Uusi ministeri: Tavoitteena korkeakoulutus 50 prosentille nuorista

Pitäisi laittaa niitä korkeakoulutuspaikkoja sitten niin paljon, että niitä riittäisi puolelle! Peruskoulun jälkeen ei ole vaikea päästä ammattikouluun, mutta ei ole tarpeeksi korkeakoulupaikkoja, niin että puolet pystyisi pääsemään korkeakouluun. 

Samalla voisi ohjailla paikkoja niille aloille, jotka työllistävät. Esimerkiksi lääkäreitä, sosiaalialan maistereita, lastentarhanopettajia, sairaanhoitajia ja puheterapeutteja voisi kouluttaa lisää. 

Kaikki voisivat alasta riippumatta tehdä ensin kanditason tutkinnon, jolla saisi valmiudet jatkaa maisteriopintoihin ja jolla pääsisi myös töihin. Eli jonkinlaisen nykyisen AMK- ja yliopiston kanditutkinnon välimuodon. Sen jälkeen maisteri- ja tohtoriopinnot yliopistossa niille, jotka haluavat jatkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö edes joka toisella rahkeet korkeakoulutukseen? Vähän epäilen...

Hyvin näyttää riittävän OECD maissa. Ehkä yleisessä älykkyydessä on tapahtunut notkahdus, koska rmeijan palikkatestien mukaan alaspäin mennään vuosi vuodelta.

Suomalaisten yleinen älykkyys on laskenut ihan vähän. Mutta ihan hyvällä tasolla se on edelleen. Tässä tilastoja: https://www.worlddata.info/iq-by-country.php

En usko, että ongelma on älykkyydessä ollenkaan. 

Ja sieltä koulun penkiltä joko suoraan kortistoon tai 9€/pv työkokeiluun 1-xxx kertaa. +Opintolainat.

Hieno tavoite. Entä paljonko ollaan valmiita lisäämään rahoitusta koulutukseen, jotta tämä saadaan onnistumaan? Tosiaan korkeakoulujen lisäksi myös peruskoulu tarvisi täydennysrahoitusta, jotta suuremmasta joukosta oppilaita saadaan koulutettua korkeakoulukelpoisiksi.

Entä haluavatko nuoret tätä? Nykyään tili keskimäärin 22 000€ miinuksella korkeakoulutuksen jäljiltä, ja summa vain kasvaa kasvamistaan. Samalla työllistymismahdollisuudet ja vakituiset työsuhteet vähenee, siinäpä vasta hieno alku itsenäiseen elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Hieno tavoite. Entä paljonko ollaan valmiita lisäämään rahoitusta koulutukseen, jotta tämä saadaan onnistumaan? Tosiaan korkeakoulujen lisäksi myös peruskoulu tarvisi täydennysrahoitusta, jotta suuremmasta joukosta oppilaita saadaan koulutettua korkeakoulukelpoisiksi.

Entä haluavatko nuoret tätä? Nykyään tili keskimäärin 22 000€ miinuksella korkeakoulutuksen jäljiltä, ja summa vain kasvaa kasvamistaan. Samalla työllistymismahdollisuudet ja vakituiset työsuhteet vähenee, siinäpä vasta hieno alku itsenäiseen elämään. 

Monessa maassa onnistuu, vaikka korkeakouluissa on lukukausimaksut ja lainaa valmistumisen jälkeen helposti yli 100 000 €. Tärkeintä on, että korkeakoulutetuilla on töitä ja kunnon palkka, jolla voi maksaa lainat pois. Mutta jos Suomessa ei ole tarjolla hyvää tulevaisuutta, niin kouluttautuminen ei kiinnosta. Eli niitä työpaikkoja, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi laittaa niitä korkeakoulutuspaikkoja sitten niin paljon, että niitä riittäisi puolelle! Peruskoulun jälkeen ei ole vaikea päästä ammattikouluun, mutta ei ole tarpeeksi korkeakoulupaikkoja, niin että puolet pystyisi pääsemään korkeakouluun. 

Samalla voisi ohjailla paikkoja niille aloille, jotka työllistävät. Esimerkiksi lääkäreitä, sosiaalialan maistereita, lastentarhanopettajia, sairaanhoitajia ja puheterapeutteja voisi kouluttaa lisää. 

Kaikki voisivat alasta riippumatta tehdä ensin kanditason tutkinnon, jolla saisi valmiudet jatkaa maisteriopintoihin ja jolla pääsisi myös töihin. Eli jonkinlaisen nykyisen AMK- ja yliopiston kanditutkinnon välimuodon. Sen jälkeen maisteri- ja tohtoriopinnot yliopistossa niille, jotka haluavat jatkaa. 

Noinhan se monessa maassa toimii. Ei ole erikseen AMK/yliopisto. Eikä pääsykokeita, vaan kaikille lukiosta valmistuneille on ovi auki yliopistoon.

Haittapuoli on, että suosituimmilla aloilla on ensimmäisenä vuonna tunkua, ja opetus on massaluentoina tai verkkokursseina. Se on halpaa. Noilla suosituilla aloilla ensimmäisen vuoden jälkeen osa karsiutuu tai vaihtaa alaa. Ensimmäisen vuoden opintoja voi yleensä käyttää muilla aloilla valinnaisiin opintoihin, joten ei ne kuitenkaan hukkaan mene. 

Vierailija kirjoitti:

Miten jos nimettäisiin peruskoulu peruskorkeakouluksi niin saataisiin korkeakoulutettujen määräksi 99,9%?? Se vasta näyttäisi hyvältä kansainvälisessä koulutusvertailussa 😎

Tämä!

Toimisi siksikin, että aidosti yliopistotasoista tai edes AMK-tasoista osaamista tarvitaan jatkossa vain yhä pienenevässä osassa tehtäviä keskitason asiantuntija- ja johtotehtävien jatkaessa vähentymistään.

Peruskoulutaso riittää vallan hyvin esim. Lidlin hyllyttäjän paikkaan, jonne tosin hakee  3400 muutakin, tai Wolt -kuskiksi. Siinä mielessä  tosin voi katsoa koulutuksen kannattavan, että niissäkin todennäköisesti korkeakoulutettu on vahvemmilla kuin ei-korkeakoulutettu. Tosin siitä nyt ei välttis työnantajille ole mitään hyötyä, sillä näyttää aika suosittua olevan ajattelu, jonka mukaan osaamista sitten annetaan sen mukaan, mitä maksetaan ja/tai millainen tulevaisuudennäkymä on.

"Jos 50% nuorista on korkeakoulutettu, niin onko suomessa töitä niin suurelle määrälle korkeakoulutettuja?"

Kun/jos seuraatte poliittista retoriikkaa, lienette huomanneet, että tällä ei ole ollut juurikaan roolia keskustelussa. Puhutaan koulutustason nostamisesta, ei siitä, että siitä oikeasti olisi hyötyä näille kouluttautujille itselleen.

"Jos 50% nuorista on korkeakoulutettu, niin onko suomessa töitä niin suurelle määrälle korkeakoulutettuja?"

Tämä on väärä ajattelukulma. Koulutetumpi väestö itsessään synnyttää uusia työpaikoja koulutetuille. Koulutetut ihmiset perustavat firmoja jotka tekevät koulutusta vaativia asioita ja työllistävät muita koulutettuja.

Helman karrikoiden duunariksi koulutettu perustaa duunareita työllistävän yrityksen ja koulutettu perustaa koulutettuja työllistävän yrityksen.

Ja koska koulutusta vaativissa duuneissa se "jalostusarvo" on yleensä suurempi, ne ovat myös talouden kannalta parempia yrityksiä vaikka toki kaikkia tarvitaan.

Kortistoon vaan kaikki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistutetaan ennen kuin mopo alkaa palstalaisilla (jälleen) keulimaan, että ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu, ei suinkaan korkeakoulu. 

Se on korkeakoulu, ja lasketaan tuohon lukuun mukaan. Ehkä yrität provosoida, tai olet vain vähän yksinkertaisempi ihminen. Joka tapauksessa olet väärässä. 

30 vuotta sitten se oli opisto. Kyllähän siitä nmenmuutoksella saadaan korkeakoulu, mutta ei sillä mitään tekemistä ole oikeiden korkeakoulujen kanssa. Vai voiko sinun mielestäsi sairaanhoitaja toimia lääkärinä? Molemmilla on korkeakoulututkinto lääketieteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistutetaan ennen kuin mopo alkaa palstalaisilla (jälleen) keulimaan, että ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulu, ei suinkaan korkeakoulu. 

Se on korkeakoulu, ja lasketaan tuohon lukuun mukaan. Ehkä yrität provosoida, tai olet vain vähän yksinkertaisempi ihminen. Joka tapauksessa olet väärässä. 

30 vuotta sitten se oli opisto. Kyllähän siitä nmenmuutoksella saadaan korkeakoulu, mutta ei sillä mitään tekemistä ole oikeiden korkeakoulujen kanssa. Vai voiko sinun mielestäsi sairaanhoitaja toimia lääkärinä? Molemmilla on korkeakoulututkinto lääketieteestä.

 

Ei ole. Sairaanhoitajan tutkinto ei ole lääketieteestä. 

Sairaanhoitajan tutkinto on hoitotyön amk-tutkinto. Ei edes hoitotieteen, saati lääketieteen. 

Lääketiedettä opetetaan vain yliopistoissa. 

Ei lääkärikään voi toimia sairaanhoitajana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno tavoite. Entä paljonko ollaan valmiita lisäämään rahoitusta koulutukseen, jotta tämä saadaan onnistumaan? Tosiaan korkeakoulujen lisäksi myös peruskoulu tarvisi täydennysrahoitusta, jotta suuremmasta joukosta oppilaita saadaan koulutettua korkeakoulukelpoisiksi.

Entä haluavatko nuoret tätä? Nykyään tili keskimäärin 22 000€ miinuksella korkeakoulutuksen jäljiltä, ja summa vain kasvaa kasvamistaan. Samalla työllistymismahdollisuudet ja vakituiset työsuhteet vähenee, siinäpä vasta hieno alku itsenäiseen elämään. 

Monessa maassa onnistuu, vaikka korkeakouluissa on lukukausimaksut ja lainaa valmistumisen jälkeen helposti yli 100 000 €. Tärkeintä on, että korkeakoulutetuilla on töitä ja kunnon palkka, jolla voi maksaa lainat pois. Mutta jos Suomessa ei ole tarjolla hyvää tulevaisuutta, niin kouluttautuminen ei kiinnosta. Eli niitä työpaikkoja, kiitos!

Toki onnistuu, mutta näissä maissa myös palkkatoive valmistumisen jälkeen on huomattavasti Suomea korkeampi. Suomessa halutaan edullista työvoimaa, jolla on mahdollisimman korkea koulutus. Tämä onnistuu vain, jos työntekijöille ei ole kertynyt massiivista velkaa opiskelusta. 

Ihme jankkaamista siitä, mitä on ollut joskus 30 vuotta sitten. Eiköhän tuossa ajassa ole aika moni asia muuttunut. Jollekin tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää. 

Mutta tosiaan, tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, ja mielellään sellaisille aloille, missä on töitä. Kyllä moni kouluttautuu, jos siitä on hyötyä ja saa parempia töitä. 

"30 vuotta sitten se oli opisto. Kyllähän siitä nmenmuutoksella saadaan korkeakoulu, mutta ei sillä mitään tekemistä ole oikeiden korkeakoulujen kanssa. Vai voiko sinun mielestäsi sairaanhoitaja toimia lääkärinä? Molemmilla on korkeakoulututkinto lääketieteestä."

Eihän nyt ole kyse siitä onko joku nimitys sinusta oikea tai väärä vaan siitä että nyt tavoite on saada puolelle väestöstä joko yliopistotasoinen korkeakoulustus tai ammattikorkeakoulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jos nimettäisiin peruskoulu peruskorkeakouluksi niin saataisiin korkeakoulutettujen määräksi 99,9%?? Se vasta näyttäisi hyvältä kansainvälisessä koulutusvertailussa 😎

 

Peruskoulutaso riittää vallan hyvin esim. Lidlin hyllyttäjän paikkaan, jonne tosin hakee  3400 muutakin, tai Wolt -kuskiksi. Siinä mielessä  tosin voi katsoa koulutuksen kannattavan, että niissäkin todennäköisesti korkeakoulutettu on vahvemmilla kuin ei-korkeakoulutettu. Tosin siitä nyt ei välttis työnantajille ole mitään hyötyä, sillä näyttää aika suosittua olevan ajattelu, jonka mukaan osaamista sitten annetaan sen mukaan, mitä maksetaan ja/tai millai

Ei Lidlin hyllyttäjän tai Wolt-kuskin paikkoihin kannata suomalaisia palkata. Ei koulutettua tai kouluttamatonta suomalaista. Niihin kannattaa palkata halpatyövoimaa köyhistä maista. Halpatyövoiman oma-aloitteista tuloa kannattaa vahvistaa, ilman välikäsiä. Näin saadaan halpoja palveluja. Samalla pitää huolehtia että suomalaisille on riittävästi koulutusta vastaavia töitä. Vaikka tekoäly vie osan nykyisistä asiantuntijatöistä, niin maailma muuttuu ja myös uusia töitä syntyy koko ajan. 

Koulutus on arvokasta mutta on erittäin paljon töitä johon opitaan parhaiten tekemällä. Esim. komponenttien kokoamisessa täytyy tuntea vain se oma prosessi, ei olla tekniikan insinööri. Meidän tulisikin palata tähän jolloin yhteiskunnan ulkopuolelle jäisi pudokkaita paljon vähemmän. Ongelma on että tutkintoja arvostetaan aina vain enemmän, mutta kaikista ei ole koulun penkillä menestyjiksi. Useat heistä pärjäävät erittäinkin hyvin työelämässä, kun vaan saavat siihen mahdollisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

"Jos 50% nuorista on korkeakoulutettu, niin onko suomessa töitä niin suurelle määrälle korkeakoulutettuja?"

Kun/jos seuraatte poliittista retoriikkaa, lienette huomanneet, että tällä ei ole ollut juurikaan roolia keskustelussa. Puhutaan koulutustason nostamisesta, ei siitä, että siitä oikeasti olisi hyötyä näille kouluttautujille itselleen.

Koulutuksesta on aina hyötyä kouluttautujalle itselleen. Jos Suomessa ei ole tarjolla töitä, niin jossain päin maailmaa on. Suomen etu olisi kuitenkin pyrkiä estämään korkeakoulutettujen maastamuuttoa ja varmistaa työpaikkoja Suomeen. Muuten ollaan pian aivan banaanivaltio.