Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että nykyään ensin tehdään lapset ja sitten sen jälkeen etsitään uusi ehtoopuolen kumppani
24.01.2025 |
Että nykyihmiset jakaa aikuisiän elämänsä ikään kuin kahteen osaan. Ensin etsitään joku jonka kanssa tehdään lapset, jotta saadaan se elämässä "alta pois". Sitten kyllästytään siihen toiseen ja siirrytään kakkosvaiheeseen, eli hakemaan sitä ehtoopuolen kumppania, jolle kriteerit on usein hyvin paljon erilaiset kuin olivat tälle edeltävälle kumppanille. Tämä ehtoopuolen kumppani ei välttämättä olisi kelvannut omille lapsille aikoinaan toiseksl vanhemmaksi, mutta nyt kun kriteerit ja intressit ovat muuttuneet, niin kelpaa parisuhteeseen hyvin.
On tämä aika hullu maailma nykyään.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli paremmin.
Kyllä, kärsittiin ja kuoltiin. Oi niitä aikoja.
Mitenkäs tuo nykyisyydestä eroaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevällä, voisi sen elämän ja parisuhteet suunnitella useampaankin osaan, varsinkin naiset jotka usein ovat 20 vuotta leskinä
Ja kun naiset elävät miehiään monesti jopa 20 vuotta vanhemmiksi, niin nimenomaan naisten pitäisi ottaa aina itseään nuorempi mies. Semmoinen noin 10 vuotta nuorempi mies.
Naiset elävät miltei poikkeuksetta paljon pidempään kuin miehensä. Ei mitään järkeä ottaa vanhempaa miestä.
Sinä puhut ottamisesta, ikään kuin muka kukaan itseään kunnioittava mies haluaisi 10 vuotta itseään vanhemman naisen 😂
Ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Ihmisen biologia on viritetty noin. Aiemmin jäätiin leskiksi ja avioiduttiin uudelleen.
Miksi pitää paheksua ihan kaikkea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevällä, voisi sen elämän ja parisuhteet suunnitella useampaankin osaan, varsinkin naiset jotka usein ovat 20 vuotta leskinä
Ja kun naiset elävät miehiään monesti jopa 20 vuotta vanhemmiksi, niin nimenomaan naisten pitäisi ottaa aina itseään nuorempi mies. Semmoinen noin 10 vuotta nuorempi mies.
Naiset elävät miltei poikkeuksetta paljon pidempään kuin miehensä. Ei mitään järkeä ottaa vanhempaa miestä.
Sinä puhut ottamisesta, ikään kuin muka kukaan itseään kunnioittava mies haluaisi 10 vuotta itseään vanhemman naisen 😂
Niinhän ne haluaa...osa jopa 20 vuotta vanhemman. Puumanmetsästyskausi on kolmikymppisillä ympärivuotinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei ole aina oma valinta. Mikäs teet jos se toinen lasten vanhempi vaan haluaa eron ja lähtee. Pitäisikös istua yksin kotona loppuelämä?
Onhan sitä aina jokainen tapaus omanlaisensa, mutta on tässä nyt jokin radikaalisti muuttunut, kun kouluikäisten vanhemmistakin huomattava osa on eronnut. En usko vähääkään, että kyseessä on vain joku tilastollinen sattuma ja vuonna 2064 tilastot on taas sellaiset että suhteet kestää. Ihan selvä muutos on tapahtunut yleisessä perhekulttuurissa.
Minkä ajan tilastoja katsot, kun tuo on ollut normi jo yli 50 vuotta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että se ensimmäinen tyyppi on aina tosi yllättäen, siis ei ikinä olisi uskonut tyyliin vääränlainen. Sitten se jälkimmäinen onkin turvallinen ja hyvä.
Juuri kuten aloituksessa todettiin, kriteerit ne on jotka muuttuu, ei ihmiset noin paljoa muutu mitä täällä moni väittää.
Oletko sinä ollut samanlainen 18-, 28-, 38- ja 48-vuotiaana? Onko sinulla vielä samat haaveet ja mielenkiinnon kohteet mitä oli teininä? Ja oliko sinulla 18-vuotiaana ihan yhtä hyvä ihmistuntemus mitä nyt viisikymppisenä? Hieman epäilen.
Vakailla ihmisillä perusluonne ja elämänarvot eivät juurikaan muutu elämän varrella. Koska lapsuudesta kumpuava henkinen vahvuus on kunnossa.
Ei tarvitse paeta itseään alati vaihtuviin parisuhteisiin kuplivan tunteen ja hetkellisen dopamiinihuuman perässä.
Tarkoitat, että kaikilla on ollut hyvä lapsuus. Ainakin minulla oli hyvin voimakastahtoiset vanhemmat, että en voinut kasvaa omaksi itsekseni vaan sellaiseksi mitä vanhemmat halusivat. Uskon, että monella on ollut sama tilanne. Jos on vaikka toteuttanut vanhempien tahdon ja kouluttautunut alalle vaikka itse olisi halunnut muuta, voi sitten jossain vaiheessa haluta alkaa toteuttaa unelmiaan. Se puoliso ei välttämättä niistä suunnitelmista tykkää, joten erohan siitä usein seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja osa porukasta uskoo täysillä tämän että yhdessä suhteessa elävät kuolevat varmasti tylsyyteen. Kaikki ne elämän eri vaiheet tulee koettua sen yhden kumppaninkin kanssa. Kiihkeä alkurakkaus ja opiskeluriennot. Lapsiperhe-elämä ja sitten taas ollaan vapaana kaksin kun aikuiset lapset muuttaa omilleen. 2kymppisenä oli ihan erilainen elämä kuin 4kymppisinä ja nyt lähestytään jo 6kymppiä ja on taas ihan eri kuviot paitsi se sama oma rakas on ollut vieressä koko ajan. En vaihtaisi pois. Juu ja ehdin kyllä teininä liehua ihan tarpeeksi niin ei ole sen jälkeen tarvinnut.
Onneksi olkoon, että elämäsi on sujunut noin hienosti. Muilla menee toisin, jokaisella on eri tie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epävakaat ihmiset jotka eivät ole hoitaneet pääkoppaa kuntoon eroilevat heppoisesti ja kannustavat muita samaan koska eivät kestä sosiaalista häpeäänsä.
Käsittääkseni juuri epävakaat pysyvät yhdessä ja terveet eroavat useammin. Epävakailla on jokin traumasidos, sellainen puolikkuuden tuntu ilman kumppania. Terve ihminen kokee itsensä kokonaiseksi yksin ja kaikista tervein kavahtaa jo ajatustakin parisuhteesta.
Ehkä tämä olisi hyvä malli madaltamaan kynnystä tehdä lapsia, jos lapsiluku lähtisi kasvuun kun useampi soveltaa tätä? Kun ei naisilla ole niin kauheasti aikaa odotella sen oikean löytymistä kuitenkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut että n. + viiskymppiset naiset ovat tehneet aika hyviä diilejä. Lapset on tehty miehen kanssa ja pikkulapsiaika on mennyt huolettomasti lasten kanssa mukavassa uudessa ok:ssa kaikilla harrastusherkuilla. Jos on halunnut käydä vähän töissä, on voinut tehdä jotain harrasteluontoista osa-aikaa, ettei tule tylsää. Ei rahahuolia kun mies hoitaa tienamisen.
Sitten vanhempana ollaankin haluttu erota. Jäädään ok:n asumaan tai saadaan sen myynnistä mukava pesämuna omaan asuntoon ja aletaan elää Omaa Elämää. Suhde lapsiin on hyvä, kun heidän kanssaan on ollut aina ja töitäkään ei tarvitse miettiä sen mukaan että elättäisi pieniä lapsia tai säästäisi asuntoon. Voidaan sitten rauhassa keskittyä uuteen kumppaniin tai ystävien seuraan.
Jos ihmisellä on asiat hyvin omassa päässään ja suhteessaan, niin luulisi ettei ole tarvetta miettiä muiden eroja ja mahdollisia uusia suhteita.
Sosiaalinen häpeä on ollut tapana kontrolloida ihmisiä, lähinnä naisia, pysymään surkeissa parisuhteissa. Näin 2020-luvulla ei kenenkään tarvitse sellaista turhaa häpeää enää potea, saa tavoitella mieleistään suhdetta tai olla vaikka yksin. Sosiaalisesta häpeästä hyötyy vain ne ressukat, jotka ei saa ihmissuhteitaan pysymään kasassa muuten kuin väkisin pakottamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että n. + viiskymppiset naiset ovat tehneet aika hyviä diilejä. Lapset on tehty miehen kanssa ja pikkulapsiaika on mennyt huolettomasti lasten kanssa mukavassa uudessa ok:ssa kaikilla harrastusherkuilla. Jos on halunnut käydä vähän töissä, on voinut tehdä jotain harrasteluontoista osa-aikaa, ettei tule tylsää. Ei rahahuolia kun mies hoitaa tienamisen.
Sitten vanhempana ollaankin haluttu erota. Jäädään ok:n asumaan tai saadaan sen myynnistä mukava pesämuna omaan asuntoon ja aletaan elää Omaa Elämää. Suhde lapsiin on hyvä, kun heidän kanssaan on ollut aina ja töitäkään ei tarvitse miettiä sen mukaan että elättäisi pieniä lapsia tai säästäisi asuntoon. Voidaan sitten rauhassa keskittyä uuteen kumppaniin tai ystävien seuraan.
Sellainen satu siinä taas palstapeikolla.
Sama mali kuin Venäjällä, jossa lapset jätetään (nainen jättää) isoäidin kasvatettavaksi, että nainen pääsee nauttimaan täysin siemauksin pilustaan ja "vapaudestaan". Olemmeko jo ryxxiä vai vasta tulossa sellaisiksi? (Ryxxä on pitkälti laatusana eli adjektiivi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että se ensimmäinen tyyppi on aina tosi yllättäen, siis ei ikinä olisi uskonut tyyliin vääränlainen. Sitten se jälkimmäinen onkin turvallinen ja hyvä.
Juuri kuten aloituksessa todettiin, kriteerit ne on jotka muuttuu, ei ihmiset noin paljoa muutu mitä täällä moni väittää.
Oletko sinä ollut samanlainen 18-, 28-, 38- ja 48-vuotiaana? Onko sinulla vielä samat haaveet ja mielenkiinnon kohteet mitä oli teininä? Ja oliko sinulla 18-vuotiaana ihan yhtä hyvä ihmistuntemus mitä nyt viisikymppisenä? Hieman epäilen.
Vakailla ihmisillä perusluonne ja elämänarvot eivät juurikaan muutu elämän varrella. Koska lapsuudesta kumpuava henkinen vahvuus on kunnossa.
Ei tarvitse paeta itseään alati vaihtuviin parisuhteisiin kuplivan tunteen ja hetkellisen dopamiinihuuman perässä.
Myös vakaiden ihmisten parisuhteet voivat päättyä.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä olen huomannut sen, että miehet lähtevät siinä reilu 40-vuotiaina toisen naisen matkaan ja ex-vaimot viettävät mahdollisesti koko loppuelämän yksin.
Jaa, no ketä ne naiset on, joiden matkaan ne reilu nelikymppiset miehet lähtevät? En oikein usko, että jotain parikymppisiä opiskelijamisuja. Yhtä lailla siis ne naiset jättää taakseen "savuavia raunioita", jotka näiden miesten kanssa alkavat olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Ihmisen biologia on viritetty noin. Aiemmin jäätiin leskiksi ja avioiduttiin uudelleen.
Miksi pitää paheksua ihan kaikkea?
Kaiken "normaalista poikkeavan" arvostelu kuuluu suomalaisuuteen, sillä arvostelija korostaa omaa paremmuuttaan ja pyrkii osoittamaan ääneen, että erilaisuus on väärin. Laumaidentiteetillä kontrollointia, "me ja ne muut" ajattelua.
Eipä ole monilla vaihtoehtoa, jos sen perheen haluaa. Siinä menee äkkiä lastenteko ikä ohitse, jos jää odottamaan tai etsimään täydellistä kumppania. Kaikille sitä ei löydy koko elinaikana edes. Silloin pitää ottaa sopivin niistä vaihtoehdoista, mitä on tarjolla.
Allekirjoitan tämän. Lapset tehty. Nyt arvostan ihmistä, jonka kanssa parantaa maailmaa. Syvempi yhteys, ei vain biologinen tarve. Läsnäolo ja rauha, ilman suorittamista.
Sinkkuvanhemmat sopivat toisillensa parhaiten.
Tunge ne dopamiinit jo. Jos kypsemmässä iässä vaihtaa KERRAN kumppania, ei se ole mitään vaihtuvia parisuhteita. Luonteella ja elämänarvoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että voi löytää sopivamman kumppanin. Ihmissuhteet ja ihmiset (myös ne jätettävät) muuttuvat.