Pelottaa täyttää 50v
ja tuntuu, että tämä ahdistus hallitsee kovasti elämää.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan se ikävää täyttää 50, onneksi olin kuitenkin silloin Pattayalla naimassa 20v tyttöjä niin masennus pysyi poissa.
Miksi käyt maksullisissa maailma toisella puolen? Vai eikö sinua kelpuuteta edes asiakkaaksi täällä?
Voipi olla pedarikin. 20v on aika häilyvä...
Sairas tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokoajan kylki paskana ja särkee johonkin. Hormonit laskee ja tulee välillä ihmeellisiä itkuisia oloja. Et olisin purskahtamassa itkuun. Oma poika meni armeijaan ja multa pääsi itku ja hajosin totaalisesti. Ei tää herkkua ole. Musta tulee se jota hoivataan ja mun poika on teräsmies. Miten voin suojella jannua jatkossa, kun itken vaan kun radiosta tulee joku melankolinen biisi ja ei siinä mitään, mutta olen alkanut tykätä itkemisestä. Itken salaa yksin syrjässä.
Aika sairasta vai mitä? Olen sitä ikäluokkaa kun itkeminen mieheltä ei ole ihan ok. Osalle voi olla riippuu perhekultuureista.
t. Mies 50
Ai kauheeta kun sä täytät 60 v. Kuulostat niin kliseiseltä, että varmaan puet nuorekkaat farkut ja tennarit, pistät lippiksen päähän ha aurinkolasit naamalla ja luulet, ettei kukaan uskoisi sun olevan 60 v.
hehe voit vastata teams-kutsuihin aina tentative, ei ole varmaa että enää osallistut
Vierailija kirjoitti:
Tilaa itsellesi vaikka Temusta jotain kivaa. Se piristää.
Ei piristä. Tässä iässä ei jaksa mitään krääsää. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten tulee paremmin juttuun naisten kanssa ja ymmärtää enemmän elämää.
Minusta on tullut ns. woke, nyt 56 vuotiaana.
Nuorempana en olisi ollut koskaan woke. Vanheneminen on tajunnanräjäyttävä kokemus.
Just päinvastoin. Nuorena olin ehdoton, mutta vanhemmiten ei ehdottomuuteen kykenisi millään. En jaksa wokea, vaikka vielä vähemmän jaksan persuöyhötystä.
Nuorena mielipiteet oli enemmän mustavalkoisia ja jyrkkiä. Nyt vanhempana ja viisaampana tietää että välissä on myös harmaan sävyjä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan monilla vielä lapset kotona ja teinejä. Ei kaikilla ole tuon ikäisenä lapset jo aikuisia. Teinit ovat lapsia ja tarvitsevat vanhempiaan. Lisäksi ei tosiaan kaikilla ole velat maksettuna, voi olla hyvin huono taloudellinen tilanne.
On meilläkin vielä yksi kotona asuva lapsi, mutta ei hän enää pieni ole. Päin vastoin, auttaa kotitöissä, laittaa ruokaa ym. Useimmat kaverini ottivat kolmikymppisenä asuntolainan ja hankkivat talon ja lapset, aloittivat työuran. Tässä vaiheessa monilla on helppo, kevyt vaihe elämässä, ei tätä pelätä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä on pelottavaa. Mä täytin viime elokuussa, eikä elämä siitä muuttunut mihinkään suuntaan. En edes juhlinut mitenkään, kun mulle on ihan sama joku ikä.
Samoin! Enkä huomannu miksikään! Särkäs käytiin työkaverien kans juhlimas 🎢🎠😎
Täytän 13.7. 69 vuotta eikä pelota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hullua ajatella, että 1980 syntyneet ovat viiden vuoden päästä 50.
Hassua ajatella, että 65 syntyneet täyttää tänä vuonna 60.
Ja neljänkymmenen vuoden päästä 100 vuotta. Todella hassua!
Vierailija kirjoitti:
Se kuuluu elämään. Mutta ehkäpä eutanasia on laillinen tulevaisuudessa, niin voi armollisesti vanhuuden tullen päättää päivänsä, ettei tarvitse jäädä kitumaan nurkkaan yhteiskunnan hylkäämänä.
Entäpä jos vaihtoehtona on myös iankaikkinen elämä synnin vallasta lunastetuille sieluille?
Vierailija kirjoitti:
Tilaa itsellesi vaikka Temusta jotain kivaa. Se piristää.
Entä jos ottaisi "tenua"? Sitten sitä vasta pirteä olisi!
Mä pelkään sitä, että olen vanha tarpeeton ja lapset lähteneet. Kotona asuu kolme lasta, mutta ei he mua tarvitse. Mä en käsitä mitä hienoa tässä on kun tämä on yksinäisyyttä.
Mua ahdistaa kovasti tämä kaikki. Ihan ilman päämäärää. Olen vanha ja en saa enää lapsia.
Itse täytän kohta 54vee. Sitä ikään kuin luovuttaa lempeästi pikku hiljaa, asettuu poppareiden kanssa enää vain seuraamaan showta. Siitä se, päivä kerrallaan...
Vierailija kirjoitti:
Ihan perffasta tämä yksinäisenä sinkkuna on.
Jos ei ole vielä pukamia, niin olisin onnellinen
Askel lyhenee ja maa kutsuu, kohta pusket horsmaa.
Täytin juuri 50 v ja molemmat lapset vielä kotona, 20 ja 13 v. Vanhin meni juuri armeijaan. Miehen kanssa pitkä, onnellinen avioliitto, kaunis koti ja itse terve ja urheilullinen. Ihmeekseni vielä saan kehuja ulkonäöstäni ja ei tässä ollut kauaakaan kun minua yritettiin iskeä kesken kauppareissun, kun tuntematon mies pyysi treffeille ja kehui ulkomuotoa. Luulin, ensin että mies oli humalassa tai sokea, mutta ihan selvä oli.
Minulle tuli ikäkriisi vasta kun täytin 60. 50v olin vielä nuori mielestäni. Ikä on vain numero. Sieluni on iätön.
50 parin kuukauden päässä. Ei stressiä. Charmantti harmaantuminen, stondis kuin nuorena ja kauniit uhkeat naiset lyöttäytyvät seuraan. Mikäs tässä ollessa.
Niinpä. Moni rokkari on jo kuollut. Zombiet kiertelee lavoja ja kummittelee.