Pettämisestä puhutaan epämääräisesti tyyliin "mitä et halua puolisosi näkevän, on pettämistä"
Mitä se nyt sitten on, mitä ette itse haluaisi nähdä puolisonne tekevän? Nämä tilanteethan menevät usein niin, että mikä on itselle sallittua, on puolisolle kiellettyä.
Kommentit (29)
Ihminen, joka kunnioittaa puolisoaan ja itseään tietää missä raja menee.
Yksin kulkemiset esim.ravintoloissa tai tansseissa eivät kuulu terveeseen suhteeseen.
Tuo on ihan typerä määritelmä. Esim. mä en haluais puolisoni näkevän, että käytän tätä palstaa, koska tää on noloa ja typerää.
Oikeasti pettämistä on yhdessä sovittujen "sääntöjen" rikkominen. Lupauksen pettäminen. On ihan yksilöllistä, mikä suhteessa on pettämistä, koska sen voi määritellä vain ne suhteessa olevat. Esim. avoimessa suhteessa seksi toisten ihmisten kanssa ei itsessään ole pettämistä, mutta jos on vaikka sovittu, että silloin on käytettävä ehkäisyä, niin sen pois jättäminen tekee siitä seksistä pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka kunnioittaa puolisoaan ja itseään tietää missä raja menee.
Yksin kulkemiset esim.ravintoloissa tai tansseissa eivät kuulu terveeseen suhteeseen.
EIkös täälä aina sanota, että mikset kulje yksin, jos valittaa, että kumppani nököttää vain kotona. Nyt se onkin sitten epäterveen suhteen merkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka kunnioittaa puolisoaan ja itseään tietää missä raja menee.
Yksin kulkemiset esim.ravintoloissa tai tansseissa eivät kuulu terveeseen suhteeseen.
EIkös täälä aina sanota, että mikset kulje yksin, jos valittaa, että kumppani nököttää vain kotona. Nyt se onkin sitten epäterveen suhteen merkki.
Palstalla ei tietenkään voi olla kaikille mieliksi ja osa myös troIIaa. Joten käytetään sitä järkeä. Jos kumppani nököttää kotona niin sille kerrotaan että nyt aion käydä tansseissa ja olet tervetullut ja myös toivottu mukaan. Kumppanin oma valinta on sitten se lähteekö se vai jääkö kotiin.
Pettämistä olisi se, että väittää että on ylitöitä joiden vuoksi pakko olla myöhään ja sitten kuitenkin menee tanssimaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jokainen tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Pelkkä juttelukin on pahuksen väärin, kun kummankin osapuolen silmät loistaa. Viestittely voi olla väärin, jos sen pointtina on luoda yhteys. Pusu ei välttämättä olekaan väärin, jos se on vain kaverillinen poskelle hipaisu. Hitaat voi olla esileikkiä tai sitten vain kohtelias tapa.
Ihastumiselleen ei voi mitään kuten ei tunteille usein muutenkaan. Siksi en pitäisi tuota pettämisenä. Ja onhan se aika omahyväistä kuvitella, että joku jaksaisi olla umpi-ihastunut puolisoonsa kymmeniä vuosia kuin koku teini.
Aurinkolasit silmille ja naamari päähän sitten, niin ei ole pettämistä?
No, voitko kertoa avoimesti juuri omalle kumppanillesi tekeväsi sen asian "mikä on itselle sallittua"? Jos et, luultavasti petät.
Jos silmät eivät saa loistaa, on käytettävä tummennettuja laseja.
Itselleni tuli tästä keskustelusta kyllä sellainen fiilis, että kaapu vaan kaikkien päälle, niin säilymme siveinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jokainen tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Pelkkä juttelukin on pahuksen väärin, kun kummankin osapuolen silmät loistaa. Viestittely voi olla väärin, jos sen pointtina on luoda yhteys. Pusu ei välttämättä olekaan väärin, jos se on vain kaverillinen poskelle hipaisu. Hitaat voi olla esileikkiä tai sitten vain kohtelias tapa.
Ihastumiselleen ei voi mitään kuten ei tunteille usein muutenkaan. Siksi en pitäisi tuota pettämisenä. Ja onhan se aika omahyväistä kuvitella, että joku jaksaisi olla umpi-ihastunut puolisoonsa kymmeniä vuosia kuin koku teini.
Aurinkolasit silmille ja naamari päähän sitten, niin ei ole pettämistä?
Ihastumiselleen ei voi mitään mutta on oma valinta lähteä sitä ruokkimaan ja ehdoin tahdoin hankkiutua ihastumisensa kohteen kanssa tekemisiin. Itse jos (kun) parisuhteessa olessani joskus huomasin mitään riskiä tuollaiselle niin yritin pysytellä kohteesta mahdollisimman etäällä.
Pettäminen on kuitenkin teko ja aina pettäjän oma valinta. EI pidä lähteä tulella leikkimään.
"Annoin pikkusormen. Se vei koko käden. Lähdin tulella leikkimään. Tein sen salaa..."
Toki saa vaihtaa kuulumisia iloisella ilmeellä. Itsekin hymyilen ja nauran paljon. Tiedän myös mitä tunnen. Mutta kyllä jokainen (tai ainakin lähes jokainen) tunnistaa ihastuneen katseen. Se on pehmeä, kirkas, hymyilevä ja samalla intensiivinen. Miehillä se ns. koiranpentukatse joka seuraa ja seuraa. Katse joka kohtaa ihmisvilinässä ja jää kiinni. Ei se vielä ehkä ole pettämistä vaan pettämisen "esileikkiä". Tässä kohtaa pitäisi varatun juosta karkuun ja lujaa. Mutta jos on itselläkin tunteita, niin mielellään niitä alkaa vain ruokkia. Se etenee nopeasti tai joskus ehkä todella hitaasti hipaisuihin, halaamiseen, suutelemiseen ja lopulta sänkyyn. Näitä tarinoita on työpaikat ja harrastusporukat pullollaan.