Lue keskustelun säännöt.
Pelottaa täyttää 50v
24.01.2025 |
ja tuntuu, että tämä ahdistus hallitsee kovasti elämää.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain iässä tulee " kriisi". Mulla se oli 40 v.
Sen jälkeen ei ole ikä " painanut" ennenkuin nyt 66 v. Sekin vain sen vuoksi, etten olekaan niin ketterä kuin kuvittelin. Muuten kyllä terve.
50 - 65 oli helppoa, lapset aikuisia, omat vanhukset vielä ok kunnossa. Ei tarvinnut huolehtia kuin itsestään ( vähän puolisosta )
Tuo se vasta haikeaa onkin kun omat lapset kasvaa. Se on paha lisä tähän omaan ikä ahdistukseen. Ap
Synnytin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana ja seuraavaksi vasta 10 vuotta myöhemmin. Perhe-elämää 30 vuotta. Kyllä sitä siinä oli yhdelle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa Netflixistä leffa Back in action. Siinä boomerit ja karenit tekee sen mitä viisikymppisten pitää tehdä.
Se on vaan yksi päivä. Ota lasi lasi skumppaa juhlan kunniaksi ystävien kanssa, niin alkaa tuntua mukavalta.
Sitten se on ohi ja kohti uutta vuosikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Se kuuluu elämään. Mutta ehkäpä eutanasia on laillinen tulevaisuudessa, niin voi armollisesti vanhuuden tullen päättää päivänsä, ettei tarvitse jäädä kitumaan nurkkaan yhteiskunnan hylkäämänä.
50-vuotiaalle tuskin myönnettäisiin eutanasiaa pelkän vanhuuden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä on pelottavaa. Mä täytin viime elokuussa, eikä elämä siitä muuttunut mihinkään suuntaan. En edes juhlinut mitenkään, kun mulle on ihan sama joku ikä.
Muuten sama juttu mut täytin kuuskyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelätään niin perkuleesti. Kuuntele vaikka fear of the dark. Muista tarkkailla näkyykö viikatehenkilöä peilissä. Tai ikkunan takana. Pelkokerrointa lisää se monennessako kerroksessa asuu. Doorssin this is the end on myös sopivaa vanhuuden musaa. Arkkuja voi alkaa katsella sillä silmällä.
M.53
Oma ikääntyminen ja vaihtarit, lasten teini-ikä, haasteet ja lähestyvä aikuistuminen saavat kyllä ajoittain mielen kovin surulliseksi. Välillä taas osaa iloita esim. tyttären varovaisista ensi-ihastuksista, ja muistaa hyvin sen kutkuttavan fiiliksen omastakin nuoruudesta.
Mutta kyllähän tässä omanlaista prosessia läpikäydään ja kuulunee asiaan, miettii onko onnellinen ym...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin juuri tänään että olen kohta 49v. ja vaikka 50 kummittelee jo nurkan takana niin elän elämäni parasta aikaa juuri nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta on ihanaa täyttää 56v. Eläkeikä alkaa lähestyä, sitä oon oottanut koko ikäni.
Melko kauan joudut vielä odottamaan. Eikö tuon ikäiset pääse eläkkeelle vasta 66-vuotiaana? Vasta 65-vuotiaana kannattaa iloita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuuluu elämään. Mutta ehkäpä eutanasia on laillinen tulevaisuudessa, niin voi armollisesti vanhuuden tullen päättää päivänsä, ettei tarvitse jäädä kitumaan nurkkaan yhteiskunnan hylkäämänä.
50-vuotiaalle tuskin myönnettäisiin eutanasiaa pelkän vanhuuden perusteella.
No höh. En sitä tarkoittanut, vaan vanhuusikä on todellisemmin lähempänä, kun täyttää 50. Se itseäni ainakin näin viiskymppisenä huolettaa, että miten vanhuus sitten aikanaan - pysyykö terveenä järjissään loppuun asti vai ei. Minua ei huoleta se, että ikää itsessään tulee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jossain iässä tulee " kriisi". Mulla se oli 40 v.
Sen jälkeen ei ole ikä " painanut" ennenkuin nyt 66 v. Sekin vain sen vuoksi, etten olekaan niin ketterä kuin kuvittelin. Muuten kyllä terve.
50 - 65 oli helppoa, lapset aikuisia, omat vanhukset vielä ok kunnossa. Ei tarvinnut huolehtia kuin itsestään ( vähän puolisosta )
Tuo on varmasti totta. Olen 52 ja elän elämäni helpointa aikaa. Lapset ovat isoja, talo ja velat maksettu, on vielä hyväkuntoinen ja voi tehdä mitä haluaa. Rahaa on paljon enemmän kuin nuorena, voi matkustella ja ostella laadukkaita vaatteita ja remontoida ja sisustaa kotia. Tykkään työstäni ja tiedän jo osaavani sen hyvin. Sama puoliso edelleen rinnalla.
Onhan monilla vielä lapset kotona ja teinejä. Ei kaikilla ole tuon ikäisenä lapset jo aikuisia. Teinit ovat lapsia ja tarvitsevat vanhempiaan. Lisäksi ei tosiaan kaikilla ole velat maksettuna, voi olla hyvin huono taloudellinen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo täytän 50 v tänä vuonna ja elämäni on surkeaa. E edes töitä saa enää.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan yksi päivä. Ota lasi lasi skumppaa juhlan kunniaksi ystävien kanssa, niin alkaa tuntua mukavalta.
Sitten se on ohi ja kohti uutta vuosikymmentä.
lasi lasi eli kaksi lasia 🥂
Mulla on kokoajan kylki paskana ja särkee johonkin. Hormonit laskee ja tulee välillä ihmeellisiä itkuisia oloja. Et olisin purskahtamassa itkuun. Oma poika meni armeijaan ja multa pääsi itku ja hajosin totaalisesti. Ei tää herkkua ole. Musta tulee se jota hoivataan ja mun poika on teräsmies. Miten voin suojella jannua jatkossa, kun itken vaan kun radiosta tulee joku melankolinen biisi ja ei siinä mitään, mutta olen alkanut tykätä itkemisestä. Itken salaa yksin syrjässä.
Aika sairasta vai mitä? Olen sitä ikäluokkaa kun itkeminen mieheltä ei ole ihan ok. Osalle voi olla riippuu perhekultuureista.
t. Mies 50
Olen samaa ikää ja minulla on kotona vielä noin 10-vuotiaita lapsia. Ei tässä ehdi omaa ikää huokailemaan eikä ole kyllä syytäkään, tunnen itseni hyväkuntoiseksi ja nuoreksi edelleen. :)
Täällä kanssa itkijä. Itken ihan ihmeellisistä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokoajan kylki paskana ja särkee johonkin. Hormonit laskee ja tulee välillä ihmeellisiä itkuisia oloja. Et olisin purskahtamassa itkuun. Oma poika meni armeijaan ja multa pääsi itku ja hajosin totaalisesti. Ei tää herkkua ole. Musta tulee se jota hoivataan ja mun poika on teräsmies. Miten voin suojella jannua jatkossa, kun itken vaan kun radiosta tulee joku melankolinen biisi ja ei siinä mitään, mutta olen alkanut tykätä itkemisestä. Itken salaa yksin syrjässä.
Aika sairasta vai mitä? Olen sitä ikäluokkaa kun itkeminen mieheltä ei ole ihan ok. Osalle voi olla riippuu perhekultuureista.
t. Mies 50
Mun miehestä on kans tullut herkempi vanhemmiten. Täyttää elokuussa 57v.
52v ja menee lujaa. Olen vielä nuori, selvinnyt viimeksi erosta, elän vihdoinkin itselleni.