Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu usein siltä, että mulla ei vain "saa" olla mitään
27.01.2025 |
Jos lähden opiskelemaan avoimeen yliopistoon jotain kivaa alaa tai mukavaa kurssia niin seuraavaksi menee yöunet. Jos muuten nukkuisinkin niin vauva herää aamukasin sijaan kuudelta pirteänä kun olen nukutusmaratonin jälkeen saanut yhdeltä unta. Joku hieno tilaisuus saattaa mennä ohi noin vain tai oma mies vetää inhottavasti "maton jalkojen alta" sopivalla hetkellä.
Kun innostun lenkkeilystä raskauden ja vauvan pitkän sairaalajakson (hoitovirheestä johtuva) saan seuraavaksi jalkaan rasitusvamman. Eipä taas päästä mihinkään. Uimahalli on auki siihen aikaan etten pääse ja niin kallis ettei ole varaa. Kotona ei mahdu mihinkään kuntopyörä. Katson osa-aikatöitä: ei mitään missään ja kohta on päivärahapäivät loppu joten kotihoidontuella ollaan.
Ystävät ovat melkein kaikki jättäneet paitsi yksi. Olen vanha, haluaisin tehdä jotain, mutta kohta olen jo niin vanha ettei kukaan palkkaa ellen ole töissä jollain työvoimapula-alalla ja sekin lienee yksi h***etti lisää elämänmittaiseen kyykytykseen ja kiusaamiseen.
Innostuin sijoittamisesta ja laitoin osakkeeseen pikku summan. Seuraavana päivänä osakekurssi teki 50 prosentin pudotuksen alaspäin ja myin pois paniikissa. Ei kukaan voi olla näin uskomaton tapaus.
Perussairauttani ei hoideta tässä maassa eikä sitä toistakaan. En enää tiedä mitä tekisin. Tuntuu etten uskalla kokeilla mitään tai odottaa mitään kun kaikki aina "viedään". Minulla ei saa olla heikkouksia enkä saa olla huono missään, muille se on arkipäivää ja hyväksyttävää. Minulla ei vain saa koskaan olla mitään. Mietin koska lapsikin otetaan pois, no varmaan jos missään yhteydessä kerron iloitsevani siitä. Olihan lapsi kyllä syntyessään vaarassa kuollakin ja teho-osastolla.
Kommentit (79)
Ehkä voisit keksittyä niihin asioihin, jotka ovat onnistuneet.
Painota ajattelussasi niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman pään asiat voi muuttaa vain itse. Sinusta ei siihen ole.
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin olen kyllä onnellinen monesta asiasta, mutta tuntuu että joudun salailemaan sitä kun jokin voima tuntuu vievän asiat joista iloitsen. Se on aivan hullu ajatus, mutta en voi ymmärtää miksen vain saa yksinkertaisesti onnistua yhtään missään.
ap
Kysyin kurssin vetäjältäkin apua yhteen ongelmaan. No eipä vastaa tietenkään. Tuntuu etten enää motivoidukaan tekemään mitään kun ponnistelu on ihan turhaa räpiköintiä. Käytin jo kaiken tuurin kun sain lapsen. Kaikki eivät voi lasta saada jne. mutta köyhyydessäkö pitää nyt elää?
Sijoita indeksirahastoon, se on varmempaa. Melkoista taituruutta löytää 50 % putoaja, ei kannata osakepoiminta jos ei ole intoa selvitellä asioita.
Mulla on sama fiilis työelämän suhteen. Opiskelin korkeakoulututkinnon, piti olla työllistävä ja kelpo palkka ala. En saanut oman alan töitä, vaan työllistyin pilipalitöihin ja hain hakemista. En saanut, tein jatko-opintoja pilipalin ohessa. En saanut siltikään järkevää työtä. Lopetin koko sekoilun ja vaihdoin alaa. Hyväpalkkainen amistutkinto, taattu työpaikka. Muutto elinvoimaiseen kuntaan, nyt on pakko onnistua. Opiskelu oli kivaa, ala sopiva, kaikki sujui. Valmistuin ja kuin märkä rätti naamaan, ala SUKELSI. Konkursseja, irtisanomisia, mörnintää. Ei näköpiirissäkään yhtään parempaa. Työttömänä nyt puolitoista vuotta valmistumisen jälkeen, kun ei vaan ole töitä alalla. Olen hakenut myös edellisen alan töitä, enkä tietenkään sinnä edelleenkään kelpaa. Olen hakenut pilipalitöitä, ei kelpaa. Niitä pilipalinäpyttelyjä mitä ennen tein, ei enää ole, tekoäly tekee. Alan tulla siihen tulokseen, että työelämä vain ei kaipaa mua. Mulle ei ole siellä sijaa.
Kirjoitat näin:
Uimahalli on auki siihen aikaan etten pääse ja niin kallis ettei ole varaa.
Eihän sillä ole
mitään väliä milloin ovet aukeavat, jos sinulla kerran ei ole sinne menemistä.
Ajattelutapasi ruokkii negatiivista kehää.
Meille asioille voit tehdä jotain? Aloita sellaisesta.
Ulkoilemaan ja ulkokuntosalille? Tai tekemään lihaskuntoa ulos.
Uimalipuista voi ehkä kysyä sossuta?
Keskity niihin asioihin, mihin voit vaikuttaa.
Aamupuuro ja lapsen kanssa ulkoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisit keksittyä niihin asioihin, jotka ovat onnistuneet.
Painota ajattelussasi niitä.
Ei niitä oikein ole kuin tuo vauva. Sekään ei ollut kuin lähinnä tuurista kiinni.
ap
Eli sä olet innostuja ja keskenjättäjä.
Tuo sama käy kaikille. sen jälkeen ihmiset jakautuvat niihin, jotka urittävät uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja sitten niihin, jotka luovuttavst saman tien. Onnistujat opettelevat uuden päivärytmin, menevät uudelleen lenkille rasitusvamman toipumisen jälkeen ja korjaavat asentojaan niin ettei uutta tule, eivät myy osakkeita paniikkissa vaan pitävät kurssiheilahtelujen yli, ja laajentavat työnhakuaan kunnes saavat työpaikan. Toiset tulevat palstalle valittamaan, että he eivät saa mitään, vaikka on terve ruumis ja kohtuullisesti kykyjä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vanha ja sulla lapsi 0-3 v? Jaa mulle vanhat on kasikymppisiå eikä niistäkään ne reippaat.
Vierailija kirjoitti:
Oman pään asiat voi muuttaa vain itse. Sinusta ei siihen ole.
Hmmm. Juurikin siihen aapeestä ihan takuulla on. Tiedostaa itsekin, että on jotain häikkää tuossa ajattelussa.
Takuulla pystyy, kun haluaa.
Aapee. Se vaatii uskallusta ja uteliaisuutta se uuden opetteleminen.
Pidä itsestäsi hyvää huolta. Myista syödä säännöllisesti. Verensokerin lasku voi masentaa. Ollaan erilailla herkkiä.
Tuo tunteesi, että tapahtuu jotain pahaa, tulee jostain lapsuuden jutuista. Se on varmaan aika monelle tuttu tunne. Siitä kyllä opettelemalla pääsee eteenpäin ja oppii uudenlaisen tavan ajatella.
Ollaan kaikki samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet 40-46 v sulla on esivaihdevuodet ? KORONApiikit on vanahenanu kansaa monella vuodella. Siksi nykyään ihmsiet niinvanhenee, hengästyy, väsyy, ja joka toisella AKALLA OM jo 30-40 v oireita
ja huom ne vaan pahenee kun ikää tulee. Joten 40 v pieni valitus, 50v iso valitus ja 54v tuska
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisit keksittyä niihin asioihin, jotka ovat onnistuneet.
Painota ajattelussasi niitä.
Ei niitä oikein ole kuin tuo vauva. Sekään ei ollut kuin lähinnä tuurista kiinni.
ap
Aa. Ok. Kuulen väsymyksen ja uupumuksen. Olet myös masentunut. Saisitko jostain apua? Puhu neuvolassa. Kerro, että tarvitset apua nyt heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronaperskat ovat vanhentaneet ihmisiä
Vierailija kirjoitti:
Jos olet 40-46 v sulla on esivaihdevuodet ? KORONApiikit on vanahenanu kansaa monella vuodella. Siksi nykyään ihmsiet niinvanhenee, hengästyy, väsyy, ja joka toisella AKALLA OM jo 30-40 v oireita
ja huom ne vaan pahenee kun ikää tulee. Joten 40 v pieni valitus, 50v iso valitus ja 54v tuska
Ai?
Olwn nyt 58 ja ihan aaltoillenntässä elämässä on mennyt. Välillä kevyemmin ja välillä raskaammin. Nyt taas tällainen mukavampi vaihe.
Mikä ihmeen pirujenseinillemaajaaja sinä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hymyiletkö vauvalle? Se olisi äärettömän tärkeää.
itsellä jo aikuisia lapset, menin koko nuoruuteni lasteni ehdoilla. Heille parasta. He aikuisia ja pärjäävät.
itse olen 40+. Elän parasta aikaa. Pidän itsestäni huolen , koska en halua vaikeita vaihtarioireita
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat näin:
Uimahalli on auki siihen aikaan etten pääse ja niin kallis ettei ole varaa.
Eihän sillä ole
mitään väliä milloin ovet aukeavat, jos sinulla kerran ei ole sinne menemistä.
Ajattelutapasi ruokkii negatiivista kehää.
Meille asioille voit tehdä jotain? Aloita sellaisesta.
Ulkoilemaan ja ulkokuntosalille? Tai tekemään lihaskuntoa ulos.
Uimalipuista voi ehkä kysyä sossuta?
Keskity niihin asioihin, mihin voit vaikuttaa.
Aamupuuro ja lapsen kanssa ulkoilemaan.
En ruoki mitään kehää. Joka kerta vain kun innostun jostain saan sen bumerangina naamalle märän rätin muodossa. Tulee aina jokin ESTE. Kiva työpaikka onkin sellainen, että työpaikkakiusataan jne. Siis aina jotain. Aina kun olen hetken iloinen ja luotan, että jokin onnistuu.
ap
Nyt on kyllä kunnon uhriutumista. Oletko sitä mieltä, että nuo 'epäonnesi' johtuvat kaikista muista, ettei ne kenties ole sinun oman ajattelutapasi tulosta. Noin me kaikki voitaisiin jossitella ja voivotella, ihan jaksoit osakkeitakin vallan yhden päivän seurata ja sitten luovutit.. Camoon nyt! Koita tunnistaa nuo pessimistiset harhasi ja korjaa tilannetta, ennenkuin siirrät ne lapsellesikin.
Huoh, oma elämäsi tuntuu jatkuvien epäonnistumisien tapahtumaketjulta, koska ajatuksillasi ruokit sitä mielikuvaa!
Mitä sitten, vaikka jalka rasittuu kävelyn/juoksun jälkeen? Mulla kuule kävellessä kesän aikana monen monta kertaa rasittu. Sitten vaan lepäillään.
Osake asiaan: tuurista se on kiinni, että ensimmäisellä sijoituksella onnistuu. Ihan sama, vaikka kuinka olisi lukenut kirjoja/netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat näin:
Uimahalli on auki siihen aikaan etten pääse ja niin kallis ettei ole varaa.
Eihän sillä ole
mitään väliä milloin ovet aukeavat, jos sinulla kerran ei ole sinne menemistä.
Ajattelutapasi ruokkii negatiivista kehää.
Meille asioille voit tehdä jotain? Aloita sellaisesta.
Ulkoilemaan ja ulkokuntosalille? Tai tekemään lihaskuntoa ulos.
Uimalipuista voi ehkä kysyä sossuta?
Keskity niihin asioihin, mihin voit vaikuttaa.
Aamupuuro ja lapsen kanssa ulkoilemaan.
En ruoki mitään kehää. Joka kerta vain kun innostun jostain saan sen bumerangina naamalle märän rätin muodossa. Tulee aina jokin ESTE. Kiva työpaikka onkin sellainen, että työpaikkakiusataan jne. Siis aina jotain. Aina kun olen hetken iloinen ja luotan, että jokin onnistuu.
ap
Haha, onneksi itse pääsin yli tuollaisesta asenteesta ja ajattelusta :D
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin olen kyllä onnellinen monesta asiasta, mutta tuntuu että joudun salailemaan sitä kun jokin voima tuntuu vievän asiat joista iloitsen. Se on aivan hullu ajatus, mutta en voi ymmärtää miksen vain saa yksinkertaisesti onnistua yhtään missään.unohda tuo hysteerinen taikausko. Yläs ulos ja lenkille.
Päivittäin olen kyllä onnellinen monesta asiasta, mutta tuntuu että joudun salailemaan sitä kun jokin voima tuntuu vievän asiat joista iloitsen. Se on aivan hullu ajatus, mutta en voi ymmärtää miksen vain saa yksinkertaisesti onnistua yhtään missään.
ap