Uusi ministeri: Tavoitteena korkeakoulutus 50 prosentille nuorista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuuko kukaan tietämään, mikä tilanne Virossa on? Siellähän on itsestään selvää ollut jo kauan, että koulutustasoa nostetaan ja kaikki kykenevät saa korkeakoulututkinnon. Sieltä joukosta nousee sitten yrittäjiä ja kehittäjiä uusille aloille. Matalalla koulutuksella kansakunta häviää kansainvälisessä kilpailussa. 

Virossahan onkin parempi tilanne, kun on vähemmän digiä. Osaavat ja jaksavat lukea. Mutta ajatteleeko joku oikeasti, että ihminen, jolle on suurta tuskaa lukea kirja, ihan mikä tahansa kirja, suorittaa yliopistotutkinnon?

Virossa ollaan digitaidoissa selkeästi Suomea edellä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään todellisuuspohjaa tällä haihattelulla. Yliopistossa opettava ystäväni kertoo jo nyt tarinoita, miten opiskelijoita pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisiin asioihin. Itse olen lukiossa töissä ja ei meillä kerta kaikkiaan ole tarpeeksi sellaista porukkaa, joka olisi kykenevä korkeakoulun käymään, jos pitää prosentit nostaa 50%. Eli jos haluaan tilastot hienoiksi ja 50% korkeakoulututkinto, tulee vaatimuksia laskea lukio/amistasolle. Todellinen osaaminen jää sitten, noh, melko kapeaksi, mutta ai että, 50% on korkeakoulututkinto 🤩

Suomen koulutustaso on selvästi alle OECD:n keskiarvon. Onko meillä niin paljon tyhmempi kansa vai surkeammat opettajat?

Niin, enpä tiedä mitä järkeä minunkaan oli lukea maisteriksi, kun en ole koskaan saanut koulutustani vastaavaa työtä. Nekin vuodet olisin voinut lyhyemmällä koulutuksella olla töissä eikä nämä maisteriopinnot ole ilmaisia yhteiskunnallekaan. Vai onko ajatus, että opiskelijat elää lainalla ja työttömille pitää maksaa jotain toimeentulotukea tms? Eli pitkään opiskelleista tulee nöyriä velkavankeja. Toki saadaanhan tällä siivottua rumia työttömyystilastojakin, kun istutetaan porukkaa koulussa. Voidaan sitten päteä hienoilla tilastoilla (alhainen työttömyys, koulutettu väestö jne). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuuko kukaan tietämään, mikä tilanne Virossa on? Siellähän on itsestään selvää ollut jo kauan, että koulutustasoa nostetaan ja kaikki kykenevät saa korkeakoulututkinnon. Sieltä joukosta nousee sitten yrittäjiä ja kehittäjiä uusille aloille. Matalalla koulutuksella kansakunta häviää kansainvälisessä kilpailussa. 

Virossahan onkin parempi tilanne, kun on vähemmän digiä. Osaavat ja jaksavat lukea. Mutta ajatteleeko joku oikeasti, että ihminen, jolle on suurta tuskaa lukea kirja, ihan mikä tahansa kirja, suorittaa yliopistotutkinnon?

Virossa ollaan digitaidoissa selkeästi Suomea edellä. 

Itse olen lukenut uutisia, että siellä on vähän kuin täällä oli ennen. Silloin kun pisa-tulokset vielä oli hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulut voidaan lopettaa kokonaan.

Tuutko tekemään sähkö-ja putkiasennukset? Kattotöihin tarvitsen myös kattopeltisepän. Leikkaat, värjäät ja kampaat rouvan hiukset. Katsokin, että teet  työt hyvin ja niinhän tietenkin teetkin, kun ei niihin mitään ammattikoulutusta tarvita. Kuka vaan osaa. Ai et tuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorista joka vuosi entistä useampi lukee itselleen korkeakoulututkinnon. Kysymykseni on se että kuka sitten tekee täällä työt kun kaikki ovat korkeakoulutettuja? 

Ja mistä niille kaikille korkeakoulutetuille riittää koulutusta vastaavia hommia? T: maisteri, jonka työhön olisi riittänyt amis

Paremmin sillä yhdellä korkeakoulutuksella saa töitä kuin ei millään koulutuksella. Ja vaikka kaikki eivät työllistyisi alansa töihin, niin todennäköisyys korkeakoulutettujen paikkoihun kasvaa mitä enemmän on koulutettu. Osa hyödyntää tietotaitoaan ja perustaa yrityksen, joka ei olisi ollut mahdollista ilman kyseistä tietotaitoa. Mutta perinteistä suomalaista mentaliteettia että jos kaikki eivät onnistu 100%, niin kukaan ei saa edes yrittää. 

No siihen yrityksen perustamiseen ei tarvita mitään maisterin lippulappua. Vähempikin koulutus riittää. Suomessa on kaikenlaisia yrityksiä ja niiden perustajat on aika kirjavaa sakkia. En väittänyt, että kannattaisi jättää kouluttaustuminen täysin välistä, mutta en myöskään ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi mennä yliopistoon. Nykyään on pula käytännön tekijöistä vai meinaatko, että suomalaiset on jotain herrakansaa, jolle pitää rahdata palvelijat Filippiineiltä?

"Nykyään on pula käytännön tekijöistä"

No niistä nyt on työttömyyslukujen valossa vähiten pulaa.

Käsitättekö te ihmiset yhtään, millaista soopaa suollatte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorista joka vuosi entistä useampi lukee itselleen korkeakoulututkinnon. Kysymykseni on se että kuka sitten tekee täällä työt kun kaikki ovat korkeakoulutettuja? 

Ja mistä niille kaikille korkeakoulutetuille riittää koulutusta vastaavia hommia? T: maisteri, jonka työhön olisi riittänyt amis

Paremmin sillä yhdellä korkeakoulutuksella saa töitä kuin ei millään koulutuksella. Ja vaikka kaikki eivät työllistyisi alansa töihin, niin todennäköisyys korkeakoulutettujen paikkoihun kasvaa mitä enemmän on koulutettu. Osa hyödyntää tietotaitoaan ja perustaa yrityksen, joka ei olisi ollut mahdollista ilman kyseistä tietotaitoa. Mutta perinteistä suomalaista mentaliteettia että jos kaikki eivät onnistu 100%, niin kukaan ei saa edes yrittää. 

No siihen yrityksen perustamiseen ei tarvita mitään maisterin lippulappua. Vähempikin koulutus riittää. Suomessa on kaikenlaisia yrityksiä ja niiden perustajat on aika kirjavaa sakkia. En väittänyt, että kannattaisi jättää kouluttaustuminen täysin välistä, mutta en myöskään ymmärrä, miksi kaikkien pitäisi mennä yliopistoon. Nykyään on pula käytännön tekijöistä vai meinaatko, että suomalaiset on jotain herrakansaa, jolle pitää rahdata palvelijat Filippiineiltä?

Mehän tarvittaisiin juuri innovaatioita ja korkean jalostusasteen firmoja. Niitä innovaatioita kai onkin, mutta jossain vaiheessa firma aina myydään ulkomaille. En tiedä miksi. 

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorista joka vuosi entistä useampi lukee itselleen korkeakoulututkinnon. Kysymykseni on se että kuka sitten tekee täällä työt kun kaikki ovat korkeakoulutettuja? 

 

No ne ammattikorkeakoulun käyneet "korkeakoulutetut". Ennen myyjät olivat merkonomeja, nyt tradenomeja.

Jossakin vaiheessa uusien käsitteiden omaksuminen vaikeutuu. Ennen oli markka, nyt on euro. Ennen oli Kekkonen, nyt on jne.

Koska ammattiopistojen listoilta pitää saada väkeä "ammattikorkeakoululutettu" statukselle, saadaan varmasti talous pelastettua.

Nuoret, suomi vajoaa pahasti.

Eli töitä ja tulevaisuutta ei ole täällä. Liian ddr systeemi.

Eli ota ilmainen tutkinto suomesta ja muuta sitten oikeisiin länsimaihin. Niissä on isommat palkat. Ja töitä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Amk:t luotiin 1990-luvulla, koska piti saada siivottua nuoret pois työttömyystilastoista.

Väärin. AMK tuli 1993 ja luotiin, jotta suomenkin wanhanaikainen koulutus vastaisi paremmin saksan ja englannin parempaa systeemiä.

Niissä amk on kiinteä osa ylipistoja, ilman rajanvetoja.

Menin sinne sisään 1994 ja tiedän tarkalleen amk asiat, lait ja systeemin.

Terv

Inssinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk:t luotiin 1990-luvulla, koska piti saada siivottua nuoret pois työttömyystilastoista.

Väärin. AMK tuli 1993 ja luotiin, jotta suomenkin wanhanaikainen koulutus vastaisi paremmin saksan ja englannin parempaa systeemiä.

Niissä amk on kiinteä osa ylipistoja, ilman rajanvetoja.

 

Menin sinne sisään 1994 ja tiedän tarkalleen amk asiat, lait ja systeemin.

 

Terv

Inssinen

No ei todellakaan ole osa yliopistoa vaan selkeästi erillään, esimerkiksi Saksassa.

Lukion opettajana en pidä tavoitetta realistisena, ellei korkeakoulujen vaatimustasoa pudoteta reilusti. Peruskoulusta tullaan lukioon vuosi vuodelta heikommilla taidoilla, mikä heijastuu tietysti lukioiden vaatimustasoon. Samoin erityisen tuen tarve lisääntyy koko ajan. Omissa ryhmissäni erityisjärjestelylausunto on tällä hetkellä 30-50 %:lla opiskelijoista. Jos tuollainen määrä lukiolaisia tarvitsee tukea ja kannattelua selvitäkseen opinnoistaan, ei voi olettaa, että he selviäisivät vielä vaativammista korkeakouluopinnoista. Jos taas tukea lisätään korkea-asteella, päädytään tuottamaan työntekijöitä, jotka eivät selviydy työtehtävistään. Tuen tarve liittyy siis usein keskittymiseen, toiminnanohjaukseen, aikatauluttamiseen ja sosiaalisten tilanteiden tai opiskeluun liittyvien tavoitteiden aiheuttamaan ahdistukseen. Kaikista näistä on merkittävää haittaa melkein missä tahansa asiantuntijatyössä, jota korkeakoulutettujen kuitenkin on ajateltu tekevän. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion opettajana en pidä tavoitetta realistisena, ellei korkeakoulujen vaatimustasoa pudoteta reilusti. Peruskoulusta tullaan lukioon vuosi vuodelta heikommilla taidoilla, mikä heijastuu tietysti lukioiden vaatimustasoon. Samoin erityisen tuen tarve lisääntyy koko ajan. Omissa ryhmissäni erityisjärjestelylausunto on tällä hetkellä 30-50 %:lla opiskelijoista. Jos tuollainen määrä lukiolaisia tarvitsee tukea ja kannattelua selvitäkseen opinnoistaan, ei voi olettaa, että he selviäisivät vielä vaativammista korkeakouluopinnoista. Jos taas tukea lisätään korkea-asteella, päädytään tuottamaan työntekijöitä, jotka eivät selviydy työtehtävistään. Tuen tarve liittyy siis usein keskittymiseen, toiminnanohjaukseen, aikatauluttamiseen ja sosiaalisten tilanteiden tai opiskeluun liittyvien tavoitteiden aiheuttamaan ahdistukseen. Kaikista näistä on merkittävää haittaa melkein missä tahansa asiantuntijatyössä, jota korkeakoulutettujen kuitenkin on ajateltu t

Nythän tämä näkyy ennen kaikkea AMK:sta valmistuneissa. Sinne kun pääsee vielä helposti ammattikoulupohjalta, on opinnot jouduttu mukauttamaan sen mukaiseksi että kaikki pääsevät läpi. Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, ettei AMK taustaisia uskalla ottaa mihinkään työhön (pl. sairaanhoitajat ym) missä vaaditaan mitään vaativia taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Lukion opettajana en pidä tavoitetta realistisena, ellei korkeakoulujen vaatimustasoa pudoteta reilusti. Peruskoulusta tullaan lukioon vuosi vuodelta heikommilla taidoilla, mikä heijastuu tietysti lukioiden vaatimustasoon. Samoin erityisen tuen tarve lisääntyy koko ajan. Omissa ryhmissäni erityisjärjestelylausunto on tällä hetkellä 30-50 %:lla opiskelijoista. Jos tuollainen määrä lukiolaisia tarvitsee tukea ja kannattelua selvitäkseen opinnoistaan, ei voi olettaa, että he selviäisivät vielä vaativammista korkeakouluopinnoista. Jos taas tukea lisätään korkea-asteella, päädytään tuottamaan työntekijöitä, jotka eivät selviydy työtehtävistään. Tuen tarve liittyy siis usein keskittymiseen, toiminnanohjaukseen, aikatauluttamiseen ja sosiaalisten tilanteiden tai opiskeluun liittyvien tavoitteiden aiheuttamaan ahdistukseen. Kaikista näistä on merkittävää haittaa melkein missä tahansa asiantuntijatyössä, jota korkeakoulutettujen kuitenkin on ajateltu t

Pitää varmaan sitten verorahoilla palkata työnteon ohjaajia (vrt. koulunkäynnin ohjaajat) näille heikommille, jos on väkipakolla ulotettava inkluusio ihan joka paikkaan. Toisin kuin poliitikot tuntuvat kuvittelevan, kenenkään älykkyys ei koulutuksella kasva vaikka avustettaisiin miten paljon.

Miksi täällä yritetään väkisin jotain Yhdysvaltojen kevyt-versiota, että mahdollisimman suuri osa nuorista joutuu aloittamaan elämänsä mahdollisimman suuret velkataakat niskassaan? 

Varsinkin kun se likipitäen tuhoaa koko koulutuksen tarkoituksen, kun kouluista tehdään enemmän jotain lastentarhoja kuin opinahjoja. Yllätys yllätys, ihmiset ei kovin innokkaasti tee heille pakotettuja asioita, niin ainoa vaihtoehto on laskea vaatimuksiasi, että sieltä tulee porukkaa pihallekin sieltä koulusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistutetaan ennen kuin mopo alkaa palstalaisilla (jälleen) keulimaan, että ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu, ei suinkaan korkeakoulu. 

Näin on ei pidä sekoittaa ammattikorkeakoulua ja yliopistoa. AMK:it ovat entisiä opistoja, eli kauppaopisto, poliisi opisto ja sairaanhoito-opisto jne.

Ja niistä, kuten amk:sta valmistuu korkeakoulututkinnolla. Ottakaas neropatit vaikka google käyttöön.

 

 

Kyllä siinä on edelleen se "ammatti" etuliite. Myös omassa tutkintotodistuksessani on. Ei tarvitse sitä peitellä.

Niin? Sinun on mahdotonta  ymmärtää,  että on olemassa erilaisia korkeakouluja? Loppujen lopuksi sun logiikall

Asia selviää helposti omasta työeläkeotteesta. Jos olet valmistunut ammattikorkeakoulusta, siellä lukee ammattikorkeakoulututkinto. Jos taas yliopistosta, lukee korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on itse asiassa EU:n taholta tullut tavoite. Suomessa syntyvyys on alhaista, joten tavoite toteutuu lähivuosina helposti. Töitä tulee heille riittämään, vaikka taso laskee. Ongelmana tulee olemaan se, mistä saadaan duunareita riittävästi. 

Perusteletko väitteesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on itse asiassa EU:n taholta tullut tavoite. Suomessa syntyvyys on alhaista, joten tavoite toteutuu lähivuosina helposti. Töitä tulee heille riittämään, vaikka taso laskee. Ongelmana tulee olemaan se, mistä saadaan duunareita riittävästi. 

 

 

Perusteletko väitteesi?

Vierailija kirjoitti:

Nuorista joka vuosi entistä useampi lukee itselleen korkeakoulututkinnon. Kysymykseni on se että kuka sitten tekee täällä työt kun kaikki ovat korkeakoulutettuja? 

Joku muu. Kouluttautumaan lähdetään, että saataisin uraputki, johtotehtäviä ja ennen kaikkea parempi palkka.