Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äiti ja anoppi eivät usko ettemme aio lisääntyä
07.02.2025 |
Harmittaa, kun koen jollain oudolla tavalla asiasta huonoa omatuntoa. Eihän minun ja mieheni lapsiasiat muille kuulu, mutta tiedän miten paljon sekä äitini että miehen äiti ovat odottaneet lapsenlapsia. Tosin omalla äidilläni on jo pari veljeni toimesta. Kuulemma on silti ihan eri asia kun tytär tekee lapsia.
Kyselyt kohdistuvat aina minuun, ei koskaan mieheeni. Hänelle ei ole kumpikaan (tai itseasiassa kukaan) ikinä asiasta edes maininnut. Anoppi ja äiti kyselevät minulta säännöllisesti suoraan tuleeko niitä lapsia vai ei ja koska. Olen sanonut molemmille useampaan otteeseen että ei tule. Tämä asia sivuutetaan olankohautuksella. Hetken päästä kuulen taas miten sitä ja tätä sitten kun teillä on niitä pieniä. Näitä juttuja heitellään ikään kuin vitsinä, mutta eiväthän ne sitä oikeasti ole.
En tiedä miksi kirjoitan asiasta tänne, ehkä kaipaan vertaistukea. En ole kenellekään lapsia velkaa, mutta silti tunnen piston sydämessäni kun esim. anoppi jää todennäköisesti kokonaan lapsenlapsettomaksi (miehen veljet ovat syrjäytyneitä). Vaikka siis mieheni haluaa lapsia ihan yhtä vähän kuin minäkin.
Kommentit (136)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äidit ja anopit kysele kuin kuvitelmissa. Jostain syystä meillä on ikäluokka, joka kokee tahallisen lapsettomuuden olevan jotain niin eksoottista, että siitä urkitaan koko ajan, vaikka kaltaisiasi pareja on ollut ns. aina.
Miehesi voi koska tahansa pyörtää päätöksensä, joten anopin takia ei kannata murhetta kantaa. On aika tavallista, että vähän yli 40v mies löytää uuden rakkauden ja saa perheen, josta ei ole koskaan osannut unelmoida. Eläkää nyt kahdestaan onnellisina siitä, että teillä on toisenne.
Mun pikkusisko on 30 vuotias ja he ovat olleet miehensä kanssa useampia vuosia. Kyllä vaan alkoi meidän äiti udella siskolta, että millos niitä lapsia tulee ja alkais jo olla aikakin. Minä (mulla 1 lapsi) kommentoin, että on epäkohteliasta kysyä noin yksityistä asiaa ja että siihen tarvitaan sitä miestäkin. Ja kolmanneksi, että aina niitä ei vaan tule, vaikk
Hyvä että pidät siskosi puolia.
Tästä tuli mieleen kun veljeni aikanaan jostain käsittämättömästä syystä sanoi äidilleni ettei hän aio vaimonsa kanssa tehdä lapsia koskaan. Siitä parin vuoden päästä oli ensimmäinen vauva tulilla. Tässä välissä äitini sanoi minulle että voi kun he vielä muuttaisivat mielensä, hän toivoo sitä kovasti mutta ei voisi koskaan puhua asiasta kummallekaan (veljelleni tai vaimolleen).
Minulle sitten ilmeisesti todellakin voi.
Ap
Toivotaan etteivät lisäänny, kun ap:lta menee jo appiukko ja puoliso tarinassa sekaisin.
Mies löytää kyllä uuden lisääntymishaluisen naisen aikanaan.
Luonto vetää aina tikanpojan puuhun kun ihminen viisastuu.
Vika on heillä korvien välissä. Ongelma ei ole sinun. Jos koko elämä pyörii pillun ja sen tuotoksien ympärillä niin on tylsä elämä. Ja se lapsenlapsikin voi tuntua kivalta ajatukselta, koska muut mummelit niiden perään kyselee ja painostaa. Kyse ei ole edes itse lapsista vaan heillä kuulumisesta viiteryhmäänsä. Itse lapsi tuskin kiinnostaa muuna kuin välineenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äidit ja anopit kysele kuin kuvitelmissa. Jostain syystä meillä on ikäluokka, joka kokee tahallisen lapsettomuuden olevan jotain niin eksoottista, että siitä urkitaan koko ajan, vaikka kaltaisiasi pareja on ollut ns. aina.
Miehesi voi koska tahansa pyörtää päätöksensä, joten anopin takia ei kannata murhetta kantaa. On aika tavallista, että vähän yli 40v mies löytää uuden rakkauden ja saa perheen, josta ei ole koskaan osannut unelmoida. Eläkää nyt kahdestaan onnellisina siitä, että teillä on toisenne.
Tältä kantilta katsottuna tuntuu vielä hassummalta että anoppi kyselee asiasta minulta eikä mieheltään.
Ap
Miksi anoppi kysyisi appiukolta lisääntymisestänne?
Vierailija kirjoitti:
Ei äidit ja anopit kysele kuin kuvitelmissa. Jostain syystä meillä on ikäluokka, joka kokee tahallisen lapsettomuuden olevan jotain niin eksoottista, että siitä urkitaan koko ajan, vaikka kaltaisiasi pareja on ollut ns. aina.
Miehesi voi koska tahansa pyörtää päätöksensä, joten anopin takia ei kannata murhetta kantaa. On aika tavallista, että vähän yli 40v mies löytää uuden rakkauden ja saa perheen, josta ei ole koskaan osannut unelmoida. Eläkää nyt kahdestaan onnellisina siitä, että teillä on toisenne.
Ekasta osasta olen eri mieltä. Kyllä tollanen jatkuva kysely on törkeää ja vastenmielistä.
Siitä olen samaa mieltä, että mies ja moni nainenkin saattaa vielä muuttaa mieltään joskus lähemmäs 40 vuotiaana, mutta naiselle se mielen muuttaminen on silloin myöhäistä, miehelle ei välttämättä. Riippuu miehestä.
Eli vaikka nyt esim. vielä 30 vuotiaana olet jyrkästi jotain mieltä ja olet ollut samaa mieltä johdonmmukaisesti tähän päivään asti, saattaa silti mieli muuttua myöhemmin.
Se ei kuitenkaan ole toisten asia siitä kysellä painostavasti. Ainakin minussa tuollainen kysely herättäisi ärsyyntymistä ja jopa vastareaktiota. Se saa ihmisen puolustamaan entistä jyrkemmin omaa näkemystään ja vähentää sitä omaa pohdintaa ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivotaan etteivät lisäänny, kun ap:lta menee jo appiukko ja puoliso tarinassa sekaisin.
Totta. Satunnainen ajatusvirhe kirjoittaessa on todellakin syy jättää geenit monistamatta. :D Kaikenlaiset kirjoitusvirhepirkot sitä maailmassa lisääntyvätkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies löytää kyllä uuden lisääntymishaluisen naisen aikanaan.
Luonto vetää aina tikanpojan puuhun kun ihminen viisastuu.
Voi olla. Mutta miksi minun täytyy kuunnella lapsipainostusta jos mies on se joka tulee lisääntymään?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen kyseleminen on todella huonoa käytöstä. Rajattomia moukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vika on heillä korvien välissä. Ongelma ei ole sinun. Jos koko elämä pyörii pillun ja sen tuotoksien ympärillä niin on tylsä elämä. Ja se lapsenlapsikin voi tuntua kivalta ajatukselta, koska muut mummelit niiden perään kyselee ja painostaa. Kyse ei ole edes itse lapsista vaan heillä kuulumisesta viiteryhmäänsä. Itse lapsi tuskin kiinnostaa muuna kuin välineenä.
Äitini on kyllä hyvin aktiivinen mummu veljeni lapsille. Uskon että myös anoppi jaksaisi mummuilla, sillä miehensä lapsenlapsi tuntuu olevan lähellä hänen sydäntään ja ymmärtääkseni tarjoutuu usein auttamaan sen hoidossa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että iän lisääntyessä myös lisääntymishalu lisääntyy. Näin kävi mulle, ent. "lastenvihaajalle". Ja hyvin kävi.
Yhtä hyvin voi olla, että lapsista pitää koko ajan vähemmän ja vähemmän kun ikää tulee lisää. Näin kävi mulle, ja en voi sietää kersoja tippaakaan kun nuorempana sentään siedin pienissä erissä.
Vierailija kirjoitti:
Mies löytää kyllä uuden lisääntymishaluisen naisen aikanaan.
Luonto vetää aina tikanpojan puuhun kun ihminen viisastuu.
Aika harva mies todellisuudessa löytää enää 50 veenä niin paljon nuorempaa kumppania, että saisi sen perheen. Poikkeuksiakin toki on, mutta tilastollisesti näin.
Sitäpaitsi tässähän myöskään mies ei halunnut lapsia? Miksi puhut, kuin mies haluaisi lapsia haluavan naisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä loukkaantuisin, jos ulkopuoliset ihmiset utelesivat henkilökohtaisia asioita ja jättäisin vastaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä he varmaan jossain vaiheessa asian sitten sisäistävät kun sinulla alkaa ikä lähenemään 40.
Jos kyselevät suoraan niin voit vastata suoraan, että koittaa keskittyä vaan niihin omiin asioihin ja aiot ottaa etäisyyttä jos jatkuva kysely jatkuu. Tai kysy joku yhtä töksäyttävä ja henkilöklohtaibnen kysymys perään..
Voit myös kysyä että
Toivottavasti ikä tekee sitten tehtävänsä. Jotenkin ajattelisin että ihmiset tajuaisivat että kymmenen vuoden suhteessa olisimme tehneet ne lapset jo jos perheenlisäys olisi suunnitelmissa.
Ap
Tuskin mitään muutosta tulee. Omat vanhempani puolestaan pelkäsivät kuollakseen että lisäännyn, heillä oli siis täysin päinvastainen kanta. Heidän pelkonsa ei väistynyt koskaan. Lopulta äiti myös kiisti oman äitiytensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot että lapsen tekoon vaaditaan kaksi ihmistä. Joten ohjeista kysymään myös mieheltäsi. (oletan hänenkin olevan samaa mieltä kanssasi)
Olin kerran jumissa autossa äitini ja anoppini kanssa kolmestaan. Juttu kääntyi tietysti tuleviin lapsenlapsiin. Sanoin ihan suoraan että Risto (nimi muutettu) ei halua lapsia yhtään sen enempää kuin minäkään. Tämä kuitattiin anopin toimesta sanomalla että eihän mies lastenteosta päätä ja kyllä isä sitten synnärillä rakastuu lapseensa kuitenkin.
Se veti aika hiljaiseksi, en usko että se oli edes vitsi.
Ap
Kai vastasit, että sinä päätät? Ei anoppi.
Sanoin että ei tulisi kyllä mieleenkään pyrkiä raskaaksi ilman
No tuosta vastauksesta anoppi saa tietysti sen käsityksen, että sinä sittenkin haluat lapsia. Hänen päähänsä ei ole alunperinkään mahtunut se ajatus, että et oikeasti halua... Tuon kommentin perusteella hän on päätellyt että sinulla on ainakin jotain kiinnostusta asiaa kohtaan, mutta mies ei (vielä) halua...
!!!
Eli olet antanut epäselvää viestiä. Olisit vain suoraan vastannut eikä mitään ihmeen selittelyjä
Vierailija kirjoitti:
Meillä auttoi, etten ruokkinut keskustelua vastaamalla enää yhtään mitään. Koin, että asia oli niin moneen kertaan jo käyty läpi ja tehtäväni ei ole huolehtia muiden odotuksien täyttämisestä. Mietin usein, että jos pienen lapsen puristelu on niin tärkeää menkööt mummovirkaan jonnekin päiväkotiin.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot että lapsen tekoon vaaditaan kaksi ihmistä. Joten ohjeista kysymään myös mieheltäsi. (oletan hänenkin olevan samaa mieltä kanssasi)
Olin kerran jumissa autossa äitini ja anoppini kanssa kolmestaan. Juttu kääntyi tietysti tuleviin lapsenlapsiin. Sanoin ihan suoraan että Risto (nimi muutettu) ei halua lapsia yhtään sen enempää kuin minäkään. Tämä kuitattiin anopin toimesta sanomalla että eihän mies lastenteosta päätä ja kyllä isä sitten synnärillä rakastuu lapseensa kuitenkin.
Se veti aika hiljaiseksi, en usko että se oli edes vitsi.
Ap
Kai vastasit, että sinä päätät? Ei anoppi.
Sanoin että ei
Olen siis sanonut suoraan useampaan otteeseen että kumpikaan meistä ei halua lapsia ja niitä ei ole tulossa.
Ap
Itselläni ei ole tästä omakohtaista kokemusta, mutta seuraan parasta aikaa melko irvokasta näytelmää vastaavassa tilanteessa olevan ystäväni kohdalla. Hän tosin kokee painostusta vain omien vanhempiensa kohdalla, kumppanin vanhempi ei painosta.
Ystäväni on tilanteessa missä lopullista päätöstä ei ole tosin vielä tehty. Ystäväni on sairastanut nuoruudessaan rajun anoreksian, mikä todennäköisesti on vaurioittanut hänen kykyään saada lapsi. Hän on käsitellyt asian ja elää rauhassa asian kanssa. Nyt kuitenkin hänen vanhempansa ovat alkaneet ihan käsittämättömään painostukseen, että lapsia pitäisi alkaa kiireesti tekemään.
Irvokasta tästä tekee se, että vanhemmat jättivät ystäväni täysin yksin, kun hän nuoruudessaan taisteli mt-ongelmien ja sairautensa kanssa. Molemmat kiellettiin tyysti, eikä niistä keskusteltu. Nyt tuo nuoruuden anoreksia on lyöty ystäväni silmille ja häntä syytetään siitä kun "on saattanut teini-iän huomionhakuisuuttaan" pilata mahdollisuutensa. Kirsikkana kakun päällä ystäväni veljeen ei kohdisteta mitään painostusta lasten lasten suhteen.
En osaa sanoa mitään järkevää aloittajalle muuta kuin samaa mitä ystävälleni, on ihan ok ottaa etäisyyttä omiin vanhempiin.
Alue: Aihe vapaa
Meillä auttoi, etten ruokkinut keskustelua vastaamalla enää yhtään mitään. Koin, että asia oli niin moneen kertaan jo käyty läpi ja tehtäväni ei ole huolehtia muiden odotuksien täyttämisestä. Mietin usein, että jos pienen lapsen puristelu on niin tärkeää menkööt mummovirkaan jonnekin päiväkotiin.