Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen lapsi kadehtii eläkeläisvanhempansa valintoja
30.01.2025 |
Tosiaan 30-vuotias lapseni kiukustui, kun hänelle selvisi että nukun niin pitkään kuin nukuttaa enkä nouse sängystä ennen puoltapäivää. Olen aina nukkunut paljon, mahdollisuuksien mukaan.
Kysyin että miksi mun pitäisi nousta. Olen viimeinkin eläkkeellä. Hän itse mainitsi marttyyrin tavoin nousevansa jo ennen klo 06:tta töihin. Sanoin ettei mulla ole kiirettä aamulypsylle (kaupungissa asumme omissa asunnoissamme).
Sitten kuului jotain urputusta etten olisi oikein töitä tehnytkään. Sanoin että tein ennen hänen syntymäänsä 20 vuotta ja hoidin hänet ja sisaruksensa yksinhuoltajana (isänsä kuoli). Tein sitten töitä avustajana jonkin verran ajoittain, koska vanhempia naisia ei enää palkattu niihin töihin joihin mulla oli koulutus ja taito. Kärsin tästä asiasta paljon.
Mitä mieltä ollaan? Minä tykkään ettei asia hänelle kuulu ja lyö nyt minua aiheetta. Epäoikeudenmukaista. Kyllä nousin yöllä kun vaippoja piti vaihtaa ym. ja hoidin muun pikkulapsirumban yksin. Tämä lapsi opiskeli parikin ammattia ja nyt töissä pari vuotta. En sanonut tätä asiaa vaan yritin tyynnytellä tilannetta joka eskaloitui aivan yllättäen.
Ei tunnu ihan kivalta. Tää lapsi on ollut aiemmin fiksu. Kannattaako tätä alkaa penkoa? Eihän mun tarvitsisi nyt CV:täni hänelle esittää!
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja vastaa: työaikansa valtion virassa alkaa siten, että herätys + junamatka + siirtyminen työpaikalle vievät n 1,5 h. On unelma-ammatissaan mutta jokin kiristää pinnaa. Sitä kai mutsilleen nyt kippuroi.
No kyllä muakin vatuttais tuollainen vielä pitkän työpäivän lisäksi. Eihän siinä jää omaa elämää juuri ollenkaan. Mutta ei se sun syysi ole. Toisilla se vaan näkyy menevän niin, että kun kuormittuu niin alkaa muiden syyttely. Tai ehkä niin käy lopulta kaikilla, mutta osa kestää sitä kuormitusta enemmän tai pidempään ja hillitsee itsensä paremmin kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja vastaa: työaikansa valtion virassa alkaa siten, että herätys + junamatka + siirtyminen työpaikalle vievät n 1,5 h. On unelma-ammatissaan mutta jokin kiristää pinnaa. Sitä kai mutsilleen nyt kippuroi.
No kyllä muakin vatuttais tuollainen vielä pitkän työpäivän lisäksi. Eihän siinä jää omaa elämää juuri ollenkaan. Mutta ei se sun syysi ole. Toisilla se vaan näkyy menevän niin, että kun kuormittuu niin alkaa muiden syyttely. Tai ehkä niin käy lopulta kaikilla, mutta osa kestää sitä kuormitusta enemmän tai pidempään ja hillitsee itsensä paremmin kuin toiset.
Aloittaja: et kai sinä luule, että hän tekisi pidempää päivää kuin muut? Lähtee myös kotiin aikaisemmin. Harrastuksiin liikkuu omalla autollaan. Kyllä jää omaa aikaa: hänellä ei ole lapsiakaan.
Vähän avauduin viestitse hänelle nyt viikonloppuna. Tuntuu että hänkin tajuaa nyt jotain minun menneisyydestäni.
Pyysin ajattelemaan mitä mulle latelee. Tarkoittaako sitä ja perustelkoon. En halua ottaa vastaan jonkun vieraan käsityksiä hänen suullaan. Ihmiset olettavat kaikkea typerää.
Varmaan sairastuneet epäluontaisen rytmin aiheuttaman pitkäkestoisen stressin takia. Siksi olen itse köyhä yrittäjä. Ei tarvitse elää navetta-aikojen mukaan.