Lue keskustelun säännöt.
Miten auttaa lasta kaveriongelmissa?
27.01.2025 |
Lapsella kavereissa sitä että ei osata olla "porukalla" joko on paras kaveri, joka vaihtuu välillä, tai useita kavereita, jolloin ollaan yhden kaverin kanssa välillä ja toinen unohdetaan ja sitten kun toinen on poissa niin sitten voidaan olla sen toisen kanssa. Olen lopen väsynyt kun en tiedä mitä enää voisin tehdä. En haluaisi liiaksi puuttua, ja vaikeaakin se on kun et ole näkemässä mitä tapahtuu ja lapsilla voi olla erilainen kokemus asiasta, tai eivät ymmärrä toimivansa väärin.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tuossa muka on väärin? Varsinkin tytöillä maailman tavallisinta, ettei olla millään porukalla vaan on se paras kaveri joka voi vaihtua jne. Ei siinä ole mitään väärää, se on ihan tavallista ja ok. Pikemminkin pitäisi oppia resilienssiä niin, ettei ota kauheasti itseensä siitä, että välillä on pois jonkun kaverin "suosiosta", kun sillä on kuherruskausi jonkun muun kaverin kanssa. Tuollaista se on ollut maailman sivu eikä siitä ole kukaan varmasti ihmeemmin traumatisoitunut. Ainakaan, ellei vanhemmat ala tehdä siitä jotain suurta ongelmaa.
Mutta sitten ei opi toimimaan muiden kanssa. Mielestäni tämä heikentää tyttöjen osaamista ja pärjäämistä, sillä esim. yhteistyötaidot voivat jäädä vajaiksi. Pojat ehkä paremmin toimivat ryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvisikö jo minkä ikäinen lapsi kyseessä? Vaikea neuvoa jos ei tiedä onko 5 vai 15v.
Tyttöjä pitäisi muistaa myös rohkaista yhteisleikkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsen pitäisi viettää porukassa aikaa? Miksi sinä haluat sanella millaiset ihmissuhteet ovat oikeanlaisia?
En ole ap, mutta ymmärrän häntä. Tyttärelläni oli monta vuotta se yksi paras kaveri ja silloin oltiin vähän hukassa kun kaveri oli sairaana tai pitkällä lomalle perheensä kanssa. Nämä paras kaveri -suhteet on tytöillä niin vahvat, että silloin muut "kaksikot" eivät aukea näille yksin oleville.
Nyt tyttäreni on jo vanhempi ja heillä on todella tiivis ja mukava 5-6 hengen porukka ja silloin ei haittaa jos joku on hetken poissa. Aina tästä porukasta löytyy joku, joka lähtee seuraksi elokuviin, shoppailemaan yms, mikäli ihan kaikille ei sovi.
Ehkä ihan pikkuisen provosoinkin näin aamun ratoksi, mutta väitän kolmen kouluikäisen vanhempana, että kyse näissä syrjäänjättämistapauksissa ei ole niinkään lapsen persoonasta, vaan opettajan persoonasta. Sellaisen ilmapiirin luominen, jossa kukaan ei jää yksin, vaatii aktiivista työtä opettajalta koko alakoulun ajan. Hyvänkin työn tulokset saa romutettua vuodessa tai parissa.