Onko kohtuutonta odottaa että toinen pyytää anteeksi?
Yksi kaverini sanoi minun kuullen, että on parempi olla orpo kuin elää riitelevässä perheessä tai ei niin hyvien vanhempien kanssa. Tämä tuntui aika henkilökohtaiselta ja loukkaavalta koska olen menettänyt omat vanhempani nuorena ja tämä kaveri tietää sen. On siis ok odottaa että toinen pyytää anteeksi sanomaansa?
Kommentit (54)
Oletko kertonut, että kommentti tuntui pahalta? Voisit kysyä, että tuliko hän miettineeksi miltä kommentti sinusta tuntui? Jos saat jotain ilkeää tai mitätöivää vastaukseksi, niin mieti miten sen jälkeen jatkoa. Tunnekylmyys ei kuulu ystävyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kertonut, että kommentti tuntui pahalta? Voisit kysyä, että tuliko hän miettineeksi miltä kommentti sinusta tuntui? Jos saat jotain ilkeää tai mitätöivää vastaukseksi, niin mieti miten sen jälkeen jatkoa. Tunnekylmyys ei kuulu ystävyyteen.
Entä jos mä sanoja oli itse orpo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän Suomessa orvoksi jääneet lapset päädy katulapsiksi vailla tulevaisuutta, yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan heidät lastensuojelu hoitaa heidän asiansa. Yleensä lapset sijoitetaan sukulaisille. Orvoksi jääneetlin voivat elää ihan turvallista ja perushyväö elämää esimerkiksi isovanhempiensa kanssa. Joten miksi ihmeessä orvoksi jäämisestä puhutaan kuin se olisi kauheinta maailmassa?
No mietipä, olisitko halunnut elää isovanhempien kanssa kun muut elää vanhempien kanssa?
Sehän riippuu täysin vanhemmista ja isovanhemmista. Joskus isovanhemmat voivat olla parempi vaihtoehto.
Se että sinä olet menettänyt vanhempasi ei valitettavasti tee muiden elämästä erilaista. Olet todennäköisesti ollut onnekas, jos olet aina elänyt hyvien vanhempien ja huoltajien kanssa.
Minun lapsuus oli ainakin helvettiä vanhempieni takia, niin mieluummin olisin ollut orpo. Veikkaan että sinäkin olisit valinnut samoin jos olisit elänyt saman lapsuuden. Nyt vanhempana ahdistuneisuushäiriöitä ja mielenterveysongelmia.
Kaverisi on varmaan kokenut kovan lapsuuden. Te molemmat olette, mutta eri tavalla. Joten vähän ymmärrystä sille kaverille kanssa, yritä ymmärtää mitä hän yrittää sanoa. Maailma ei pyöri sinun menetyksesi ympärillä.
Orvoista pitää sossu huolen, turvattu elämä näillä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmaan kokenut kovan lapsuuden. Te molemmat olette, mutta eri tavalla. Joten vähän ymmärrystä sille kaverille kanssa, yritä ymmärtää mitä hän yrittää sanoa. Maailma ei pyöri sinun menetyksesi ympärillä.
Ei orvoksi jääminen itsessään ole mikään kova kokemus.
Entä jos hän ei tarkoittanutkaan sinua? Usko tai älä, kaikki eivät aina puhu sinusta tai ajattele sinua.
Mielestäni on aika kohtuutonta että kaiken pitäisi pyöriä sinun ympärilläsi.
No on. Ainoa vääryys on omassa päässäsi.
Eihän naiset koskaan pyydä anteeksi
No hänhän saattaa olla oikeassa, sitä toki ei pääse testaamaan kuin sellainen jolla on ensin pahasti riitaisat vanhemmat ja sitten menettää ne.
Ei kannata pitää sitä omaa traumaa niin pyhänä, ettei mikään muu trauma voi olla sitä pahempi.
Kaverillas ei mitään syytä pyytää anteeksi. Totta kun tuossa haastoi. Sun henkilökohtaset ongelmas on sun päänsisälläs ja nimenomaan sun henkilökohtaset ongelmas, ei kaverin vastuulla jos sä kuljet pää syvällä omassa prseessäs haistellen omia hajujas ja teet kaikesta sinua koskevan asian.
Sanoiko hän sen sinulle tarkoituksella loukatakseen vai kuulitko hänen sanovan näin osana jotain keskustelua vai sanoiko hän sen sinulle osana jotain teidän välistä keskustelua?
1. Pitäisi pyytää anteeksi.
2. ja 3. Ei tarvetta anteeksipyyntöön. Mielipiteisiin on oikeus (tarkoituksella loukatakseen sanominen on eri asia).
Kaveris on oikeassa. Minulla oli riitelevät vanhemmat.
No mietitäänpä. On perusperhe, missä on ihan tavallista arkea, ei tietenkään kaikki ole aina täydellistä tai juhlaa ja ongelmiakin voi olla, mutta perheessä on kuitenkin turvallista ja hyvä elää. Tämän perheen vanhemmat kuolee ja lapsi jää orvoksi, niin onhan se lapselle suuri elämänmuutos, varmasti tämä kaipaa vanhempiaan.
Tai sitten lapsi, joka joutuu pelkäämään kotona, kokemaan alistamista, nolaamista, väkivaltaa, vähättelyä, syyllistämistä ja kantamaan vastuuta mitä lapsen ei kuuluisi. Kun tällaisen perheen lapsi jää orvoksi, on tunne varmasti paljon ristitiitaisempi. Toisaalta voi olla suurikin helpotus, että ei tarvitse enää pelätä eikä kokea kaikke sitä mitä aiemmin.
Olisin mieluummin ollut orpo kuin väkivaltaisen rikollisen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuota pitäisi pyytää sinulta anteeksi?
Koska minusta on loukkaavaa sanoa noin ihmiselle joka on menettänyt vanhempansa.
Siitä huolimatta olet lihava, eikä sinun mielipiteelläsi ole merkitystä.
Tuskin kannattaa pidätellä henkeään anteeksipyyntöä odotellessa.