Onko teistä tyhmä idea tehdä lapsi kun ei jaksa töissäkään käydä...
työ on ihan perseestä, mutta palkka on hyvä, joten sais hyvät äitiyspvrahat...
Eka lapsi on kohta 3 v...
Kommentit (20)
tämä nyt vain jouduttaisi päätöstä...
Melko varma raskaudenjälkeinen syvä masennus edessä jos olet jo valmiiksi masentunut.
Siitä kärsii sitten kaikki. Pieni uusi vauva, miehesi ja varsinkin esikoinen.
Oma äiti hoitaa kotona ja paapoo, kunnes kuopus on 3 v. Ei heillä ole valittamista!
enkä ole myöskään uupunut. En vain tod. pidä työstäni, jossa joutuu tekemään 60 tuntisia viikkoja ja jatkuvaa ylityökierrettä...
enemmän kuin yhden, niin nyt olisi oiva hetki. Esikoisen iän ja elämäntilanteen puolesta.
yli 50 % keskivertotyöntekijän viikkotuntimäärästä ja lisäksi vielä ylityötä. Jos itse tekisin tuota tahtia omaa työtäni niin varmasti olisin työuupunut, johon liittyy useita erilaisia reaktioita. Googletra hakusanalla työuupumus, niin katso löydätkö itsesi.
en ole työuupunut, mutta varmasti sellaiseksi tulen jos tätä työtä jatkan...
Koitan tässä nyt vaan keksiä loistavia konsteja jäädä kotiin!
Mutta toistaiseksi ei ole!
Varmaan muutaman vuoden kuluttua olisi, kunhan " suuret ikäluokat" lähtevät massoittain eläkkeelle...
googletin työuupumuksen enkä löytänyt muuita oireita itsestäni kuin työnilon katoamisen...
ja se palautuu kyllä, jossain muussa työpaikassa!
Jos kerran joka tapuksessa haluatte lisää lapsia ja esikoinen on jo noin iso, niin muutenkin minusta olisi hyvä " tehdä" tai yrittää saada lapsi.
Jos vielä itsestäsikin tuntuu, että kaipaat jotain muuta kuin pitkiä työpäiviä, niin sehän on vain piste iin päälle. Esikoisellekin ihanaa, että äiti olisi enemmän kotona :)
oireista, koska sen syy pitäisi selvittää. Siihen voi olla montakin syytä ja jon on uupunut/masentunut, niin ei jaksa nähdä hyvia ja valoisia puolia työssään vaan hakeekin korvikeratkaisuja.
Toisen lapsen hankkiminen on teidän oma asianne, mutta älä hae siitä ratkaisua johonkin sellaiseen joka pitäisi ratkaista jollain muulla tavalla.
Onko sinulla mahdolisuus käyttää työterveushuoltoa apuna selvittelemään tämänhetkistä työtilannettasi, ja mahdollisesti hetken tauko esim. sairasloman muodossa, jolloi nsaisit aikaa toipua ja saada etäisyyttä työshän ja tilanteeseen.
Käyn välillä entisessä työpaikassani tekemässä vuoroja ja siellä olo ei vituta pätkääkään... mitä tahansa työtä jaksaa tehdä jos työkaverit esim. on mukavia...
Ja työ jota teen on mukavaa ja pidän siitä, mutta en tykkää työyhteisöstäni...
Vierailija:
en ole työuupunut, mutta varmasti sellaiseksi tulen jos tätä työtä jatkan...
Koitan tässä nyt vaan keksiä loistavia konsteja jäädä kotiin!
Vierailija:
enkä ole myöskään uupunut. En vain tod. pidä työstäni, jossa joutuu tekemään 60 tuntisia viikkoja ja jatkuvaa ylityökierrettä...
Täsmävauvat ovat antaneet mulle mahdollisuuden lähteä pois ja en ole katunut. Nyt olen ollut jo useamman vuoden töissä. Aina en ole niin hyvin viihtynyt, mutta kyllä meidän tenavaluku taitaa olla kuitenkin jo täynnä.
Antaa mennä vaan, mun mielestä vauva on hyvä ratkaisu tässä kohtaa!
Varmaan lapsesta tuntuisi kivalta kuulla, että ei me sua muuten ois haluttu, mut ku mutsi ei jaksanut duunissa käydä...
Ap on sanonut, että muutenkin haluaisivat hankkia lisää lapsia... Miettii vain sitä ajoitusta.
Vierailija:
Varmaan lapsesta tuntuisi kivalta kuulla, että ei me sua muuten ois haluttu, mut ku mutsi ei jaksanut duunissa käydä...
ei oikein jaksa sitä kodin- ja lastenhoitoakaan ihan täysipäisesti ja täysijärkisesti, sori vaan.
Näitä näkee hiekkalaatikoilla jotka marisevat AINA. Kotiäitinä on tyhmää, ei ole aikuiskontakteja, lastenkasvatus lipeää käsistä (kuri) ja sitten taas työssäkäyvän naiset valittaa viikonloppuisin hiekkalaatikolla että raskasta on aikataulut töihin ja hoitoon menoissa joka arkiaamu... Jotkut vaan valittaa aina, käänsi miten päin tahansa.
Joka päivä olen kiitollinen, että saan olla sieltä poissa, että elämässäni on muuta sisältöä ja nautin siitä, että elämäni ei mene ohitseni, vaan olla lasteni kanssa.
jokainen lapsi haluaa syntyä haluttuna, ei lapsilisän tai äitiyspäivärahan vuoksi!