Miksi et halua asua maaseudulla?
Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska itsellä päinvastaiset ajatukset. Miksi juuri sinä pidät maalla asumista huonona vaihtoehtona?
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee turvaton olo, jos lähin päivystys on jossain 60 kilometrin päässä.
Sairastetaanko kaupungissa niin usein että pitää asua päivystyksen vieressä? Olen 41v enkä ole eläessäni käynyt päivystyksessä. Aika harva tuttukaan täältä meiltä päin, 80 km on matkaa.
Niin kauanhan kaikki on hyvin, kun apua ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Mää haluaisin asua maalla raikkaassa ilmassa, mieluusti järven rannalla, nam. Mutta kun julkiset ei nykysin kulje ja taksiakin on vaikea saada niin se vaatisi auton jota minulla ei ole. Ja kohta olen niin vanha että se korttikin otettaisiin pois. Mutta oispa ihanaa puuhastella pienten eläin kanssa ja kasvattaa kasvimaata. Siitä sitte ongelle ja illalla saunaan ja uimaan, nam.
Tuo kaikki onnistuu kaupunkialueella kohtuu hyvien kulkuyhteyksien päässäkin. Helsinkihän ei ole Suome ainut kaupunki.
t oma kasvimaa ja pihassa pupuja+kanoja, mutta matkaa ydinkeskustaan alle 10km
Maalla on kiva lomailla kesällä, mutta 90% vuodesta siellä olisi mielestäni kuolettavan tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kerrostalot on usein tosi ankean näkösiä, ja erillistalot on usein vierivieressä. Omakotitaloon en halua.
Kaikki kaverit ja sukulaiset asuu Helsingissä.
Maalla on vaikea päästä lääkäriin, usein ei löydy mitään yksityisiä lastenlääkäriasemia edes.
Mulla ei ole autoa eikä halua ajaa.
On ihana kun lapset voi kulkea itse jokapaikkaan, kouluun kävellen ja harrastuksiin metrolla tai bussilla.
Lapsilla on paljon kavereita ihan naapurissa.
Asutaan n. 3000 asukkaan kylässä, ei nyt siis ihan maaseutu ja lähimpään kaupunkikeskukseen ajaa 10 minuuttia. Mutta, mielestäni on ihanaa, kun alakouluikäisten lasten nimenomaan ei tarvitse kulkea bussilla saati metrolla. Niin on meilläkin paljon kavereita naapurustossa, kaikki samassa koulussa ja päiväkodissa ja uskaltaa antaa liikkua ulkona rauhassa. Ainoa uhka täällä villielä
Heh, niin me katsotaan eri suunnista 😄
Itsekin uskallan päästää lapset ulkoilemaan huoletta. Asutaan tosi puistomaisella alueella jossa ei tarvitse esim autoja pelätä. Ilman yhtäkään tien ylitystä pääsee kouluun ja moneen harrastukseen. Isommalla lapsella on yksi harrastus seuraavassa kaupunginosassa.
Leikkipuisto ja urkeilukenttä ja luistelukenttä on kaikki ihan vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kerrostalot on usein tosi ankean näkösiä, ja erillistalot on usein vierivieressä. Omakotitaloon en halua.
Kaikki kaverit ja sukulaiset asuu Helsingissä.
Maalla on vaikea päästä lääkäriin, usein ei löydy mitään yksityisiä lastenlääkäriasemia edes.
Mulla ei ole autoa eikä halua ajaa.
On ihana kun lapset voi kulkea itse jokapaikkaan, kouluun kävellen ja harrastuksiin metrolla tai bussilla.
Lapsilla on paljon kavereita ihan naapurissa.
Asutaan n. 3000 asukkaan kylässä, ei nyt siis ihan maaseutu ja lähimpään kaupunkikeskukseen ajaa 10 minuuttia. Mutta, mielestäni on ihanaa, kun alakouluikäisten lasten nimenomaan ei tarvitse kulkea bussilla saati metrolla. Niin on meilläkin paljon kavereita naapurustossa, kaikki samassa koulussa ja päiväkodissa ja uskaltaa antaa lii
Meilläkin on leikkipuisto vieressä, toinen ja urheilukentät jäineen parinsadan metrin päässä koulun vieressä. Harrastuksia useampia omalla kylällä, ainoastaan yksi tuolla kaupungissa. Täällä tuntuu, että lapset saavat olla lapsia pidempään, tuolla tykkäävät pihalla rymytä, kivasti mukana touhuissa monesti isot ja pienet sisaruksetkin, me vanhemmat tunnemme toisemme ja tunnetaan myös naapurit, aina löytyy tarvittaessa lainaan sokeria, remppatarviketta, tai mille onkaan tarve.
Asun maaseudulla. Muutin tänne kaupungista. Koskaan en muuta takaisin kaupunkiin.
Vastaan vielä viestiin 206, kun eilen ei ehtinyt enää 🙂
Mekin täällä kaupungissa tunnemme naapureita, ei toki kaikkia kun tässäkin taloyhtiössä on useita satoja asukkaita. Lapsiperheet tuntevat lähistöltä toisensa kuitenkin.
Muuten kirjoituksesi olisi voinut olla omani paitsi remppatarvikkeita harvemmin meillä tarvitaan 😁
Me tykätään mökkeillä ja meillä onkin pari mökkiä joiden kautta maaseutu on niiltäosin tullut tutuksi. Mökeillä lapsilla on kuitenkin vähemmän mahdollisiuksia liikkua itsenäisesti koska jostainsyystä suurin osa teistä on jätetty ilman jalkakäytäviä, lapset eivät itsenäisesti voi lähteä mökin pihasta läheisen koulun pihaan leikkimään koska sinne pääsee vain autolla.
Lisäksi kauppaan ei voi vain piipahtaa koska lähikauppaankin joutuu lähtemään autolla ja autollakin matka kestää suunnilleen vartin. Ja apteekkikin menee kiinni jo alkuillasta, 24h kauppaa tai apteekkia ei mökkien lähistöltä löydy mistään (enää ei unohdeta lääkkeitä kotiin).
Kaikenkaikkiaan koen, että kaupungissa eläminen on helpompaa ja yksinkertaisempaa ja turvallisempaa. Ehkä tälläiselle laiskalle ihmiselle kaupunki vain sopii paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilähiöt ne vasta surullisia on. Jokainen luukku parvekkeet vastakkain, siellä on jopa eläimiä joillain minimiluukuissaan, 25 neliötä. Mutta kun se rotankolo on kaupungissa, on se olevinaan hienoa. Siellä sitten sitkutellaan koko ikä vuokralla ja kuoleman jälkeen vuokranantaja kalmasiivouksen avulla elämättömän elämän kautta vuokraa asunnon uudelle vuokralaiselle. Se oli siinä, game over.
Kannattaisi välillä tulla ihmisten ilmoille eikä perustaa mielipiteitään omiin ennakkoluuloihin.
t. 150m2 omakotitalossa kaupungin lähiössä asuva
Edelleen: Kannattaisi välillä tulla ihmisten ilmoille sieltä perämetsästä. Huomaisit sellaisenkin ihmeellisen asian, että kaupungeissa on hyvinkin paljon asuntoja, joilla on enemmän kuin 25 neliötä. Täällä on jopa ihan OMAKOTITALOJA. Eikö olekin uskomatonta?
Jopa Helsingin ydinkeskustassa on omakotitaloja. Eikö olekin uskomatonta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi, paska haisee...
Missä? Kolmas nainen-yhtye lauloi jo ajat sitten, ettei tuuli tuo enää pelloilta paskanhajua!
Mutta navetasta tuo. Tai sikalasta.
Nykyään alkaa navettojen ja sikaloiden väli lähentelemään 50 km, missähän menneisyydessä elät?
Ei kaupunki ole parempi vaihtoehto vaan vähemmän huono.
Pitäisi ostaa auto. Kaupungissa asuessa pärjään julkisilla, ja pääasiassa liikun lihasvoimalla. Ei vaivaa ylipaino. Sillä autoon menevällä rahalla makselee jo melkoisia asumiskuluja.
Nyt asun yksin ydinkeskustassa 94-neliöisessä asunnossa.
En ikinä haluaisi asua paikassa, jossa ei ole toimivaa julkista liikennettä. Siis että max. 10 minuutin välein pääsee julkisilla keskustaan, mieluummin useammin. Sen kerran kun se auto sitten siellä tiettömän taipaleen takana hajoaa juuri silloin kun pitää päästä lähtemään, niin motissa olet.
Pitäisi olla polttomoottoriauto ja omistaa kiinteistö, jota pitää koko ajan huoltaa. Kaupungissa voi vaan olla ja nauttia, plus tietysti pitää tehdä vähän rahaa. Mutta omakotiasuminen on käytännössä työleiri palkkatyön päälle
Lisäksi kulttuuri maalaispitäjissä on vanhanaikainen. Avioliittoa ja stabiliteettia arvostan, mutta kaikenlainen juntteilu noin muuten ampumisineen ja pärinöineen ei innosta yhtään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maaseudulla tarkoitetaan pientä paikkakuntaa.
Asiasi tiedetään paremmin kuin sinä itse. Tai niin ainakin kuvitellaan.
Jokainen tekeminen raportoidaan kylän juoruämmien ja -ukkojen toimesta. Loput keksitään ellei juoru ole tarpeeksi hyvä.
Jos ei pidä luonnosta, niin aktiviteetit on harvassa.
Sinut tunnetaan isäsi poikana tai äitisi tyttönä. Olet sitä mitä sukusi on ollut. Ei ole väliä mitä sinä olet oikeasti.
Sisäänpäinlämpiävät ihmiset. Jos muuttajan sukuhistoriaa ei tiedetä on epäilyttävä. Katso edellinen.
Kuoleva kylä jossa ei ole töitä. Ainakaan ellet ole jonkun sukua tai omaa todella hyvää ammattitaitoa jota ei muilla ole.
Pieni piiri päättää mitä tapahtuu ja kenen toimesta.
Juuri tuo ahdasmielisyys ja suppea elinpiiri näkyy maalaisten kirjoitukssa tässäkin ketjussa. Kuvitellaan, että ka
Tämä!!
Olen maatilalla kasvanut ja muutin pois teini-iässä omilleni kaupunkiin lukioon. Maaseudulla oli sosiaalinen paine olla tietynlainen. Liukumaa on jonkin verran, mutta tietyissä asioissa ei yhtään. Ahdasmielisyys oli todella vahvasti läsnä ainakin omassa kotikylässä. Maaseudulla ihmiset ottavat nokkiinsa todella herkästi, jos joku haluaa elämältään eri asioita kuin he. Tämä on aivan ihmeellistä käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää haluaisin asua maalla raikkaassa ilmassa, mieluusti järven rannalla, nam. Mutta kun julkiset ei nykysin kulje ja taksiakin on vaikea saada niin se vaatisi auton jota minulla ei ole. Ja kohta olen niin vanha että se korttikin otettaisiin pois. Mutta oispa ihanaa puuhastella pienten eläin kanssa ja kasvattaa kasvimaata. Siitä sitte ongelle ja illalla saunaan ja uimaan, nam.
Tuo kaikki onnistuu kaupunkialueella kohtuu hyvien kulkuyhteyksien päässäkin. Helsinkihän ei ole Suome ainut kaupunki.
t oma kasvimaa ja pihassa pupuja+kanoja, mutta matkaa ydinkeskustaan alle 10km
Hassua. Tiedän ihmisen joka elää noin 11 km päässä Helsingin keskustasta. On se mahdollista. Ei Helsinki todellakaan ole pelkkää tiivistä kauntakaupunkia.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla polttomoottoriauto ja omistaa kiinteistö, jota pitää koko ajan huoltaa. Kaupungissa voi vaan olla ja nauttia, plus tietysti pitää tehdä vähän rahaa. Mutta omakotiasuminen on käytännössä työleiri palkkatyön päälle
Lisäksi kulttuuri maalaispitäjissä on vanhanaikainen. Avioliittoa ja stabiliteettia arvostan, mutta kaikenlainen juntteilu noin muuten ampumisineen ja pärinöineen ei innosta yhtään
Näin on. En halua kasvattaa lapsia paikassa, jossa ammuskelu ja päristely mitä typerimmillä moottorivehkeillä on ajanvietettä nuorille. Isoimmissa kaupungeissa ei näe nuoria notkumassa sankoin joukoin ABC:lla, vaan heillä on laajempi valikoima tapaamispaikkoja ja harrastuksia. Lasten elämänlaadun takia en ikinä muuttaisi maalle. Olisi kurjaa olla riippuvainen vanhempien autokyydeistä, moposta tai mopoautosta. Ei tee nuorelle hyvää, jos hyötyliikuntaa ei saa.
Haluanhan. Tosin en aio koskaan muuttaa korpeen, vaan semimaalle. Korkealla asumista tulen kyllä kaipaamaan, ja on kaupungissa tietyllä tapaa tunnelmaa. Ei se silti minun paikkani ole.
Haluaisin varmaan, mutta se olisi tilanteessani aika hankalaa ja kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi, paska haisee...
Missä? Kolmas nainen-yhtye lauloi jo ajat sitten, ettei tuuli tuo enää pelloilta paskanhajua!
Mutta navetasta tuo. Tai sikalasta.
Näin, ja sianpaska se vasta haiseekin. Maalaisserkkujen naapurissa oli sikala. Todellista lähiruokaa! Se hyvä puoli, että ruokahalu pysyi aisoissa.
Serkku muuten joi itsensä hengiltä.
Mää haluaisin asua maalla raikkaassa ilmassa, mieluusti järven rannalla, nam. Mutta kun julkiset ei nykysin kulje ja taksiakin on vaikea saada niin se vaatisi auton jota minulla ei ole. Ja kohta olen niin vanha että se korttikin otettaisiin pois. Mutta oispa ihanaa puuhastella pienten eläin kanssa ja kasvattaa kasvimaata. Siitä sitte ongelle ja illalla saunaan ja uimaan, nam.