Miten 4-vuotiaan saa ottamaan lääkkeensä?
Miten ihmeessä lääkkeen saa menemään alas, kun lapsi vain sylkee sen pois? Eli sai sunnuntaina penisilliinikuurin, ja lääke on nestemäistä. Kuudesti on jo annettu, ja vieläkään poika ei usko, että se on otettava, vaikka kuinka tappelis vastaan. Lääke on kuulemma pahaa.
On yritetty selittää miksi lääke pitää ottaa. Mutta kun ei hyvällä ota, niin lopulta on aina jouduttu väkisin laittamaan suuhun. Mutta saahan se sen sittenkin vielä sylkäistyä pois. Miten lapsen saa pakotettua nielemään lääkkeen?
Kommentit (22)
Ainakin aluksi. Mistä tykkää, mikä on lempiherkku/ lempitekeminen tms? Sillä lahjot. Tai varaa vaikka oikein ihania tarroja yläkaappiin, lista jääkaapin oveen ja tarran saa valita äidin kätköistä aina kun kiltisti ottaa lääkkeen. =)
Meillä saa palkinnon. Ja päälle esimerkiksi heti palan suklaata.
Eli heti lääkkeen ottamisen jälkeen meikä vääntää naaman niin järkkyyn irvistykseen kuin pystyn ja oikein korostetusti inhoan lääkettä. Poika on täysillä mukana ja sitten vertaillaan, kumpi näyttää pahemmalta. Mutta tätä showta ei tule, jos lääkettä ei syödä. Ja heti päälle mehua tai jotakin muuta hyvää.
Tarrat kannattaa laittaa johonkin herkulliseen purnukkaan: korulippaaseen tai johonkin muuhun mitä ei yleensä saa avata. Siellä voi toki olla myös jotain muuta kivaa, vaikkapa pieniä leluja...
Jotenkin sitä näköjään tulee avuttomaksi, kun särkylääkkeitä ja yskänlääkkeitä lapsi on syönyt vain vähällä suostuttelulla. Mutta tämä lääke nyt on kuulemma pahaa.
Uskaltaisinkohan lahjoa suklaalla, vaikka lääke pitäisi ottaa tyhjään vatsaan, eikä kahteen tuntiin lääkkeen jälkeenkään saisi syödä mitään. Suklaapala on kuitenkin niin pieni juttu, että ehkä se ei pajon vaikuta lääkkeen imeytymiseen.
Tarroja voisi tietysti kasata, ja sitten kun lääkekuuri on loppu, niin saisi niistä tarroista palkinnoksi valita kaupasta itse lelun. Toimisikohan se.
Kiitos että jotain vinkkiä yrititte keksiä!
ap
Ei haittaa lääkkeen imeytymistä ja vie maun nopeasti suusta.
Lääke vain puoliksi ja nesteellä alas ja ei mitään ongelmia. Yhden kerran unohdin lääkärille mainita asiasta, että ei enään nestemäisenä, mutta apteekista täti sitten soitti lääkärille ja pystyi vielä vaihtamaan tablettiin.
Edellisesslä elämässä sekotin antibiootin/mun lääkkeen ruokaan, ia. puuroon, jossa oli mukana marjakiisseliä ja lapsi ei valittanut mitään, vaikka samaa puuroa ja varman samaa kiisseliäkin oli aiemmin syönyt. Tämä oli siinä 3v paikkeilla.
meillä ei 7-vuotiaskaan suostu ottamaan tabeletteja. erilaista lahjomista voi kokeilla, mutta jos ei toimi niin kyllä se sitten on vaan pakolla tosiaan sinne poskeen ruiskutettava. Lääkkeet on otettava ja niistä ei turhia neuvotella
Mä olisin jo konkurssissa, jos pitäis jokaisesta lääkkeestä antaa lahja tai jotain. Meillä lapset tietää, että lääkkeet otetaan, jotta parannutaan ja jos on oikein pahan makuista, siitä varoitetaan etukateen ja sitten voi ottaa vaikka maitokulauksen päälle ja irvistää.
Joillekin lapsille on erityisen vaikea saada lääkkeet alas. Meidän poika on aina ollut varsinainen tapaus ja lääkkeiden kanssa on taisteltu erinäiset kerrat eli joka kerta. Muutaman kerran on jouduttu vaihtamaan antibioottikuuri toiseen kun ei yksinkertaisesti ole saanut millään nieltyä. Ihan oikeasti, toiset lääkkeet ovat niin pahoja, vaikka ovat muka jotain makua, että ei niitä aikuinenkaan voisi niellä. Jos et saa lääkettä millään menemään, maista sitä itse ja tarvittaessa vaihdata toiseen.
Meillä on kokeiltu lääkkeen sekoittamista vähän sinne sun tänne mutta ainut missä toimi, oli mustikkakeiton sekaan laitettuna. Poika tiesi että siellä on lääkettä ja mustikkakeittoa mutta sai hienosti juotua sen.
Ja aina päälle hirmuset kehut ja ylireagoinnit, niin kuin varmaan tekin ootte tehneet! Hurraahuudot ja jotain pikkukivaa, suklaata tai tarroja tai jotain!
Tsemppiä!
Aikuinen vääntää lapsen pään ihan taakse (nenä kohti kattoa) ja toinen aikuinen annostelee lääkkeen poskeen ruiskulla vähän kerrallaan. Kokeilkaa!
Aikuinen vääntää lapsen pään ihan taakse (nenä kohti kattoa) ja toinen aikuinen annostelee lääkkeen poskeen ruiskulla vähän kerrallaan. Kokeilkaa!
Vaikka meillä muuten tosiaan lapset ottaa lääkkeet hyvin, poika 6 kk oli varsinainen jäärä, mutta tuo "pakkosyöttö" auttoi. Nykyään avaa jo suun valmiiksi ruiskun nähdessään. Nyt ikää vuosi.
14
Aikuinen vääntää lapsen pään ihan taakse (nenä kohti kattoa) ja toinen aikuinen annostelee lääkkeen poskeen ruiskulla vähän kerrallaan. Kokeilkaa!
Kun lapsi tajuaa, että lääkäristä saa määräyksen että pakkosyötetään väkisin pahaa lääkettä ja se tuntuu hirveältä, niin kaikki sen kivut ja vaivat salaperäisesti katoavat. Mitään ei enää ainakaan myönnä...
Tehtiin eilen tarraruudukko, mihin saa tarran, jos sen lääkkeen saa nieltyä. Ja lääkekuurin jälkeen saa valita itse lelun kaupassa. Suklaa laitetaan suuhun, ettei lääke maistuisi. Ja poskeen on yritetty ruiskuttaa, mutta se ei kyllä meillä estä pois sylkemistä yhtään.
Lahjomisilla ei ole mitään tehoa. Suklaata tai ei, niin pois sylkee. Tarran on saanut kerran, ja kaksi kertaa on sylkenyt lääkkeen pois. Vaikka lapsi tiesi heti minkä lelun haluaa sitten kaupasta, niin se houkutin ei näköjään auta lääkkeen nielemiseen.
Ja pakottaa ei saa.... Okei, siinä tapauksessa lääke sitten jää kokonaan ottamatta. Mutta eiköhän me päästä kohta sairaalaan tiputukseen, niin saadaan lapsi terveeksi.
Oli tänne sitten tullut uusiakin viestejä vielä sen jälkeen kun viimeksi katsoin, Toi pää taakse -keino on meillä vielä kokeilematta.
Turhauttaa vaan jo hirveesti, kun joka kerralla yrittää saada pojan nielemään, ja taas kun se ei onnistunut, niin seuraavan lääkkenvälin miettii, että mitä vielä voisi yrittää, ja sitten taas yrittää jotain uutta, joka ei taas onnistu, ja taas koittaa keksiä lisäkeinoja, jne.
kun kyseessä on angiina, ja lapsen kurkku on niin kipeä, ettei pysty mitään ruokaakaan syömään. Maidolla ja jugurtilla ja vanukkaalla on elänyt viikonlopusta asti.
ap
Purista sormilla lapsen poskia ja sitten laita ruisku sisään ja lääke alas kurkusta. Pidä puristus niinkauan, kunnes lapsi nielaisee. Päälle sitten pieni karkki tms
Meillä lapsella on epilepsialääkitys ja lääke on jouduttu välillä pakolla antamaan.
Aikaa meni pahimmillaan 2h lääkkeen antoon, mutta kyllä se sitten helpotti.
Yritä pysyä rauhallisena.
Ei kai tää nyt ainoa lapsi ole, joka vastustaa lääkkeen ottamista!?