Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.
25.01.2025 |
Tuli mieleeni tuosta toisesta ketjusta norjalaislukiolaisiin liittyen.
Mitä havaintoja suomalaisopettajilla on? Mitä asioita enää osata? Mainitse myös oppilaan ikä niin on helpompi suhteuteuttaa tulisiko asia jo siinä iässä osata.
Kommentit (272)
Mä kysyin viidesluokkalaiselta, että mitä hän teki lomalla. Hän vastasi, että oli lomalla. Kysyin, että missä. No ei tiennyt kaupunkia, eikä maata, mutta lentokoneella mentiin ja oltiin hotellissa. Jotenkin käsittämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa oppilaista (arviolta noin 10 - 30 %) ei erota isoja ja pieniä kirjaimia. kiRJoiTTAvAT KäSin JoTAkuiNkiN täLLÄ TaVALLa. Koneella kirjoittaessaan kirjoittavat kaiken pienellä eivätkä siis aloita virkkeitä tai erisnimiä isolla alkukirjaimella. Kun huomautan tästä ja palautan kirjoitelman korjattavaksi, oppilaat pitävät sitä nillittämisenä. Osa kirjoittaa oman nimensäkin pienellä.
Moni ei osaa pitää opiskelutarvikkeistaan huolta. Kynät, kirjat ja vihkot ovat usein hukassa.
Opetan yläkoulussa (en onneksi äidinkieltä).
Vierailija kirjoitti:
"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"
Mistä ihmeestä minä tietäisin heidän kirkkokuntansa?
Tietäisikö luokanvalvoja?
Entä vanhemmat, voit kysyä niiltä vanhempainillassa. Ihme, että on opiskellut opettajaksi asti, muttei saa tuollaista tietoa selville eikä keksi tapaa millä sen voi selvittää.
Ei ihme ettei oppilaat opi mitään, kun opettajat ovat olkapäitään kohauttelevia uunoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyin viidesluokkalaiselta, että mitä hän teki lomalla. Hän vastasi, että oli lomalla. Kysyin, että missä. No ei tiennyt kaupunkia, eikä maata, mutta lentokoneella mentiin ja oltiin hotellissa. Jotenkin käsittämätöntä.
Onko hän heikkolahjainen?
Kellonajan, kuukausien, oman osoitteen tai lomakohteen nimen tietämättömyys on ihan pelkästään vanhempien syytä. Miten jotkut eivät opeta lapsilleen noin alkeellista apinatason tietoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annetaan toki lapsille lisää älylaitteita jo kehtoon, niin maailma paranee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät osaa katsoa aikaa viisarikellosta.
Entisaikoina tuota omaa osoitetta piti kirjoitella useammin, kun kaikki oli kirjepostina. Nythän sitä ei tarvitse kuin verkkokaupan tilauksiin, mitä lapset ei tee. Harrastaako lapset enää ystäväkirjoja/henkkareita? Niissä kysyttiin aina osoite, puhelinnumero. Samoin kun lähetti kirjeitä, niihin laitettiin vastaanottajan ja lähettäjän osoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Eivät tiedä osoitettaan?!?
Ihmettelin aikoinaan, kun poikani eskarikaveri ei tiennyt omaa sukunimeään. Nykyään ei kai kannata ihmetellä mitään.
Käsitöissä suunnittelu ja luovuuden käyttö on lähes kaikille täysin ylitsepääsemätöntä. Jos seiskaluokkalaisille antaa tehtäväksi suunnitella puisen leikkuulaudan ja antaa malliksi pari valmista, niin jokainen piirtää paperiin täsmälleen sen mallina olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset amisnuoret, ei erityisen tuen opiskelijat:
-Eivät osaa osoitettaan tai tiedä termejä lähiosoite tai postitoimipaikka. Postinumero täysin mahdoton.
-Viisarikello ei aukea
-Kuukausia vastaavat numerot lähes kaikilla hukassa, osalla myös ne kuukaudet
-Eivät tiedä edes presidenttiä, pääministeristä tai muista puhumattakaan
-Eivät ymmärrä normaaleja sanoja, koska sanavarasto erittäin suppea (esim. suppea olisi hepreaa)
-Eivät osaa laskea prosentteja yhtään, iso osa ei edes kertolaskuja vaikeammista puhumattakaan
-Rahankäytössä ihan ulapalla ja verot sekä muut maksut ovat jotain tähtitiedettä
-Eivät tiedä mitään Suomen tai Euroopan historiasta, eivätkä nykyajassakaan tajua syy-seuraussuhteita
Tämän lisäksi ovat maailmanomistajia, törkeän huonosti käyttäytyviä ja ennenkaikkea laiskoja, saamattomia oleskelijoita.
T. Matikan ope
Ne luulee että lapsi syntyy kun äiti käy kakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukea tehtäväohjeita. Odottaa omaa puheenvuoroa.
No en ole opettaja, mutta tunnen muutaman äidinkieltä opettavan, ja kaikki sanovat, että faktan ja fiktion eroa ei ymmärretä. Näyttelijä on näyttelemänsä hahmo ja kirjailija kirjoittaa omasta elämästään. Konditionaali kuulemma täyttä hepreaa ja asiat otetaan kirjaimellisesti. Ei huumorintajua eikä ymmärrystä ironiasta. Opettavat yläkoulussa ja lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
2000-luvun alussa tuollaisia pidettiin "vajaina" ja naurettiin ku "Keke" ei osannut aakkosia 😂
M38
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä kuulostaa tunnustuksilta siitä mitä kaikkea vanhemmat ja opettajat itse on epäonnistunu opettaan eikä lasten synneiltä.
Tämmöiseks menee vähän kaikki kun kukaan ei ota vastuuta.
Ei sitä oppimista ennenkään kukaan tehny sun puolesta. Itse siitä piti ottaa vastuu. Toki meillä oli helpompaa, kun oltiin totuttu lukemaan kirjoja myös vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Tarkistin uteliaisuuttani vieressäni istuvalta 13-vuotiaaltani ja hänkään ei osannut puhelinnumeroaan eikä henkilötunnustaan, mutta kaiken muun kyllä. Toisaalta me vanhemmat olemmekin ns. vanhaa koulukuntaa ja lapsikin on utelias ja kiinnostunut koulunkäynnistä. Napoleon-kysymyksen kohdalla hän kurtisti kulmiaan äidin kummalliselle kysymykselle ja totesi, että Napoleon eli 1700-luvun lopulla (korjasin vähän tuota) ja kamera keksittiin 1800-luvun lopussa (korjasin sitäkin vähän). Eli ihan riittävän hyvin hän on kartalla. Ei taida olla ihme, että opettajat pitävät hänestä.
Mitäs ihmettä on tapahtunut? Esim. vielä 90-luvulla oli täysin itsestäänselvää, että osataan oma nimi, osoite, puhelinnumero, viisarikello ja kuukaudet ja paljon muutakin.
Onko osaamisen heikentymisen syynä puhelimien näprääminen?
Pääosin vähän pöhkömmätkin. tietävät kuukauden ja numeron yhteyden sekä osaavat katsoa viisaritaulua. Eniten itseäni joskus ihmetyttää sanavaraston kapeus. Siis ihan tavallisia sanoja ei tiedetä. Ehkä klassisin hetki oli, kun normiälyiseksi luokiteltu, kohtuullisen heikko oppilas kuitenkin, ei tiennyt, mitä tarkoittaa "laaja". Tajusin, että eihän tuo voi pysyä opetuksessa mukana, jos sanavarasto on tuolla tasolla. Samoin tämmöiset sanat kuin "sumu", "noki" jne. ovat yllättävän monelle vieraita.