Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä siinä painonhallinnassa on niin vaikeaa?
05.02.2025 |
Tämä on ihan aito kysymys. Itse olen normaalipainoinen ja ollut sitä koko ikäni. Olen nyt keski-ikäinen. Paino on kyllä noussut nuoruusvuosista, mutta olen edelleen hoikka ja hoikkana aion pysyä. Miksi niin monet päästää itsensä lihomaan ihan järkyttävään kuntoon? Miksi ihmiset ei osaa ottaa itseään niskasta kiinni?
Kommentit (1029)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä olen katsellut "my 600 lb life" -jaksoja niin nämä henkilöt on tottuneet käyttään ruokaa jo lapsesta asti lohtunaan ja tunteidensäätelyyn eli ikään kuin ruoka on hoitanut heille äidinvirkaa, tai sitten vanhemmat on käyttäneet ruokaa "rakkauskielenä" esim. lohdutuksena. Hirmu monet noista kokee tulleensa hylätyiksi ja henkisesti laiminlyödyiksi lapsena tyyliin: äiti oli yksinhuoltaja ja teki kahta työtä, söin keksejä kun ikävöin äitiä ja oli turvaton olo. Ei ihme että amerikkalaiset on lihavia kun miettii että suurella osaa vanhemmista ei ole aikaa olla lasten kanssa kotona kun pitää tehdä kahta tai kolmea työtä saadakseen minimitoimeentulon ja lapset sitten hakee lohtua ja "äitiä" ruuasta.
Vähän ärsyttää tuo dr. Now ja hänen ilkeytensä. Useimmat hänen potilaistaan "sortuvat", koska heillä on "stressiä". Dr.Now sanoo, että elämä on täynnä stressiä ja sitä on turha
Siis ilman muuta kyseessä on "sosiaaaliporno"-viihdeohjelma, mutta karseinta on, että vain 5% laihdutusleikatuista onnistuu säilyttämään normipainon. Muistan saman luvun aikoinaan jonkun raittius- AA- kerhon tilastoista, että onnistumisprosentti on jotain 5 % eli jengiä käy vain "tutustumassa" tai sortuvat 90% 5 vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä olen katsellut "my 600 lb life" -jaksoja niin nämä henkilöt on tottuneet käyttään ruokaa jo lapsesta asti lohtunaan ja tunteidensäätelyyn eli ikään kuin ruoka on hoitanut heille äidinvirkaa, tai sitten vanhemmat on käyttäneet ruokaa "rakkauskielenä" esim. lohdutuksena. Hirmu monet noista kokee tulleensa hylätyiksi ja henkisesti laiminlyödyiksi lapsena tyyliin: äiti oli yksinhuoltaja ja teki kahta työtä, söin keksejä kun ikävöin äitiä ja oli turvaton olo. Ei ihme että amerikkalaiset on lihavia kun miettii että suurella osaa vanhemmista ei ole aikaa olla lasten kanssa kotona kun pitää tehdä kahta tai kolmea työtä saadakseen minimitoimeentulon ja lapset sitten hakee lohtua ja "äitiä" ruuasta.
Vähän ärsyttää tuo dr. Now ja hänen ilkeytensä. Useimmat hänen potilaistaan "sortuvat", koska heillä on "stressiä". Dr.Now sanoo, e
Siis ilman muuta kyseessä on "sosiaaaliporno"-viihdeohjelma, mutta karseinta on, että vain 5% laihdutusleikatuista onnistuu säilyttämään normipainon. Muistan saman luvun aikoinaan jonkun raittius- AA- kerhon tilastoista, että onnistumisprosentti on jotain 5 % eli jengiä käy vain "tutustumassa" tai sortuvat 90% 5 vuoden sisällä.
Koska näissä keskitytään hoitamaan ja hallitsemaan oiretta hoitamatta syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luksusta, kun elämä on sellaisessa jamassa, että voi priorisoida painonhallintansa. Silloin on työkykyinen, ei väkivalllan lähellä, ei mitään taloudellista, juridista tms. katastrofia, ei kuolemanvaaraa itsellä tai läheisellä, ei vammaista/muistisairasta/syöpäsairasta tms. hoidettavana tai itse potilaana, ei lamaavaa masennusta. Jne jne.
Suurimmalla osalla maailman ihmisistä elämä ei ole tuossa jamassa ja silti he onnistuvat "priorisoimaan painonhallintansa". Jännä, että kaikista asioista juuri painonhallinta, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin, on sinusta niin turha, että mikä tahansa asia ajaa aina edelle. Tuolla logiikalla kukaan ei koskaan voi onnistua, koska aina on jotain tärkeämpää.
Suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole v
suurella osalla suomalaisista ja muista länsimaalaisista on kuitenkin ruokaa ympärillään ollut jo lähes 100 vuotta niin paljon kuin sielu sietää, mutta he kykenevät hallitsemaan painoaan. He eivät ole kuin nälkiintyneitä eläimiä jotka syövät kaiken minkä näkevät koska eivät tiedä milloin seuraavaksi saavat ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
"Jos luet ap:n viestejä, niin juuri tuota samaa hänkin on sanonut."
Ap on lähinnä kauhistellut, ollut järkyttynyt ja ihmetellyt lihavien tyhmyyttä kun ne ei vaan osaa.
No missä kohtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos luet ap:n viestejä, niin juuri tuota samaa hänkin on sanonut."
Ap on lähinnä kauhistellut, ollut järkyttynyt ja ihmetellyt lihavien tyhmyyttä kun ne ei vaan osaa.
No missä kohtaa?
No ihan vaikka aloituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos luet ap:n viestejä, niin juuri tuota samaa hänkin on sanonut."
Ap on lähinnä kauhistellut, ollut järkyttynyt ja ihmetellyt lihavien tyhmyyttä kun ne ei vaan osaa.
No missä kohtaa?
No ihan vaikka aloituksessa.
Niin, ja oletko lukenut ketjussa yhtään ap:n viestiä sen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos luet ap:n viestejä, niin juuri tuota samaa hänkin on sanonut."
Ap on lähinnä kauhistellut, ollut järkyttynyt ja ihmetellyt lihavien tyhmyyttä kun ne ei vaan osaa.
No missä kohtaa?
No ihan vaikka aloituksessa.
Merkittävin ero ap:n ja Joen ajatuksissa on kehopositiivisuus. Siis se oikea kehopositiivisuus, ei pilkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos luet ap:n viestejä, niin juuri tuota samaa hänkin on sanonut."
Ap on lähinnä kauhistellut, ollut järkyttynyt ja ihmetellyt lihavien tyhmyyttä kun ne ei vaan osaa.
No missä kohtaa?
No ihan vaikka aloituksessa.
Merkittävin ero ap:n ja Joen ajatuksissa on kehopositiivisuus. Siis se oikea kehopositiivisuus, ei pilkka.
Ap kertoi, että av:lle on vaikea kirjoittaa aiheeseen liittyviä aloituksia, jotka eivät heti poistu, ja sanoi ettei ymmärrä, miksi tämä provokatiivisempi oli saanut jäädä. Av:lla on tiukka sensuuri, täältä poistuu ihan normaaleja aloituksia. Tuntuu siltä, että kaikkein raflaavimmat saavat jäädä.
Ihmiset vetää ihan järjettömät kilarit heti kun tulee puheeksi ylipaino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luksusta, kun elämä on sellaisessa jamassa, että voi priorisoida painonhallintansa. Silloin on työkykyinen, ei väkivalllan lähellä, ei mitään taloudellista, juridista tms. katastrofia, ei kuolemanvaaraa itsellä tai läheisellä, ei vammaista/muistisairasta/syöpäsairasta tms. hoidettavana tai itse potilaana, ei lamaavaa masennusta. Jne jne.
Suurimmalla osalla maailman ihmisistä elämä ei ole tuossa jamassa ja silti he onnistuvat "priorisoimaan painonhallintansa". Jännä, että kaikista asioista juuri painonhallinta, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin, on sinusta niin turha, että mikä tahansa asia ajaa aina edelle. Tuolla logiikalla kukaan ei koskaan voi onnistua, koska aina on jotain tärkeämpää.
suurella osalla suomalaisista ja muista länsimaalaisista on kuitenkin ruokaa ympärillään ollut jo lähes 100 vuotta niin paljon kuin sielu sietää, mutta he kykenevät hallitsemaan painoaan. He eivät ole kuin nälkiintyneitä eläimiä jotka syövät kaiken minkä näkevät koska eivät tiedä milloin seuraavaksi saavat ruokaa.
Se on vähän kuin ADHD:n kanssa, että on perimältään kahdenlaisia ihmisiä. Toiset kerryttävät vararavintoa suotuisissa (mikä nykyään tarkoitaaa epäsuotuisia) olosuhteissa, kun taas toiset eivät. ADHD:t lähtivät rohkeasti koluamaan uusia maisemia, kun taas toiset eivät niinkään hanakasti.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset vetää ihan järjettömät kilarit heti kun tulee puheeksi ylipaino.
Yleensä he, joilla sitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä kunnon opiskelupaikan ja työpaikan hommaamisessa ja omavaraisuudesta on niin vaikeaa? Mikä siinä on niin vaikeaa mennä piristävällä lenkille ja ryhdistäytyä, sen sijaan että vinkuu masennnuksesta? Mikä siinä on niin vaikea mennä nukkumaan, jos on uneton? Mikä siinä on niin vaikeaa etsiä kavereita ja kumppani, jos on yksinäinen? Jos on lapseton, niin miksei vaan joka ilta käy lapsentekohommiin?
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä kunnon opiskelupaikan ja työpaikan hommaamisessa ja omavaraisuudesta on niin vaikeaa? Mikä siinä on niin vaikeaa mennä piristävällä lenkille ja ryhdistäytyä, sen sijaan että vinkuu masennnuksesta? Mikä siinä on niin vaikea mennä nukkumaan, jos on uneton? Mikä siinä on niin vaikeaa etsiä kavereita ja kumppani, jos on yksinäinen? Jos on lapseton, niin miksei vaan joka ilta käy lapsentekohommiin?
Jotenkin ajattelisi, että henkilö, jolla on koko paketti kunnossa kuormittumatta siitä eikä lisäksi mitään elämän ikäviä ylläreitä tyyliin syöpää perheessä, olisi niin älykäs, että ymmärtäisi olevansa onnekas ja edustavansa vähemmistöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ei osaa tehdä hyviä ruokia itse ,eikä viitsi opetella edes.
Laiskuus siis asian ydin, halutaan kaikkea helpolla, mässyruokaa yms.(tietämättä edes paremmasta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran on pakko todeta, että mitä ihmettä ne lihavuustutkijat oikein tutkivat, kun se suurin viisaus ja ainoa oikea tieto lihavuudesta on täällä 🤔
Se on aina mielenkiintoista, kun joku pätee kovasti asiasta, mistä itsellään ei ole mitään käsitystä tyyliin painonhallinta, lastenkasvatus, parisuhde.
Normaalipainoisilla on aika hyvä käsitys painonhallinnasta, ylipainoisilla todistetusti ei ole. Että kenenköhän kannattaisi kuunnella ketä?
Monelta normaalipainoiselta puuttuu käsitys siitä, mitä kaikkia muuttujia painonhallinnassa on ja kuinka paljon eroa niissä on yksilöiden kesken. Normaalipainoisten omatkaan elintavat eivät aina ole niitä parhaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Näin on, mutta kun ihmisen elämä on aika pitkä, niin ihan pienilläkin valinnoilla saa vaikka kahdessa kymmenessä tai ihan vaan kymmenessäkin vuodessa suuria muutoksia aikaan.
Ap
Jos sinä näet lihavan, niin ethän sinä tiedä, onko hänen painonsa nousemassa vai putoamassa sillä hetkellä. Joten miksi tuomitset yhden yhtäkään lihavaa henkilöä, jos kerran tiedostat, että voi viedä 10 vuotta ennen kuin suuri muutos painossa on nähtävissä?
Olen ollut absolutisti kaksikymmentäviisi vuotta ja sitä ennenkin alkoholia ollut todella vähän elämässä. Ei ole ketään alkoholisteja lähisuvussa.
Minä jos kuka en todellakaan voi antaa yhtäkään neuvoa alkoholistille, koska en tajua siitä sairaudesta yhtään mitään, enkä edes siitä, että alkoholia kohtaan voisi olla jotain haluja.
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Miksi sitten päästää itsensä kertaakaan lihomaan merkittävästi, painonhallinastahan tässä juuri puhuttiinkin. Itsellä jos vatsa alkaa pömpöttää niin pistän stopin saman tien hieman vähentämällä syömisiä ja pikkasen lisäämällä liikuntaa
Alue: Aihe vapaa
Suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole varaa syödä niin paljon, että lihoaisivat. Se on tuttu juttu myös Suomessa, mutta vihdoin viime vuosikymmeninä lähes kaikilla on ollut varaa syödä riittävästi.