Lue keskustelun säännöt.
Onko kohtuutonta odottaa että toinen pyytää anteeksi?
07.02.2025 |
Yksi kaverini sanoi minun kuullen, että on parempi olla orpo kuin elää riitelevässä perheessä tai ei niin hyvien vanhempien kanssa. Tämä tuntui aika henkilökohtaiselta ja loukkaavalta koska olen menettänyt omat vanhempani nuorena ja tämä kaveri tietää sen. On siis ok odottaa että toinen pyytää anteeksi sanomaansa?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan näe mitään syytä miksi tuota pitäisi pyytää anteeksi.
No onhan se loukkaavaa sanoa kun joku oikeasti orvoksi jäänyt kuulee sen. Ihan ajattelematonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan näe mitään syytä miksi tuota pitäisi pyytää anteeksi.
No onhan se loukkaavaa sanoa kun joku oikeasti orvoksi jäänyt kuulee sen. Ihan ajattelematonta.
Höpönlöpön
Ystävillä on oikeus omaan mielipiteeseen. En itse siitä loukkantuisi. Minusta ystäväsi oli suora ja rehellinen. Arvostan rehellisyyttä. On olemassa sietämättömän kamalia vanhempia. Hirveimmät traumat ja pahoinpitelyt eivät unohdu koskaan.
Ymmärrän ystävän pointin. Kuinka monessa perheessä tänäkin viikonloppuna pelätään? Pakataan välttämättömät tavarat laukkuun, joka laitetaan piiloon odottamaan. Sieltä sen voisi hädän tullen ottaa mukaan, jos joutuu pakenemaan turvaan. Kuinka moni nainen peittääkään maanantaiaamuna mustelmia ennen töihin menoa? Elämä ei aina ole kaunista.
Pyytää anteeksi mitä? Sitä että kaverisi on sitä mieltä että joskus orvoksi jääminen on parempi vaihtoehto kuin biologisten vanhempien kanssa eläminen? Sitä että sinä olet aikoinaan jäänyt orvoksi?
Mitäpä jos päästäisit jo hän irti tuosta orpolapsistatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatellaan että asia olisi toisin päin. Sinä sanot kaverisi kuullen että orpous on pahinta elämässä, se on paljon pahempaa kuin elää huonojen riitelevien vanhempien kanssa. Pitäisikö sinun mielestäsi pyytää häneltä anteeksi kun loukkasit hänen tunteitaan. Hän on kuitenkin joutunut koko lapsuutensa elämään tällaisessa perheessä.
Minulla oli isä joka harrasti henkistä ja fyysistä väkivaltaa kaikkia perheenjäseniä kohtaan. Voin rehellisesti sanoa että ne vuodet jotka isäni asui toisella paikkakunnalla ja asuimme vain äitini kanssa olivat parhaat vuoteni ja todennäköisesti niistä vuosista johtuen en ole henkisesti vaurioitunut tämän pahemmin. Voin sanoa että olisin ollut varmasti onnellisempi jos minulla ei olisi ollut isää ollenkaan. Tämä on minun kokemukseni eikä sillä ole mitään tekemistä sinun kokemuksesi kanssa.
Meillä on kaikilla oikeus mielipiteisiimme riippumatta siitä mitä joku muu on kokenut. Jos alkaa hiippailemaan ja miettimään mitä voi kenenkin kuullen sanoa niin ei voi sanoa mitään. Voidaanko me ikinä enää työpaikkamme kahvipöydässä kertoa esim. erimielisyyksistämme puolisoidemme kanssa lomanviettoon liittyen kun työkaveriltamme kuoli puoliso yllättäen, joku on juuri eronnut ja joku ei ole löytänyt itselleen puolisoa alunperinkään.
Ap otat itseesi ihan turhaan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko siis eri mieltä asiasta? Vaihtaisit tilanteesi siihen, että sinulla olisi elossa olevat väkivaltaiset ja ilkeät vanhemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei välttämättä tarkoittanut sinua jos ette sitten nimenomaan puhuneet sinun taustastasi. Tuo ei mielestäni ollut ilkeää, vain ajattelematonta. Voit ottaa sen puheeksi ja kertoa että tuntui ikävältä. Hän ei välttämättä muuten edes ymmärrä miksi murjotat.
Miten niin ajattelematonta?
Entä jos tuo kaveri oli itse elänyt kaameissa oloissa lapsuutensa mihin verrattuna orpouskin olisi ollut parempi?
Jos on väkivaltaiset vanhemmat, jotka eivät rakasta lastaan, niin todella moni lapsi miettii olisiko elämä helpompaa ilman niitä vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taasko? Kannattanee käydä terapiassa käsittelemässä tuo orpoutesi, kun se jatkuvasti aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissasi.
Tämä x 100. Tällä helvetin jankkaajalla ei ole elämässään yhtään mitään muuta kuin orpolapsen identiteetti ja sitä hän käyttää tekosyynä siihen että mitkään ihmissuhteet eivät onnistu. No eiväthän ne onnistu kun kaikki on hänelle henkilökohtainen loukkaus.
Tai sitten kyseessä on väkivaltainen vanhempi, joka yrittää vähätellä väkivallan merkitystä. "Turha valittaa hakkaamisesta, jotkut raukat ovat sentään orpoja. Ajattele vähän niitä raukkoja, joilla on oikeita ongelmia ja lopeta turhasta valitus, sinä itsekäs kakara! Saisit olla kiitollinen, että sinulla on vanhemmat! Kaikkemme olemme sinun eteesi tehneet, vai onko muka ruokaa puuttunut?!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmaan kokenut kovan lapsuuden. Te molemmat olette, mutta eri tavalla. Joten vähän ymmärrystä sille kaverille kanssa, yritä ymmärtää mitä hän yrittää sanoa. Maailma ei pyöri sinun menetyksesi ympärillä.
Ei orvoksi jääminen itsessään ole mikään kova kokemus.
On se, mutta voi olla vieläkin pahempia aioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on varmaan kokenut kovan lapsuuden. Te molemmat olette, mutta eri tavalla. Joten vähän ymmärrystä sille kaverille kanssa, yritä ymmärtää mitä hän yrittää sanoa. Maailma ei pyöri sinun menetyksesi ympärillä.
Ei orvoksi jääminen itsessään ole mikään kova kokemus.
On se, mutta voi olla vieläkin pahempia aioita.
No ei minulle ainakaan ollut, tosin voihan joillekin voi olla. Ehkä siis oli ihan hyvät ja normaalit, rakastavat vanhemmat, mutta minusta pidettiin hyvää huolta myös tapahtuman jälkeen. En siis koe orvoksi jäämistä omalla kohdallani varsinaisena kovana kokemuksena.
On. Miksi otat niin henkilökohtaisesti?
Mä en ainakaan näe mitään syytä miksi tuota pitäisi pyytää anteeksi.