Työkaverin luonnehdinta minusta
"Olet sellainen hiljainen hiiri"
Millainen ihminen sanoo toisesta noin ja vieläpä kaikkien kuullen? Hieman jäi nöyryytetty olo. Kyseinen henkilö on itse ns. räväkkä ja rempseä.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Ovela, työpaikan sisäiseen valtapeliin taitavasti naamioitu muuvi röyhkimykseltä. Halusi kaikkien kuulevan tuon.
Tämä on varmaan totta. Röyhkimys valitsee seuransa tarkkaan (mm. minä en ole koskaan ollut hänen työparinaan, enkä kyllä haluaisikaan) ja puhuu muista selän takana. On muutama työkaveri, joille röyhkimys ei puhu lainkaan. Minua kohtaan röyhkimys on teennäisen mairea, ja tuo hiiri-kommenttikin tuli muka-humoristisen maireasti.
Mielestäni hoidin tilanteen melko tyylikkäästi, kun en sanonut mitään enkä antanut kommentin vaikuttaa itseeni sillä hetkellä. Näin jälkeenpäin tuntuu kyllä vähän pahalta.
- ap
Älä välitä. Kaikilla ei ole sosiaalista pelisilmää, ei se henkilö sille itse oikein mitään voi eikä välttämättä ymmärrä. Ei varmaan tarkoittanut loukata tai mitätöidä, luultavasti on vain hieman tyhmä tai kömpelö sosiaalisesti.
Ei hiljaisessa ihmisessä ole mitään vikaa,sen sijaan tärykalvoja särkevät kovaan ääneen toitottajat ovat pohjakkaa,minä minä tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme loukkaantujia täällä! Tuo on sanonta.
Hölmö. Kenenkään työkaverin ei lähtökohtaisestikaan tarvitse luonnehtia kollegaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei hiljaisessa ihmisessä ole mitään vikaa,sen sijaan tärykalvoja särkevät kovaan ääneen toitottajat ovat pohjakkaa,minä minä tyyppejä.
Oikeinkirjoitus on kultaa.
Työpaikkani tietyt henkilöt osallistuivat johonkin arvo työkaverisi-peliin. Kuulemma olin vaitonainen sivustaseuraaja kunnes räjähdän.
Mitäpä näistä. Osallistuin joskus käsialakurssille ja olen sen vetäjän mielestä meedio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme loukkaantujia täällä! Tuo on sanonta.
Hölmö. Kenenkään työkaverin ei lähtökohtaisestikaan tarvitse luonnehtia kollegaansa.
Itse kertoo kollegansa olevan räväkkä ja rempseä? Eikä tarina kerro mistä tuo keskustelu on lähtöisin.
Vierailija kirjoitti:
Ihme loukkaantujia täällä! Tuo on sanonta.
Se on loukkaava sanonta. Ensinnäkään kukaan ei halua kuulla olevansa hiiri. Hiiri on eläimenä negatiivinen.
Toiseksi hiljaiset ovat yleensä koko elämänsä ajan kuulleet olevansa hiljaisia. He tietävät olevansa hiljaisia. Sitä EI tarvitse toistaa heille. Moni hiljainen haluaa rakentaa ja ajatella minäkuvaansa jonkin ihan muun kuin hiljaisuuden kautta, mutta tuollaiset muiden ihmisten päällehuomautukset estävät sitä.
Miten pitäisi olla tai miten jatkaa sellaisessa tilanteessa kun vaistoaa töissä ettei ole pidetty ja varsinkin esihenkilön puolelta.
Pitemmän päälle se on todella raskasta vaikka kuinka yrittää ajatella että no käyt vaan töissä etkä välitä mitä siellä tapahtuu. Ei kaikki voi kaikista tykätä.
Henkisesti kuormittaa todellakin. Onko muilla kokemuksia ja miten sellaisesta on selvitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme loukkaantujia täällä! Tuo on sanonta.
Hölmö. Kenenkään työkaverin ei lähtökohtaisestikaan tarvitse luonnehtia kollegaansa.
Itse kertoo kollegansa olevan räväkkä ja rempseä? Eikä tarina kerro mistä tuo keskustelu on lähtöisin.
Minäpä kerron.
Yhdellä työntekijällä on lähes sama tai samalta kuulostava etunimi kuin minulla, mistä seuraa se, että minua puhutellaan joskus väärällä nimellä töissä. Jonkin hassun nimisekaannuksen jälkeen puhuimme kahvinjuonnin lomassa näiden nimien samankaltaisuudesta, ja silloin tuo luonnehtija, joka kuunteli keskustelua, toi asian ilmoille:
"Te ootte niin eri luonteisia kyllä! Se toinen on niin räväkkä ja sä oot tommonen hiljainen hiiri!"
- ap
Minä olin nuorena työharjoittelussa sotealan työpaikalla, jossa oli kahvihuoneessa seinällä laput, joihin jokainen sai kehua työkavereitaan. Minun kohdalleni joku kirjoitti "salaperäinen". Tajusin heti, että tarkoitetaan ujouttani. Häpesin niin paljon, etten enää kyennyt avautumaan oikein kellekään vaan halusin vaan harjoittelun loppuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää oppia sanomaan takaisin.
"Sinä taas olet sellainen ei-perinteisen älykäs mutta hienosti oot pärjännyt rajoitteistasi huolimatta!" ja kannustava ilme päälle vähän kuin apinalle juttelisi.
Kyllä, minun varmaan pitäisi oppia sanomaan takaisin. Siinä tilanteessa vain olin niin ihmeissäni, etten saanut sanotuksi mitään. Toki myös tunnistin sanojan moukkamaisuuden ja ajattelin, että on parempi olla sanomatta mitään.
- ap
Sano takaisin. Asiallisesti ja napakasti. Muuten saattaa jatkaa kyykytystä. Tuo saattoi olla testi, voiko sinua kiusata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää oppia sanomaan takaisin.
"Sinä taas olet sellainen ei-perinteisen älykäs mutta hienosti oot pärjännyt rajoitteistasi huolimatta!" ja kannustava ilme päälle vähän kuin apinalle juttelisi.
Ei tarvitse oppia sanomaan takaisin. Ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on, myös olla ujo, hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, eikä kenelläkään ole oikeutta ilkeillä siitä. Jos joku vaatii, että pitää sanoa takaisin, niin sehän on sama kuin että vaatii olemaan samanlainen mulkvisti kuin sanoja.
Ei tarvitse alentua samalle tasolle. Puolensa täytyy kuitenkin pitää, jos ei halua sietää tuollaista kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää oppia sanomaan takaisin.
"Sinä taas olet sellainen ei-perinteisen älykäs mutta hienosti oot pärjännyt rajoitteistasi huolimatta!" ja kannustava ilme päälle vähän kuin apinalle juttelisi.
Ei kukaan sano tällästä oikeassa elämässä
Vierailija kirjoitti:
Ihme loukkaantujia täällä! Tuo on sanonta.
Ei se ole mikään sanonta, vaan ihan pelkästään toisen pienentämistä.
Olisit sanonut takaisin, että sängyssä olen kaikkea muuta kuin hiljainen jos haluat kokeilla;))
Harmi, että hänen kommenttinsa loukkasi sinua. Kummallista, että hänen piti määritellä sinut.
Hiiret ovat söpöjä. :)