Hesarin juttu työuupumuksesta: nukkuvatko työntekijät säännölliset ja riittävät yöunet?

En tiedä, mutta itse ainakin nukun koska muuten en jaksaisi. Apuna on tarvittaessa unilääkkeet jos ei muuten meinaa taju lähteä kankaalle. 8 tuntia unta on saatava vähintään. 

Nukun viikonloppuisin kellon ympäri.

Arkisin uni jää vähemmäs, se on silti tärkeä prioriteetti. Nykyään onneksi ei mene enää ylikierroksille herkästi. 

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Mitä muuta työn pitäisi olla kuin keino saada rahaa muuhun elämään? Ei duunariammateissa käydä töissä rakkaudesta lajiin, vaan rahasta. Asiantuntija-ammatit ovat ne, joissa.maksetaan siitä, että on naimisissa työnsä kanssa.

Nukkuisin jos pystyisin. Se on voivoi.

Työnantajalla pitäisi olla terapeuttipalvelu, joka käy halailemassa kiltit työntekijämiehet uneen iltaisin.

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000010125832.html

Miksi viikonloppuna pitäisi herätä samaan aikaan kuin arkena? 

PÄIVÄRYTMIVÄSYMYS tarkoittaa sitä, että unirytmi vaihtelee arjen ja vapaapäivien välillä huomattavasti. 

Arkena unta tulee useimmiten liian vähän, ja se johtaa univajeeseen.Vapaapäivinä, esimerkiksi viikonloppuisin, kasaantunutta univelkaa yritetään kuitata pois. Nukkumisaikataulu voi olla aivan toinen kuin työpäivinä.Vaikka univelkaa saisikin levättyä pois, jatkuva rytmin vaihtelu ei tee hyvää terveydelle. Ajan kuluessa se voi lisätä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, masennusoireiden sekä metabolisen oireyhtymän riskiä.

Ja taas demonisoidaan etätyötä. Että työuupumuksen taustalla voi olla etätyöt 😂

Kyllä se lähityö avotoimistossa ajaa työuupumukseen.

En kyllä ala jonkun byrokraatin mieliksi heräämään samaan aikaan viikonloppuisin. Voi v nyt oikeesti taas.

Ehkä nukun välillä masennukseen, pääasia että nukun. Kokemusta valvomisestakin paljon. Se se vasta toimintakykyä rampauttaakin.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ala jonkun byrokraatin mieliksi heräämään samaan aikaan viikonloppuisin. Voi v nyt oikeesti taas.

Ehkä nukun välillä masennukseen, pääasia että nukun. Kokemusta valvomisestakin paljon. Se se vasta toimintakykyä rampauttaakin.

Ja yhteiskunta maksaa, jos olet tämän valintasi vuoksi työkyvytön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Mitä muuta työn pitäisi olla kuin keino saada rahaa muuhun elämään? Ei duunariammateissa käydä töissä rakkaudesta lajiin, vaan rahasta. Asiantuntija-ammatit ovat ne, joissa.maksetaan siitä, että on naimisissa työnsä kanssa.

Ilmaisin itseni huonosti. TyöSUHDE on keino saada rahaa tähän kaikkeen eli nuorilla on erittäin hyvin tiedossa palkallisen sairausloman saamisen helppous. Ei sillä työllä ole mitään merkitystä, halutaan saada kokoaikainen työsuhde, josta sitten lähteä pikaisesti palkalliselle sairauslomalle. Jos pomo ryhtyy urkkimaan, miksi ei saa mitään aikaan, voi ryhtyä valittamaan ahdistustaan ja siten varmistaa, että potkuja ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ala jonkun byrokraatin mieliksi heräämään samaan aikaan viikonloppuisin. Voi v nyt oikeesti taas.

Ehkä nukun välillä masennukseen, pääasia että nukun. Kokemusta valvomisestakin paljon. Se se vasta toimintakykyä rampauttaakin.

Ja yhteiskunta maksaa, jos olet tämän valintasi vuoksi työkyvytön?

Yhteiskunta maksaa monta muutakin valintaa, ylipainosta päihteiden käyttöön.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ala jonkun byrokraatin mieliksi heräämään samaan aikaan viikonloppuisin. Voi v nyt oikeesti taas.

Ehkä nukun välillä masennukseen, pääasia että nukun. Kokemusta valvomisestakin paljon. Se se vasta toimintakykyä rampauttaakin.

Ja yhteiskunta maksaa, jos olet tämän valintasi vuoksi työkyvytön?

Yhteiskunta maksaa monta muutakin valintaa, ylipainosta päihteiden käyttöön.

eri

Ja ihmisen omasta vastuusta ei saa edes keskustella.

Suomi on ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Mitä muuta työn pitäisi olla kuin keino saada rahaa muuhun elämään? Ei duunariammateissa käydä töissä rakkaudesta lajiin, vaan rahasta. Asiantuntija-ammatit ovat ne, joissa.maksetaan siitä, että on naimisissa työnsä kanss

Eniten sairastelee kylläkin vanhemmat ikäryhmät. Nuoret on useimmiten pätkätöissä eikä missään suojatöissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Mitä muuta työn pitäisi olla kuin keino saada rahaa muuhun elämään? Ei duunariammateissa käydä töissä rakkaudesta lajiin, vaan rahasta. Asiantuntija-ammatit ovat ne, joissa.maksetaan siitä, että on naimisissa työnsä kanssa.

Näin se on. Olen yksinyrittäjä kutsumusammatissa ja naimisissa työni kanssa. Nukun riittävästi, koska voin nukkua milloin haluan missä haluan, vaikka kahden tunnin päikkärit töissä. Sama oikeus duunareille, jos työnantaja on unen määrästä niin huolissaan. 

Kätevää kaataa aina kaikki ongelmat yksilön omaksi syyksi!  On sitten töissä tai työtön, ongelma on aina yksilön ominaisuuksista. Näin kokoomus ja porvaristo aina on syyllistänyt. Vikaa ei ole johtamisessa, yritysten organisaatiossa, narsistisissa pomoissa, liian vähäisestä työvoimasta jne jne. Ei tuo kokkareperseiden syyllistäminen vaan enää mene läpi, kun ihmisiä potkitaan pellolle ja loput tekee kieli vyön alla, pelko irtisanomisista yli voimien! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ala jonkun byrokraatin mieliksi heräämään samaan aikaan viikonloppuisin. Voi v nyt oikeesti taas.

Ehkä nukun välillä masennukseen, pääasia että nukun. Kokemusta valvomisestakin paljon. Se se vasta toimintakykyä rampauttaakin.

Ja yhteiskunta maksaa, jos olet tämän valintasi vuoksi työkyvytön?

Yhteiskunta maksaa monta muutakin valintaa, ylipainosta päihteiden käyttöön.

eri

Varmaan maksaminen nyt loppuu, kun rahat on loppu

Vierailija kirjoitti:

Kätevää kaataa aina kaikki ongelmat yksilön omaksi syyksi!  On sitten töissä tai työtön, ongelma on aina yksilön ominaisuuksista. Näin kokoomus ja porvaristo aina on syyllistänyt. Vikaa ei ole johtamisessa, yritysten organisaatiossa, narsistisissa pomoissa, liian vähäisestä työvoimasta jne jne. Ei tuo kokkareperseiden syyllistäminen vaan enää mene läpi, kun ihmisiä potkitaan pellolle ja loput tekee kieli vyön alla, pelko irtisanomisista yli voimien! 

Kyse on taustasta, sehän määrittää kaiken. Kyllä se syntymäperhe on yksilön oma ominaisuus, jonka takia hän ei viitsi eikä jaksa. Asialle ei voi mitään, tietty osa kansalaisista on alusta alkaen määrätty olemaan luusereita eikä sihen auta koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähänse ongelma on. Yksityiselämässä tehdään vaikka mitä ja sitten uupumus kaadetaan työnantajan syliin. Kun yhtään seuraa kolmekymppisten elämää niin tajuaa, että ei työ aiheuta ongelmia, yksityiselämä aiheuttaa. On uuvuttavia harrastuksia, juhlimista, matkustamista, monella opinnot vielä loppusuoralla tai toinen tutkinto meneillään jne., työtä pidetään vain keinona saada rahaa tähän kaikkeen ja sairausloma ahdistuksen takia on usein keino saada enemmän aikaa reiveille ja matkailulle.

Totta kai ihminen uupuu, kun ei koskaan lepää! Mutta kun ei voi, on sitä elämää elettävänä.

Mitä muuta työn pitäisi olla kuin keino saada rahaa muuhun elämään? Ei duunariammateissa käydä töissä rakkaudesta lajiin, vaan rahasta. Asiantuntija-ammatit ovat ne, joissa.

Mielenterveyssyihin liittyviä sairauspoissaoloja on eniten nuoremmilla työntekijöillä.