Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vertaistukea vanhojen vanhempien hoitamiseen!
Tämä on kauhean raskas ja pitkä elämänvaihe ja sekin tuntuu kauhealta, kun tietää mihin tämä sitten lopulta loppuu. Tuntuu kauhealta kun rakkaat vanhemmat voivat yhä huonommin. Tietenkin menneisyyden kipupisteetkin ja lapsuuden ei niin ihanat hetket nousevat välillä mieleen ja tunteet ovat kurjia ja välillä katkeria. Toivoisin vanhemmilta sitä lämpöä ja henkistä tukea kuten nuorena, mutta sitä ei tietenkään enää saa. Joskus näen välähdyksen niistä entisistä vanhemmistani ja se tekee oloni vain surullisemmaksi. Omakin vanheneminen tuntuu tosi kurjalta juuri nyt, tuntuu että tässä mennään vaan surkeuden kautta hautaan.
Olen keski-ikäinen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti, eli juuri tällainen kuormamuuli, joka yksin kannattelee koko rapistuvaa Suomea tekemällä töitä ja hoitamalla kaikki. (Ja tietysti Suomen nuoret miehet vielä ovat sitä mieltä että lisää vaan taakkaa naisille...) Ystäväni sanovat, että minun pitäisi sanoa vain jämäkästi ei. Mutta mitä sekin sitten muka tarkoittaisi? Että jättäisin vanhemmat ilman apua, vai lapset vai työni? Tilanne on kestänyt niin kauan ja on niin vaikea, että kaikki yhteiskunnan tarjoamat avut on katsottu, eli käytännön apuja ei ole tästä enempää saatavissa tällä hetkellä. Olen reipas ja jaksava, eikä minua haittaa tehdä konkreettisia asioita, kuten käydä kaupassa tai hoitaa sairaita, mutta henkinen puoli uuvuttaa tosi paljon. Haluaisin omaan elämääni joskus jotain onnea ja hauskuutta, mutta en ehdi enkä jaksa muuta kuin tehdä töitä ja hoitaa ihmisiä.
Tiedän että voin periaatteessa heittää hanskat naulaan ja jättää kaikki ihmiset oman onnensa nojaan, mutta ei se minua tekisi onnelliseksi vaan entistä onnettomammaksi. Lakikin siinä jo tulisi vastaan, jos jättäisin heitteille lapset ja vanhukset. Miten te muut pärjäätte, joilla on tällaista, ja mistä saatte voimaa jaksaa?
Kommentit (92)
Minä hoidin kymmenen vuotta omia vanhempia. En saanut omaishoitaja tukea joskus bensa rahaa jos käytin lääkärissä tai kokeissa. Itse monisairas, mutta katsoin että jos samassa pihapiirissä asutaan tai lähellä niin " velvollisuus" olla apuna miten pystyy. Ruoka ensin tilattiin kun tuli tämä ruoka tilaus mahdollisuus se piti lopettaa kun eivät syöneet kun vähän ja ruokaa he sitten pakasti ja niitä kerääntyi jotka sitten unohtui pakastimeen. Eli tämä systeemi ei toiminut joten kävimme yhdessä kaupassa ostimme pieniä valmis ruoka annoksia ja katsoin perään että söivät ( alkoi tulla muistihäiriöt), sama kävi hygienian kanssa eli pesin pyykit ja käytin saunassa, pikku siivoukset teki itse, samoin pikku töitä isä pystyi tekemään vaikka näkö/ kuulo oli huono mutta hän halusi. Ja niin pitkään kun ikäihmiset haluaa kykenee edes jotain pientäkin itse tekemään niin sitä pitää kunnioittaa ei tyrkyttää apua vaan olla mukana. Vaikka välillä oli vaikeita aikoja, niin silti ei missään tilanteessa tullut kysymykseenkään että en olisi apuna. Lapsuus oli vaikeaa mutten koskaan edes ajatellut että vanhemmat eivät saisi apuani kun he sitä tarvitsevat ja saisin heidät hoitaa sekä antaa turvallinen ja hyvä vanhuus. Kun aika jätti minulla on hyvä mieli ja että he saivat elää onnellisen elämän. Saa nähdä hoitavatko omat lapsemme meitä kun apua tarvitsemme varaa ei ole maksaa yksityisille tai kuopataanko meidät hyvissä ajoin " vanhusten taloon" niinkuin ennen vanhaan sanottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan hoida eläkekusettajia. Katsoivat että voivat lomailla vuosikymmeniä muiden piikkiin , niin että siihen vielä hoiva päälle. Ei hvetti
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidin kymmenen vuotta omia vanhempia. En saanut omaishoitaja tukea joskus bensa rahaa jos käytin lääkärissä tai kokeissa. Itse monisairas, mutta katsoin että jos samassa pihapiirissä asutaan tai lähellä niin " velvollisuus" olla apuna miten pystyy. Ruoka ensin tilattiin kun tuli tämä ruoka tilaus mahdollisuus se piti lopettaa kun eivät syöneet kun vähän ja ruokaa he sitten pakasti ja niitä kerääntyi jotka sitten unohtui pakastimeen. Eli tämä systeemi ei toiminut joten kävimme yhdessä kaupassa ostimme pieniä valmis ruoka annoksia ja katsoin perään että söivät ( alkoi tulla muistihäiriöt), sama kävi hygienian kanssa eli pesin pyykit ja käytin saunassa, pikku siivoukset teki itse, samoin pikku töitä isä pystyi tekemään vaikka näkö/ kuulo oli huono mutta hän halusi. Ja niin pitkään kun ikäihmiset haluaa kykenee edes jotain pientäkin itse tekemään niin sitä pitää kunnioittaa ei tyrkyttää apua vaan olla mukana. Vaikka välillä oli
Mä taas olen tosi tyytyväinen, että isä lopulta suostui hankkimaan ulkopuolista apua. Olisi voinut hankkia jo vähän aikaisemmin, kun kuitenkin hankittuaan totesi, että tämähän on oikein hyvä juttu. Mulla itselläni ei ole mitään ongelmaa käyttää palveluita, mutta totta on, että mitä pidempään tekee asiat itse, sitä paremmin säilyy toimintakyky. Sen takia en - vielä - ole hommannut viikkosiivoojaakaan, vaikka siivoamista inhoankin. Mutta toissakesänä sai remppafirma tapetoida olohuoneeni seinän, vaikka silloinkin mietin, että jos kuitenkin itse. No ihan tuhoon tuomittu idea olisi itse tapetoiminen ollutkin. Nyt viimeisen 1,5 vuoden ajan meillä on ravannut jos jonkinlaista remontti- ja huoltomiestä (taloyhtiössä on tehty monenlaista remppaa) eikä mun elämäni järkyty, vaikka mun kodissani ovatkin olleet tekemässä milloin mitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Samassa tilanteessa. Ikää 50, kahden teinin yksinhuoltaja, ja 78- ja 80-vuotiaiden 170 km päässä asuvien vanhempieni ainoa lapsi ja auttaja.
Eihän tästä tosiaan oikein ulospääsyä ole, kun ei ensinnäkään vanhemmat ole vielä siinä kunnossa että mitään hoivakoteja edes harkittaisiin, pärjäävät ihan perushyvin keskenään arjessa mutta tarvii kyllä säännöllisesti apua esim. lumenluonnit, puutarhatyöt, isompien ostoksien haku autolla, netissä asioiden hoitaminen, isommat siivoukset, palaneiden lamppujen vaihto, pienet remppahommat jne. Eivät he edes pyydä sitä apua, eivät haluaisi olla vaivaksi, mutta ne asiat jäisi sitten vaan hoitamatta jos en auttaisi.
Ja mielelläni sinänsä autankin, mun vanhemmat on olleet todella hyviä vanhempia, sen oivaltaa varsinkin kun lukee täältä millaisia monien 1970-luvulla syntyneiden vanhemmat on ollut. Ei mitään sellaista kylmää ja tylyä meillä koskaan lapsuudessa. Koen velvoll
Alapeukutin, koska noi lumityöt ja puutarhatyöt on vapaavalintaisia ja johtuvat asumismuodosta.
Äitimme sairastui dementiaan, tilasimme ruokapalvelun heti, minä vien maidot, leivät ja välipalat kerran viikossa, pyykkään jos tarvitsee. . Sisko hoitaa maksu asiat. Sai kotipalvelun 4 kertaa päivässä kun sairaus etenee nopeahkosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitimme sairastui dementiaan, tilasimme ruokapalvelun heti, minä vien maidot, leivät ja välipalat kerran viikossa, pyykkään jos tarvitsee. . Sisko hoitaa maksu asiat. Sai kotipalvelun 4 kertaa päivässä kun sairaus etenee nopeahkosti.
Tarkoitat varmaan kotihoidon käyntejä, sillä ei kai mitään kotipalveluita muita ole kuin yksityisellä, joista maksetaa aika paljon. T. Kolmen vanhuksen apulainen 75 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, kun et kertonut missä ja miten vanhempasi asuvat ja missä kunnossa he ovat. Palveluja voi ulkoistaa eikä se välttämättä kauhean kalliiksi tule, mutta jos he siitä jääräpäisesti kieltäytyvät, niin sinun pitää kertoa heille mitä olet valmis tekemään ja mitä et. Ja sitten pitää siitä kiinni.
No juurihan sanoin, että nämä palvelut on katsottu läpi. Ne ovat käytössä siinä määrin kuin ne tähän tilanteeseen sopivat. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaisi selvittää näitä kunnan tai yksityisten palveluita. Muutenkaan tilanne ei ole se, että hyötyisimme siitä, että joku tulee 1-3 kertaa päivässä laittamassa jonkun eineksen vanhempien nenän eteen. Isäni on siinä kunnossa että voi tehdä nämä asiat ja on invalidisoituneen äitini omaishoitaja. Isä on itsekin masentunut ja monisairas. Jos laitan kovan kova
Totta töriset. Tällä palstalla kukaan ei muista/lue mitään. Varmaan 100 kertaa eri ketjuissa selitetty hoivakotiin pääsystä/joutumisesta. Kannattaa varmaan ottaa asioista selvää ennenkuin kirjoittellee ja näyttää tietämättömyytensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistisairautta sairastavilla toimintakyky voi yhtäkkiä heikentyä harppauksella. Ei siinä rytäkässä voi alkaa vanhusta muuttamaan uuteen ympäristöön. Hän pärjää vielä vanhassa kodissa ja tutussa ympäristössä, mutta uudessa ei.
Äitini sairasti vuosia Alzheimerin tautia ja nautti kodistaan ja pihastaan. Vaikka oli tiedossa etenevä sairaus, niin oli yhtä lailla mahdollista, että ennen kuin Alzheimer etenee vaikeaan vaiheeseen, niin voi tulla kuolema muusta syystä äkillisestikin.
Ei ollut sydäntä alkaa painostamaan häntä muuttamaan kodistaan "hyvissä ajoin".
Ole Ap onnellinen siitä, että olet jaksanut hoitaa vanhempiasi. Kun hoitaa kykyjensä ja voimiensa mukaan, niin ei tule syyllisyyden tunnetta siinä vaiheessa, kun vanhempia ei enää ole.
Mistä tämmöisiä palveluja saa jotka 3-4 tuntia käy siivoamassa, kuntouttaa jne samalla. Ei ainakaan kunnalta siellä käydään yksi palvelu kerrallaan pikaisesti tai sanotaan heipat jos muistisairaasta asiakkaista on kyse. Koska he sanoo että kaikki hyvin ja kotipalvelu niin luulee ja ovelta tervehtii niin hommat jää tekemättä näin on mutta laskutus kulkee. Yksityinen on kallista ja harvoilla ikäihmisillä ei ole varaa satoja euroja maksaa.
Samaa mietin, että mistähän tuollaista palvelua saa 3-4 tuntia mihin tahansa asiaan. Meillä ainakin isovanhemmilla käy siivousyritys 3 tuntia neljän viikon välein. Eihän ne siivoojat yleensä suomea puhu (Etelä-Suomessa). Ne tekee työnsä ihan hyvin, mutta ei ne mitään puhu. Mistä maasta lienevät. Olin siellä paikalla nyt viimeksi, kun firma vaihtui. Entinen lopetti, eikä siinäkään siivoojat suomea osanneet.
Suihkuapu käy yksityiseltä hoivayritykseltä 60 minuuttia/vko. Vaihtelevat koko ajan päiviä, kun on työvoimapula. Ne ei kyllä mitään pyykkejä pese, ovat hoitajia koulutukseltaan. Siihen kuuluu vaatteiden vaihto, suihkussa avustaminen ja rasvaus. 60 minuuttia on tosi lyhyt aika, kun on 2 vanhusta. Minusta tuntuu, että hoitaja saa tukka märkänä tehdä töitä. Olen joskus ollut vierailulla, kun hoitaja kävi suihkuttamassa. Ei me sukulaiset suihkuteta, kun ei se kuulu meidän perheen suhteisiin. Isovanhempien kanssa ei peseydytty muutenkaan kuin lapsena viimeksi, eikä ne kyllä alasti suostuisi olemaan minun tai edes isäni (poikansa) nähden. Vanhan kansan häveliäitä ihmisiä.
Päivittäin tulee heille lämmin ateria kotiin (tukipalvelu). Se ruuan tuoja ei todellakaan ehdi tehdä muuta kuin laittaa ruuat esille, eikä sen työhön kuulu siivoukset, pyykit, roskien viennit. Olen kuullut, että jotkut firmat tuo vain ovelle asti, mutta meillä on ollut tuuri, että nämä laittavat ruuan esille pöydälle. Hinta on 10,80€/ateria, eli kahdelle hengelle 21,60€. En pidä kalliina, kun tuodaan kotiin (hyvinvointialueen tukipalvelu). Jos toisivat vain ovelle asti, epäilen, ettei meidän vanhukset saisi syötyä. Mummi muistisairas ja vaari liikuntarajoitteinen ja huono näkö.
Hyvinvointialueen kotihoito kävi seuraamassa 2 vkoa kotona ja totesivat, ettei nämä tarvitse kotihoitoa. Vaari muistaa huolehtia oikeaan aikaan molempien lääkkeet, joita on vähän. He heräävät aamulla, tekevät yhdessä aamutoimet ja jotain voileipää saavat kyllä itse otettua, vaikkei ruuanlaitto onnistu kummaltakaan. Taksilla käyvät asioilla, jos tarvitsee. Yleensä vaari tilaa K-kaupasta puhelimitse ruokaa kerran viikossa kotiovelle. Siellä on senioreille oma palvelu, puhelimitse ruuan tilaus kotiin, mitä ei S-kaupoissa tai Lidlissä ole.
Kaikki maksaa: ruokatilaus kotiin, lämpimät ateriat kerran päivässä kotiin, siivous, suihkuapu. Tämä toimii niin pitkään kun eivät tarvitse raskaampia hoivapalveluita. Nyt rahat riittää, mutta riittääkö enää sitten jos tulee lisää palveluita. Tänä vuonna kototalousvähennys verotuksessa pieneni merkittävästi! Nyt suihkuapu ja siivous maksaa paljon enemmän kuin ennen. Sukulaiset auttaa tarvittaessa pyykin kanssa, mutta yleensä he kahdestaan saavat pyykinpesun hoidettua ja pikkupyykit kuivaavat telineellä. Lakanat on ne hankalat, mikä ei heiltä onnistu enää. Isäni käy siellä noin kerran viikossa ja katsoo, miten pärjäävät. Yhdessä vaarin kanssa maksaa laskut tietokoneella, vaari siis ymmärtää kaiken rahasta, mutta näkö on heikko, niin ei uskalla yksin käyttää läppäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ne omat vanhemmat pitää varmaan alkaa ottaa mukaan töihin. Muisti heikkenee, siis molemmilla jo heikentynyt. Toinen odottaa muistitutkimusta, otti itse sinne yhteyttä puoli vuotta sitten, eikä ole vielä aika tiedossa, koska on jono ja säästöt. Toisella oli aivoinfarkti, jonka takia muisti on ihan mitätön. Se riippuu missä kohtaa aivoja tukos on. Hänellä ilmeisesti sellaisessa kohdassa, että lyhytaikainen muisti ihan mitätön. Ei muista mitä hetki sitten puhuttiin, mutta vanhat asiat muistaa hyvin. Ja liikkuminen on vaikeaa, laahaa jalkaa ja yhdellä kädellä tukeutuu 3-pistekeppiin. Rollaattori ei sovellu, kun toisella kädellä ei pysty toimimaan. Ihmettelen sitkeyttä, miten ne on selvinneet. Syövästä kolme kertaa ja aivoinfarkti ja kaikkea muutakin. Sähkömopoa yritin sen aivoinfarktin jälkeen saada, mutta ei saa, koska havainnointi heikentynyt. Se on harmi, koska paljon jäänyt nyt kolmen seinän sisälle, ja nyt kun on muistitutkimukset toisella menossa, olen miettinyt, pitääkö ne alkaa raahata päivähoitoon töihin. Ei ole heillä rahaa muuttaa yksityisiin palvelutaloihin. Virikkeet vähäisiä. Hautausmaalla käytiin viime viikonloppuna, ja se oli todella vaikeaa. Pyörätuolin saa kuulemma lainaksi apuvälinepalveluista, ei ole haettu, kun ei ole työntäjää. Heillä on ahdas käytävä kotona ja ulko-ovellla rappunen. Ehkä helpompi sillä 3-pistekepillä kulkea, kaiteesta saa tukea.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ne omat vanhemmat pitää varmaan alkaa ottaa mukaan töihin. Muisti heikkenee, siis molemmilla jo heikentynyt. Toinen odottaa muistitutkimusta, otti itse sinne yhteyttä puoli vuotta sitten, eikä ole vielä aika tiedossa, koska on jono ja säästöt. Toisella oli aivoinfarkti, jonka takia muisti on ihan mitätön. Se riippuu missä kohtaa aivoja tukos on. Hänellä ilmeisesti sellaisessa kohdassa, että lyhytaikainen muisti ihan mitätön. Ei muista mitä hetki sitten puhuttiin, mutta vanhat asiat muistaa hyvin. Ja liikkuminen on vaikeaa, laahaa jalkaa ja yhdellä kädellä tukeutuu 3-pistekeppiin. Rollaattori ei sovellu, kun toisella kädellä ei pysty toimimaan. Ihmettelen sitkeyttä, miten ne on selvinneet. Syövästä kolme kertaa ja aivoinfarkti ja kaikkea muutakin. Sähkömopoa yritin sen aivoinfarktin jälkeen saada, mutta ei saa, koska havainnointi heikentynyt. Se on harmi, koska paljon jäänyt nyt kolmen seinän sisälle, ja nyt kun on muistitutkimukset toisella men
Nyt oli asiaa. Tämä on se ongelma, että ne keski-ikäiset, jotka ovat kotona kaikki päivät, ovat monesti liian huonossa kunnossa hoitamaan omia vanhempiaan ja sitten me, joiden kunto ja työkyky ei ole heikentynyt, ollaan yleensä kokoaikatyössä. Suomessa kaikki on niin kallista, että se omaishoidontuki on pelkkä kärpäsen pieru. Jos sitä edes saa. Moni ei saa, kun kriteerit niin tiukat.
Alue: Aihe vapaa
Yksityisiltä hoivapalveluyrityksiltä, mutta ne tosiaan maksaa eikä läheskään kaikilla vanhuksilla ole varaa sellaiseen. Tuo edellinen kirjoittaja ei tainnut tarkoittaa varsinaista kuntoutusta vaan että niitä siivous- ja muita kotihommia tehtäisiin yhdessä asiakkaan kanssa ts kuntouttavalla otteella.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/