä henkistä ja fyysistä tuskaa menettää lähes jokainen lapsi raskauden, odotuksen ja synnytyksen jälkeen. Usein viimeinen synnytys vei lopulta äidinkin elämän. Siinä sitä oli tunnelmallista synnytystä kerrakseen

Minun isoäidin isoäidin isoäiti synnytti aikanaan 18 lasta yksin navetassa lehmänlannan päälle levitetyn säkkikankaan päällä ja katkaisi napanuoran keritsimillä. Kaikki lapset jäivät henkiin ja elivät sen ajan mittapuulla vanhoiksi, vähintään 80-vuotiaiksi ja vanhin kuoli vasta 106-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska synnytysten lapsi-/äitikuolemien määrä nykyään on niin pieni. Kiitos sairaalahoidon. 

Tämä. Itse kyllä huokaisin helpotuksesta, kun pääsin synnärille perille. Mulla oli siis poikkeuksellisen nopeasti edennyt ensisynnytys, joten osastolle päästessä olin jo täysin auki. Ei ehditty muuta antaa kuin ilokaasu ja lisäksi vauva jäi jumiin lopussa ja mun voimat hiipui, sydänäänetkin vaimeni, jolloin tarvittiin sitten äkkiä imukuppia yms. Koko ajan oli kuitenkin turvallinen olo, koska siinä oli ammattilaiset apuna ja erikoissairaanhoito koko ajan saatavilla. Saatiin vauva elävänä ja tilanteeseen nähden hyvinvoivana ulos. Sai täydet apgarpisteet. Luoja paratkoon jos tää kaikki olis täytynyt jossain kotiammeessa kokea. Lähimpään synnäriin olis ollut se 60 km matkaa.

Kotona olisi syntynyt terve va

Sä et ole kyllä koskaan synnytystä nähnytkään. Sellaista ihan oikeaa synnytystä, ei mitään instagram-unelmaa.

Eikä yhden naisen kokemus ole laajempi totuus muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen päättää itse kehostaan ja missä synnyttää. Ei ole lakia joka velvoittaa pelkästään sairaalassa synnyttämään. Jokaisella oikeus omaan kehoon ja kontrolleihin joita tarjolla raskaus aikana. Ei ole pakko niitä käyttää. 

Ei tosiaan ole pakko, mutta päätellen yhdyssanavirheistäsi ym, jäi sinulta se PAKOLLINEN PERUSKOULUKIN suorittamatta.

Eli rokotevastaisia hopeavesiääliöitä ja Antti Heikkilän opetuslapsia näköjään olette. Ihmisiä, joilla on pelkkiä oikeuksia muttei järkeä.

Evoluutio hoitaa. Ikävä juttu 9 kk kannetuille vauvoille, toki. 

Hyvä että asiaa tutkitaan ja että poliisikin on mukana siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin rokotukset. Kun rokotuksilla on saatu vakavia tauteja pois, niin osa ajattelee, ettei ne ole enää tarpeellisia eikä anna omille lapsilleen.

 

Sama tässä. Ei tajuta, että siihen on syynsä, että Suomessa on nykyään melko turvallista synnyttää.

Samoin moni on tuudittautunut siihen, etteivät sudet hyökkää ihmisten kimppuun. Autuaasti hymyillen selittävät, ettei sellaista ole tapahtunut sataan vuoteen, joten ei voi nytkään tapahtua. Eivät ymmärrä, että syynä ei ole susien kiltteys, vaan se, ettei niitä ole ollut.

On siis unohdettu elämän realiteetit, koska on saatu elää pumpulissa. Kun nyt vain ihmiset edelleen tajuaisivat, ettei pumpuli ole syntynyt itsestään, vaan ihmisen toiminnan tuloksena. (Toki susien kohdalla en kannata uutta lahtausaaltoa, mutta synnytysten ja rokotusten kanssa olisi hyvä jatkaa samaa työtä kuin ennen

Susihyökkäyksistä on parikin sataa vuotta, eikä silloinkaan ollut poissuljettua, etteikö ihmispetojen tekosia olisi sysätty susien niskoille. Pedofilia ei ole moderni keksintö.

Kaikki tiede- ja lääketiedevastaisuus ja foliohattuilu keskittyy pieniin hörhöpiireihin, joita pyörittää yleensä yksi fanaatikko. Tämän ympärille muodostuu hovi, seurakunta. Näitä on esim. länsirannikolla ja näköjään nyt myös muualla maassa. 

Joidenkin pää hylkii tietoa ja suosii uskonnollisten hurmosten kaltaisia tiloja. Ihmetellä pitää, miksi kouluttautuvat lähäreiksi, kun lääketiede (ja tieteet yleensä) koetaan pelottavana.

Vierailija kirjoitti:

En ikinä synnyttäisi kotona. Jos olisin esikoiseni synnyttänyt kotona, olisin kuollut. Minulla tuli atoninen kohtu ja monen monet lääkärit ja kätilöt koittivat eri tavoilla ja mahdollisimman kovaa painaa vatsan päältä että kohtu rupeaisi supistelemaan ja verenvuoto loppuisi. Kun viimein istukka saatiin irti (sanoivat että yritetään vielä kerran ennenkun on pakko lähteä leikkaussaliin) olin menettänyt jo yli 1,6 litraa verta. Repesin myös, joten vaikka en olisikaan saanut massiivista verenvuotoa ja olisin selvinnyt vauvan kanssa kotisynnytyksestä niin olisin silti heti joutunut lähtemään heti sairaalaan parsittavaksi.  

 

Mikä ihmeen pakottava halu joillain on uhmata vaaraa ja synnytyää kotona? Suurin osa komplikaatioista tapahtuu kuitenkin ei-riskisynnyttäjille eli juuri niille jotka kuvittelevat että ei heidän kohdalleen mitään ongelmia osu. Typerää omalla ja vauvan hengellä leikkimistä!

Sairaala ok, mutta sinun kohtelusi ei, ts. mahdollisimman kovaa vatsan painele ja ison verimäärän menetys.  Aiemmin olisi pitänyt viedä leikkaukseen.

Tätini, äidin sisarusarjasta nuorin, on syntynyt 1951, ja ihan kotona, kuten vanhemmat sisaruksensakin. Ja elossa on, vaikka täällä joku sitä epäilikin. Itse asiassa kaikki seitsemän ovat elossa, vanhin syntynyt 1936. 

Vierailija kirjoitti:

Sairasta ja täysin propagandan kyllästämää pelonlietsontaa.

Miksi tuli fiilis, että tuo kotisynnytysten ilmeisten riskien kiistäminenkin on Venäjältä peräisin, kuten lääketiedevastaisuus muutenkin?

Lapsikuolleisuus on ollut Suomessa maailman matalin. Nyt on alettu ottaa typeriä riskejä kotona ja tuos: kuolleita vauvoja. Kätilöitä ja vanhempia rikostutkinnassa, oikeudet peruttu.

Kotisynnytys maksaa monta tonnia. Sairaalasynnytys parin, kolmen hoitopäivän verran.

Mikään ei ole yhtä vaarallista lapselle kuin syntymä, paitsi kuolema. Purista vauva  hitaasti 100 mm putkesta läpi ja toivo parasta, ettei ole napanuora puristuksissa. Kätilö ei hätäsektiota kotona tee. 

Eivät ole. Ihan marginaalinen määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä synnyttäisi kotona. Jos olisin esikoiseni synnyttänyt kotona, olisin kuollut. Minulla tuli atoninen kohtu ja monen monet lääkärit ja kätilöt koittivat eri tavoilla ja mahdollisimman kovaa painaa vatsan päältä että kohtu rupeaisi supistelemaan ja verenvuoto loppuisi. Kun viimein istukka saatiin irti (sanoivat että yritetään vielä kerran ennenkun on pakko lähteä leikkaussaliin) olin menettänyt jo yli 1,6 litraa verta. Repesin myös, joten vaikka en olisikaan saanut massiivista verenvuotoa ja olisin selvinnyt vauvan kanssa kotisynnytyksestä niin olisin silti heti joutunut lähtemään heti sairaalaan parsittavaksi.  

 

Kuulostaa modernilta venäläiseltä sairaalasynnytykseltä tai Suomen noin 1950-luvun kunnallissairaalalta.

Vierailija kirjoitti:

Minun isoäidin isoäidin isoäiti synnytti aikanaan 18 lasta yksin navetassa lehmänlannan päälle levitetyn säkkikankaan päällä ja katkaisi napanuoran keritsimillä. Kaikki lapset jäivät henkiin ja elivät sen ajan mittapuulla vanhoiksi, vähintään 80-vuotiaiksi ja vanhin kuoli vasta 106-vuotiaana.

Ja sinä olet mies, joka ei tajua tuosta mitään ja johon kaikki äärioikeistokonservatiivinen hörhöpaska uppoaa. Synnytä itse, Pasi.