Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.
Tuli mieleeni tuosta toisesta ketjusta norjalaislukiolaisiin liittyen.
Mitä havaintoja suomalaisopettajilla on? Mitä asioita enää osata? Mainitse myös oppilaan ikä niin on helpompi suhteuteuttaa tulisiko asia jo siinä iässä osata.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Ei hahmoteta tosiaan aikaa ja sen kulkua, ei ymmärretä kelloa, mikä kuukausi on ja ei osata nimetä mikä kuukausi on talvella ja mikä kesällä, käsin kirjoittamisen taito on huonoa ja hidasta.
Mielenkiintoista. Meillä 5-vuotias kysyy aina välillä, että milloin on vaikkapa huhtikuu, ja haluaa kuulla, mikä vuodenaika silloin on. Viisarikellostakin hän esittää samanlaisia kysymyksiä, eli selvästi haluaa oppia. Onko vika siis siinä, etteivät vanhemmat opeta, vai eivätkö kaikki lapset ole yhtä uteliaita?
Osalle normaaliäyisistä supisuomalaisista lapsista vaikeita ovat:
- osa tavallisista sanoista ( henkilöauto, rakennus, pikkuleipä...)
- kellonajat viisarikellosta
- kuukaudet
- viikonpäivät
- vuodenajat
- tietää oma syntymäaika
- tietää oma puhelinnumero
- tietää oman jalan koko
- tietää oman äidin ja isän nimi rai isovanhempien nimet
- tietää, missä perheen kesämökki on tai missä mummo ja vaari asuvat
- asioiden automatisoituminen on vaikeaa, vaikka toistoja on ollut kymmeniä
- tietää, missä on ollut ulkomailla lomalla
- ikätasoon sopivan kielellisen leikin/huumorin ymmärtäminen on vaikeaa
- on vaikea ymmärtää, mitä tarinassa tapahtuu
- on vaikeaa katsoa lyhyttäkin ohjelmaa puhumatta jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Eivät tiedä osoitettaan?!?
Tämä on aivan tavallista. Eivät tiedä myöskään, mihin kirkkokuntaan kuuluvat eivätkä ylipäänsä tiedä, mitä henkilötunnus edes tarkoittaa.
T. Toinen ope
Jos koti ei ole uskonnollinen, sana kirkkokunta onkin käsittämätön. Yläkoululainen todennäköisesti ymmärtää, että se liittyy kristinuskoon, mutta mitä kirkkokunta tarkalleen tarkoittaa, voikin sitten jäädä mysteeriksi.
Rippikoulun käyneenä ja entisenä isosena minunkin piti hetki miettiä, mitä kirkkokunta tarkoittaa ja mikä vastaus olisi omalla kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei lapset osaa enää juosta on ehkä uskomattominta. Voiko olla totta?
Ei sen ihmeellisempää kuin se että moni ei osaa edes heittää palloa.
Ei osata solmia omia hiihtomonoja tai laittaa luistimia jalkaan. Ei osata kiinnittää monoa suksen siteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa: ei tiedetä kummalla puolella on vasen ja kummalla oikea, ei osata ilmansuuntia, ei osata aakkosia tai kertotaulua. Käsialasta ei saa selvää.
Osalla ihmisistä on jonkinlainen hahmotushäiriö ja he eivät koskaan opi erottamaan vasenta ja oikeaa toisistaan. He tarvitsevat koko elämänsä ajan jonkin muistisäännön saadakseen ne oikein. Eli kyse ei tuossa välttämättä ole opettelun puutteesta, vaan osalla vika on pysyvä.
Alakoululaiset eivät osaa laittaa isoja alkukirjiaimia tai erisnimiä isolla. Myöskään yhdyssanat eivät onnistu. Mutta Wilma-viesteistä päätellen näitä eivät osaa monet aikuisetkaan.
On jo paljon lapsia/nuoria, jotka eivät osaa ajaa polkupyörällä. Ei johdu siitä, ettei lapsella olisi polkupyörää.
Vierailija kirjoitti:
En oo opettaja, mut oon huomannut tuhat asiaa !!!!!! Tässä tärkeimmät: eivät osaa liikennesääntöjä !!!!!!! Niitä ei tosin osaa juuri kukaan muu, kuin mä.......mennään väärällä puolella kävellen.......koko ajan sama väärä puoli......tervehtivät tuntemattomia ihmisiä !!!!!!! Sen o nyt loputtava !!!!!!!! Kokonaan. Tuttuja oikeasti saa toki ja pitääkin tervehtiä. Julkiset vessat, niistä jää usein muilta ovi auki, vaikka sinne oma avain. Kun näin o, niin se ovi laitetaan KIINNI LUKKOON ASTI !!!!! ja se yläkansi o usein alhaalla, vaik sen kuuluu olla YLHÄÄLLÄ, JA ALAKANSI ALHAALLA !!!!! Ja sinne jätetään usein valo palamaan. Valo SAMMUTETAAN LÄHTIESSÄ !!!!!! Jos niitä vessoja siis on vain yksi per nainen/mies. Tai vain yksi kaikille. Tätä hommaa ei hallitse kukaan muu, kuin mä. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa ymmärtää !!!!!
WC-pöntön kansi on hyvä pitää kiinni, kun vessan vetää, jottei pöntöstä lentele pieniä pisaroita ympäriinsä. Itse en ainakaan jää odottelemaan, että vesi on lakannut kohisemasta avatakseni kannen sen jälkeen, vaan alan heti pestä käsiä. Siksi kansi jää aina minun jäljiltäni kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ohjeiden lukeminen on esim osalle lukiolaisia aivan liikaa vaadittu.
Esim. Ylioppilaskokeisiin oikein ilmoittautuminen on monelle nuorelle aivan utopiaa, kun pitäisi lukea/kuunnella ohjeet ja ymmärtää ne.
Oli se osalle jo 25 vuotta sitten. Kaveri ällisteli abivuonnaan isoon ääneen, että miten niin yo-kirjoitukset alkavat hiihtoloman jälkeen, nehän on keväällä. Hän painotti sanaa keväällä aika voimakkaasti. Häneltä oli mennyt ohi se, että kielten kuullun ymmärtämisen kokeet olivat jo helmikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Alakoululaiset eivät osaa laittaa isoja alkukirjiaimia tai erisnimiä isolla. Myöskään yhdyssanat eivät onnistu. Mutta Wilma-viesteistä päätellen näitä eivät osaa monet aikuisetkaan.
Wilma-viestien perusteella yhdyssanat ja pilkkusäännöt ovat vaikeita monille opettajillekin.
On ihan jo turvallisuusasia tietää ja muistaa ja osata sanoa oma osoite, äidin/isän puhelinnumero, sukunimi jne. Vanhempien olisi syytä opettaa lapselle edes nämä. Itse opetin jo neljävuotiaalle. Tankattiin niin monta kertaa että oppi.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa: ei tiedetä kummalla puolella on vasen ja kummalla oikea, ei osata ilmansuuntia, ei osata aakkosia tai kertotaulua. Käsialasta ei saa selvää.
Missähän vaiheessa nämäkin asiat ovat poistuneet koulussa opetettavista asioista.
Kertotaulukin oli ihme juttu kun ne lapsen luokalla käytiin läpi muutaman tunnin aikana, ei siinä huonomuistisempi ehdi omaksua mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ohjeiden lukeminen on esim osalle lukiolaisia aivan liikaa vaadittu.
Esim. Ylioppilaskokeisiin oikein ilmoittautuminen on monelle nuorelle aivan utopiaa, kun pitäisi lukea/kuunnella ohjeet ja ymmärtää ne.
Eikös joku kanslisti, rehtori tai opo ne väärintäytetyt sitten kuitenkin korjaa? Joten eikös se riitä, jos vähän sinnepäin täyttää? Kun kerran annettaisiin mennä kunnolla pommiin, niin oppisi.
Lapsilta ja nuorilta pitää vaatia enemmän. Vanhanaikaisempaa opetusta tarvitaan. Vaaditaan opettelemaan asioita, kontrolloidaan, että osataan, jos ei osata, annetaan uudelleen harjoiteltaviksi. Suurin osa oppii.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta ja nuorilta pitää vaatia enemmän. Vanhanaikaisempaa opetusta tarvitaan. Vaaditaan opettelemaan asioita, kontrolloidaan, että osataan, jos ei osata, annetaan uudelleen harjoiteltaviksi. Suurin osa oppii.
Näinhän se tulisi olla. Mutta kun mua ei voi pakottaa. Mä en haluu.
Vierailija kirjoitti:
No en ole opettaja, mutta tunnen muutaman äidinkieltä opettavan, ja kaikki sanovat, että faktan ja fiktion eroa ei ymmärretä. Näyttelijä on näyttelemänsä hahmo ja kirjailija kirjoittaa omasta elämästään. Konditionaali kuulemma täyttä hepreaa ja asiat otetaan kirjaimellisesti. Ei huumorintajua eikä ymmärrystä ironiasta. Opettavat yläkoulussa ja lukiossa.
Olen ihmetellyt, mikseivät nuoret enää luo uusia kulttuuri-ilmiöitä. Lähes kaikki uusi musiikkikin tuntuu tulevan 30+ sediltä/tädeiltä. No tässä kai se syy. Puuttuu opittu tieto, mitä voisi soveltaa uuden luomisessa.
Pitää vaatia, mutta osa vanhemmista valittaa, kuinka lapsi stressaantuu, kun pitää harjoitella.
Ylipäänsä yleistieto on kadonnut. Ei lueta lehtiä, eikä katsota uutisia. Ei se ihmekään ole. Tosin sanomalehtiä taitaa tulla koteihin vähemmän ja vähemmän.