Ilmoitin puolisolle että on munakastiketta ja keitetyt perunat. Poikkesi pizzalle ilmoittamatta minulle:(
Kommentit (69)
Pizzapäivä olisi tullut minullakin, jos jotain kananmunakastiketta olisi tarjolla, yök...
Meillä on perjantaisin puuropäivä. Hyvin on miehellekin maistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kala, keitetyt perunat ja munakastike olisivat herkkua.
Kalapuikot siis
Nekin. Kanamunakastike ja pottuset toimii monenlaisten kalojen kanssa. Viimeksi laitoin silakkapihvejä ja kalapuikkoja, kun lapset eivät ihan hirveesti välitä silakkapihvien "roskaisuudesta". Kukin kuitenkin söi yhden silakkapihvin.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Pizzapäivä olisi tullut minullakin, jos jotain kananmunakastiketta olisi tarjolla, yök...
noinko aikuinen ihminen käyttäytyy toista kohtaan, joka on laittanut ruuan jo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Opetelkaa sietämään elämään pikku pettymyksiä :D
Olisi ilmoittanut että menee pizzalle, niin en olisi tehnyt koko ruokaa.
Huomiseksi ajattelin lohta ja sunnuntaiksi uunibroileria. En taida tehdä nyt niitäkään. kun ei kerran tarjottu ruoka kelpaa.
ap
Tee vain itsellesi.
Tämä!
No voi kyynel. Puoliso kävi pizzalla, kauheaa. Ap saa jutun kuulostamaan siltä kuin mies jatkuvasti haukkuisi hänen tekemäänsä ruokaa tai vastaavaa. Aivan turhasta loukkaannuit. Se sun tekemä ruoka säilyy mainiosti huomiseen.
Ai että, rupes heti tekemään mieli munakastiketta. Lapsena herkkua oli perunat, munakastike, puolukat ja veriletut!
Vierailija kirjoitti:
Olet paska ruoanlaittaja.
Ei millään pahalla.
Ei saa kiusata. Maaseudun tantat oikeasti syö tuollaista paskaa.
Nyt ei ollutkaan tällä kertaa juustomunaa ruikkarileivän päällä.
Eikö ollut edes makaronin keitinvettä tai jauhenlihamakaronia ja laatikkoa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo mieheltä töykeää, mutta tavallaan ymmärrän. Itse syön muut arkipäivät peruskotiruokaa esim. keittoja, mutta usein perjantaina palkitsen itseni työviikon jälkeen vaikka juurikin pitsalla. Ei perunat ja munakastike houkuttelisi
Mies olisi voinut viedä pitsaa aapeellekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pizzapäivä olisi tullut minullakin, jos jotain kananmunakastiketta olisi tarjolla, yök...
noinko aikuinen ihminen käyttäytyy toista kohtaan, joka on laittanut ruuan jo?
En itse hyvänä kokkina haluaisi että kukaan syö mun ruokia jos ei maistu.
Naurettavaa tehdä draamaa munakastikkeista ja pizzoista! Ottaisi opikseen, että toi ei tykkää tästä. Sitä paitsi ruoka oli tosi mitätön.
Tietysti tietysti. Provo, tottakai. Mutta olisi nyt keksinyt siihen jonkun kalan. Peruna + munakastike = mäkin lähtisin pizzalle ja toisin puolisolle myös!
Mä olen itse tällä hetkellä lopen kyllästynyt kaikkeen kokkailuun, että todellakin vetäisin herneet nenään, jos mies lähtis pitsalle, kun olen hänen lempiruokaansa tehnyt.
Loppuisi mun kokkaaminen just siihen ja pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pizzapäivä olisi tullut minullakin, jos jotain kananmunakastiketta olisi tarjolla, yök...
noinko aikuinen ihminen käyttäytyy toista kohtaan, joka on laittanut ruuan jo?
En itse hyvänä kokkina haluaisi että kukaan syö mun ruokia jos ei maistu.
Naurettavaa tehdä draamaa munakastikkeista ja pizzoista! Ottaisi opikseen, että toi ei tykkää tästä. Sitä paitsi ruoka oli tosi mitätön.
Tietysti tietysti. Provo, tottakai. Mutta olisi nyt keksinyt siihen jonkun kalan. Peruna + munakastike = mäkin lähtisin pizzalle ja toisin puolisolle myös!
Missään ei tullut ilmi tykkääkö puoliso vai ei. Kaikenmaailman oletuksia jengi kyllä on aiheesta vedellyt.
Ruoka-asioista syntyy usein erimielisyyksiä avioliitossakin. Siinä mielessä ap:n tilanne ei ole mitenkään epätyypillinen.
Tuontyyppisten suhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita muilla vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Ap:n kohdella tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka-asioista syntyy usein erimielisyyksiä avioliitossakin. Siinä mielessä ap:n tilanne ei ole mitenkään epätyypillinen.
Tuontyyppisten suhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita muilla vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Ap:n kohdella tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keit
Mummon neuvot ovat oivallisia. Tässä sinulla on valmis ratkaisumalli, ap.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka-asioista syntyy usein erimielisyyksiä avioliitossakin. Siinä mielessä ap:n tilanne ei ole mitenkään epätyypillinen.
Tuontyyppisten suhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita muilla vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Ap:n kohdella tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keit
Ihana mummo 🥰🥰🥰
Teilläkö ei koskaan keskustella yhdessä siitä mitä kulloinkin syötäisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka-asioista syntyy usein erimielisyyksiä avioliitossakin. Siinä mielessä ap:n tilanne ei ole mitenkään epätyypillinen.
Tuontyyppisten suhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita muilla vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Ap:n kohdella tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että ni
Ai se onkin Konalan paskamies, joka tätä tarinaa spämmää. 🤮
Eli sinä vaadit että kaiken on mentävä niin kuin sinä määrittelet ja haluat?