Mitä toinen nainen tuntee kun varattu ei eroakaan?
Kommentit (938)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valheet ovat yleinen tapa toimia salasuhteilijoilla.
Kuinka sitten pystyy katsomaan puolisoaan silmiin kotona?
Psykopaatit pystyvät. Ne oikein tuijottavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet nauraa.
Kenelle nauravat , tälle keskustelulle vai naisille. Lukee näitä juttuja , miettii onko mies ihan tahdoton nukke ,jota naiset pyörittää mielinmäärin?Naiset tappelevat miehistä ja heidän huomiosta. Mikä on miehen oma vastuu asiassa , sanokaa naimisissa olevat naiset. Onko miehesi noin vaan vietävissä.Vai onko mies itse iskenyt toisen naisen. Haukutte toisianne , missä miehen oma vastuu?
Miehen omasta vastuusta voidaan keskustella aiheelle perustetussa omassa ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minä ja mun kaverit edes haluta, että ne varatut eroaisivat. Ne ovat hauskanpitoa varten. Kiva tavata pari kertaa kuussa, kiva lähettää takaisin kotiinsa.
Välillä puhutaan, miten rohkeita ne miehet ovat. Voitais tuhota niiden elämä ihan vain ottamalla yhteyttä niiden vaimoihin. Mutta emme halua. Näin on hyvä.
Tunsin kerran tuollaisen naisen. Uhmakkaasti hänkin toimi kuten sinä, ja monet itkut kuitenkin itkeskeli mulle puhelimessa. Yksinäiset juhlapyhät ja kesälomat eivät tuntuneet kivalta ja jutut levisivät työpaikalla. Nykyään ei saa edes varattuja kun siideri maistuu liikaa. Ei pidetä enää yhteyttä. Onnea valitsemallasi tiellä. Saa nähdä miten sinun käy, onneksi itse viihdyn mieluiten yksin.
Sama kokemus. En enää jaksanut edes kuunnella. Kävi liikaa sääliksi. Emme ole enää ystäviä, syynä liian suuri ero moraalissa.
Olen onnellisimmillani sinkkuna. Eroni jälkeen päätin etten enää koskaan ota miestä ja se on elämäni paras päätös. Palstaketjuja lueskeltuani on taas pahimmat ihon ikävät selätetty hyväksi aikaa.
No minun on tietysti helppo näistä puhua koska tapahtumista on aikaa ja olen päässyt niistä yli mutta kyllä mä myönnän ylläpitäneeni päässäni jotain ihme kilpailuasetelmaa itseni ja exän muiden naisten välillä. Exä siis petti monta kertaa eri naisten kanssa ja oli pidempiäkin suhteita. Minä uskottelin itselleni että mies palaa aina mun luo koska minä olen se jota hän rakastaa!:D Totuus taisi olla kuitenkin se etteivät nämä muut naiset vaan huolineet häntä joten luikki takaisin kun ei muutakaan ollut. Eivätkä nämä naiset rumia tai lihavia olleet ainakaan he joista mä tiedän. Yksinkin oli niin hyvännäköinen että ihan ihmettelin miten siihen mieheen haksahti.
Toinen exä petti ja aloitti suhteen sen naisen kanssa. Teki ihan todella kipeää myöntää itselleen että mies jota mä rakastin ei rakastanutkaan mua vaan löysi jonkun muun jota rakastaa. Ovat edelleen yhdessä ja vaikuttavat onnellisilta. Nykyään olen jo heidän puolestaan vilpittömästi onnellinen myös.
Kunnon mies haluaa aina huolehtia lapsistaan ja auttaa lapsiaan, vaikka lapset olisivat aikuisia. Tuskin miehet liikoja kakkosille rahoja kantaa, hyvä kun kumppanilleen.
Niin? Mies saa laittaa rahansa ihan mihin haluaa, mulle ei niitä tarvitse tuoda. Mä olen töissä käyvä ihminen ja huolehdin ihan itse kuluistani. Ollaan miehen kanssa kumpikin ihan vakavaraisia ihmisiä ja huolehditaan omista menoista eikä toistemme. Mies saa tukea lapsiaan ihan niin paljon kuin haluaa. Tuskin hänen pahemmin tarvitsee puolisiaan tukea koska töissä tämäkin käy.
En ole tätä ketjua kahlannut läpi, mutta mulla oli hyvä kaveri ( oli, koska menehtyi syöpään), jolla oli vuosikymmeniä toisaalla naimisissa oleva kumppani. Olivat niin tasapainoiselta tuntuva pari etten aina edes muistanut, mikä se oikea tilanne oli. Tiesikö petetty puoliso tästä sivusuhteesta, pakko oli tietää, kun mies oli koko aika pois kotoa, myös öitä. Kuitenkin mies teki pitkiä ulkomaan matkoja vaimonsa kanssa, kaverini kiltisti odotti seuraavaa tapaamista. Ei ne riidelleet asiasta, en tiedä riitelikö mies vaimonsa kanssa. Kummallisen leppoisaa elämää, tai siltä ainakin näytti.
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Kuuluu jo käytöstapojen alkeellisuuteen ettei ryhdy seukkaamaan toisen aviopuolison kanssa!
Naiset, hyvä yleinen neuvo jos ette halua tulla petetyiksi on olla menemättä parisuhteeseen alunperinkään. Ei naimisiinmenoa, eikä yhteisiä lainoja.
Oma työ, oma talous.
Suututti niin, että käräytin miehen. Siitä sai kusipää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kyllä kuvitella että kukaan rakastuu tai edes nauttii sek sistä valehtelevan ja pettävän ihmisen kanssa.
"Hei, sanoin vaimolle ja lapsille että lähden työmatkalle.. lupasin tuoda tuliaisia.. vaimo laittoi hyvän päivällisen ennen lähtöä joten ei ole nälkä.. joten voitaisko jo mennä makuukamariin?"
?
Ei mies mun luokse syömään tule vaan harrastamaan seksiä mun kanssa. Me lähetellään ensin whatsappissa viestejä ja lämmitellään toisiamme sillä tavalla. Kun mies tulee tänne tai mä hänen luokseen, niin kyllä me mennään suoraan asiaan eli seksiin. Seksin jälkeen sitten jutellaan ja voidaan saunoakin.
Ja kotona kertoo menevänsä sinun lu
Tarina ei kerro pitääkö tämän miehen puolisokin tahollaan sivusuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valheet ovat yleinen tapa toimia salasuhteilijoilla.
Kuinka sitten pystyy katsomaan puolisoaan silmiin kotona?
Pitäisiköhän sitä kysyä siltä pettävältä osapuolelta, vaikkapa asiaa varta vasten perustetussa keskusteluketjussa?
Yksin ei voi kukaan pettää. Jos ei olisi pettäviä puolisoita, ei olisi niitä salarakkaitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet nauraa.
Kenelle nauravat , tälle keskustelulle vai naisille. Lukee näitä juttuja , miettii onko mies ihan tahdoton nukke ,jota naiset pyörittää mielinmäärin?Naiset tappelevat miehistä ja heidän huomiosta. Mikä on miehen oma vastuu asiassa , sanokaa naimisissa olevat naiset. Onko miehesi noin vaan vietävissä.Vai onko mies itse iskenyt toisen naisen. Haukutte toisianne , missä miehen oma vastuu?
Miehen omasta vastuusta voidaan keskustella aiheelle perustetussa omassa ketjussa.
Kyllä se sopii erittäin hyvin tähän ketjuun , miehet kirjoittaa omat näkemyksensä ja kertoa mielipiteensä tähän ketjuun. Miksi ovat toimineet ,
tietyllä tavalla .Ovat kuitenkin asian keskiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri helpotus. Kuin ovi olisi auennut ja huoneeseen virrannut raikasta ilmaa. Kuukausien vatulointi loppui viimein.
Viikon päästä iski sitten katumus, ilmeisesti koska otin päätöksen hyväksyen vastaan. Sitten oli naisystävälle kerrottu että nyt tulee ihan oikeasti ero. Mies mökilleen karkuun draamaa, naisystävä toteutti sillä aikaa uhkaukset ja vatsahuuhtelun kautta kriisiosastolle. Minä pesin käteni heidän suhdedraamastaan viimeinkin.
Reilun puoli vuotta myöhemmin aloimme tapailla uudestaan. Mies oli saanut lopulta sen eron aikaan pian tuon kriisin jälkeen ja halusi uuden mahdollisuuden kun pöly oli laskeutunut. Tai niin hän luuli. Meidän alkava suhteemme käynnisti uuden draaman, jota jatkui puolisen vuotta.
Nyt 9v myöhemmin elämme onnellisina yhdessä ja ennen kaikkea paljon oppineena ihmisistä ja heidän keinoistaan.
Empaattista meininkiä. H
Mikä se empatia sitten olisi? Jäädä suhteeseen koska toinen osapuoli on niin näköalaton että pitää kynsin hampain kiinni puolisosta joka pakenee aina mökille tai kalaan kun ois mahdollista viettää aikaa yhdessä? Tosi empaattista onkin sitten uhkailla kumppania itsetuhoisuudella ja vaikka millä maineen mustaamisella jos hän haluaa keskustella erosta...
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Minä taas en tajua, miten joku on niin julkea, että kehtaa rakastua toisen omaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Minä taas en tajua, miten joku on niin julkea, että kehtaa rakastua toisen omaan!
Sä et taida ymmärtää tunteista mitään. Ei sitä rakastumista voi estää. Eri asia on sitten tekeekö asialle mitään vai antaako vain olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Minä taas en tajua, miten joku on niin julkea, että kehtaa rakastua toisen omaan!
Ketään ei voi omistaa. Avioliitto ei ole orjuussuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Minä taas en tajua, miten joku on niin julkea, että kehtaa rakastua toisen omaan!
Sä et taida ymmärtää tunteista
Puhut varmaankin ihastumisesta! Rakastuminen ja rakastaminen on ihan jotain muuta eikä siihen liity rumuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettymystä, surua ja epäuskoa. Tunsin tulleeni huijatuksi ja hyväksikäytetyksi, vaikkei toinen ollut koskaan luvannutkaan erota. Minun lapsellisessa haavemaailmassani kaksi toisilleen tarkoitettua ihmistä oli löytänyt Sen Oikean ikävässä elämäntilanteessa ja toisella kesti vaan hetki sulatella asiaa ja kerätä rohkeutta eroon. Eihän se sitten niin mennyt, minä olin pelkkä merkityksetön hairahdus.
En minä sitäkään kadehdi, joka elää valheessa edelleen. Mutta ihmettelen, miksi hitossa olen mennyt rakastumaan tuollaiseen ihmiseen. Mitä minun päässäni on liikkunut, kun olen tuntenut että tuo on se minun täydellinen vastinkappaleeni? Mokoma selkärangaton pelkuri.
Minä taas en tajua, miten joku on niin julkea, että kehtaa rakastua toisen omaan!
Ei vaan rakkaudesta. Et selvästikään ymmärrä tunteista mitään. Olet joku robotti joka ei osaa rakastaa.
Eihän ne miehet puolisoaan juuri koskaan jätä ja pyrkivät viimeiseen asti salaamaan sikailunsa. Jos vaimo menee vaihtoon, hän menee vaihtoon, koska totuus on tullut julki ja vaimo potkaissut ukon pellolle.