Tuntuu, että nykyään ensin tehdään lapset ja sitten sen jälkeen etsitään uusi ehtoopuolen kumppani
Että nykyihmiset jakaa aikuisiän elämänsä ikään kuin kahteen osaan. Ensin etsitään joku jonka kanssa tehdään lapset, jotta saadaan se elämässä "alta pois". Sitten kyllästytään siihen toiseen ja siirrytään kakkosvaiheeseen, eli hakemaan sitä ehtoopuolen kumppania, jolle kriteerit on usein hyvin paljon erilaiset kuin olivat tälle edeltävälle kumppanille. Tämä ehtoopuolen kumppani ei välttämättä olisi kelvannut omille lapsille aikoinaan toiseksl vanhemmaksi, mutta nyt kun kriteerit ja intressit ovat muuttuneet, niin kelpaa parisuhteeseen hyvin.
On tämä aika hullu maailma nykyään.
Kommentit (82)
Ehkä se ei ole aina oma valinta. Mikäs teet jos se toinen lasten vanhempi vaan haluaa eron ja lähtee. Pitäisikös istua yksin kotona loppuelämä?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei ole aina oma valinta. Mikäs teet jos se toinen lasten vanhempi vaan haluaa eron ja lähtee. Pitäisikös istua yksin kotona loppuelämä?
Ja joillakin on niin kiire edetä siinä elämässä, että tulee valittua se väärä kumppani. Kun ollaan siellä ehtoo puolella malttaa jo vähän katsoakin kenen kanssa sen suhteen aloittaa.
Luin jostain, että naisilla pitää olla 3 suhdetta
Nuoruuden kiihkeästi rakkaus
Mies, jonka kanssa tekee lapset
Loppuelämän turvallinen kumppani
Yhdessä suhteessa elävien elämä oli jutun mukaan tylsää ja väritöntä
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli paremmin.
Kyllä, kärsittiin ja kuoltiin. Oi niitä aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli paremmin.
Aborttioikeus kirjattiin Suomen lakiin vasta 1970. Ehkäisypalvelut tulivat vuoden myöhemmin.
- vahinko vuodelta -67. Yksi Matti sitten äitini otti vaimokseen kun oli kylän ainoa poikamies, joka oli häntä painanut. Yhdessä pysyttiin, kunnes äiti juotti hänet hengiltä.
Kuulostaa järkevällä, voisi sen elämän ja parisuhteet suunnitella useampaankin osaan, varsinkin naiset jotka usein ovat 20 vuotta leskinä
Lapset tehdään jännänarkin kanssa joka tilapäisesti posessa. Sitten etsitään lompakko joka kaiken maksaa. Juu ei.
Tuskinpa sitä kukaan on suunnitellut etukäteen tekevänsä niin. Luulen, että siinä käy usein niin, että petytään siihen kumppanin vanhemmuuteen ja halutaan lasten aikuistumisen jälkeen jatkaa sellaisen kanssa, jota kohtaan ei ole katkeruutta ja tunnetta, että jätettiin yksin vanhemmuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei ole aina oma valinta. Mikäs teet jos se toinen lasten vanhempi vaan haluaa eron ja lähtee. Pitäisikös istua yksin kotona loppuelämä?
Mun mies lähti meidän perheestä neljänkympin kriisissään, hän halusi eron ja uuden naisen. Yhdessä oltiin 18 vuotta ja naimisissa siitä 15 vuotta. Eli reilu parikymppisistä reilu nelikymppisiksi.
Mä ainakin olen miehen lähdön jälkeen istunut yksin, tai no, lasten kanssa. Miehet ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se ei ole aina oma valinta. Mikäs teet jos se toinen lasten vanhempi vaan haluaa eron ja lähtee. Pitäisikös istua yksin kotona loppuelämä?
Onhan sitä aina jokainen tapaus omanlaisensa, mutta on tässä nyt jokin radikaalisti muuttunut, kun kouluikäisten vanhemmistakin huomattava osa on eronnut. En usko vähääkään, että kyseessä on vain joku tilastollinen sattuma ja vuonna 2064 tilastot on taas sellaiset että suhteet kestää. Ihan selvä muutos on tapahtunut yleisessä perhekulttuurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaikki oli paremmin.
Kyllä, kärsittiin ja kuoltiin. Oi niitä aikoja.
:D
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevällä, voisi sen elämän ja parisuhteet suunnitella useampaankin osaan, varsinkin naiset jotka usein ovat 20 vuotta leskinä
Minulla on nyt 14 vuotta vanhempi mies ja on aika selvää, että ehdin ottamaan vielä yhden puolison vanhoilla päivillä, ellen sitten ole mieluummin yksin.
On parempi tehdä lapset ensin ja vasta sitten etsiä kumppani, koska tällöin se tuleva kumppani ei katoa yhtäkkiä maidon hakureissulle.
25-vuotiaana tärkeintä on miekkosen iso kulli ja nelikymppisenä hyvä toimeentulo 😊
T: palstamissu
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järkevällä, voisi sen elämän ja parisuhteet suunnitella useampaankin osaan, varsinkin naiset jotka usein ovat 20 vuotta leskinä
Ja kun naiset elävät miehiään monesti jopa 20 vuotta vanhemmiksi, niin nimenomaan naisten pitäisi ottaa aina itseään nuorempi mies. Semmoinen noin 10 vuotta nuorempi mies.
Naiset elävät miltei poikkeuksetta paljon pidempään kuin miehensä. Ei mitään järkeä ottaa vanhempaa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa sitä kukaan on suunnitellut etukäteen tekevänsä niin. Luulen, että siinä käy usein niin, että petytään siihen kumppanin vanhemmuuteen ja halutaan lasten aikuistumisen jälkeen jatkaa sellaisen kanssa, jota kohtaan ei ole katkeruutta ja tunnetta, että jätettiin yksin vanhemmuuden kanssa.
Itsellä kävi juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
25-vuotiaana tärkeintä on miekkosen iso kulli ja nelikymppisenä hyvä toimeentulo 😊
T: palstamissu
Sanoisin että jopa toisin päin
Niin ja osa porukasta uskoo täysillä tämän että yhdessä suhteessa elävät kuolevat varmasti tylsyyteen. Kaikki ne elämän eri vaiheet tulee koettua sen yhden kumppaninkin kanssa. Kiihkeä alkurakkaus ja opiskeluriennot. Lapsiperhe-elämä ja sitten taas ollaan vapaana kaksin kun aikuiset lapset muuttaa omilleen. 2kymppisenä oli ihan erilainen elämä kuin 4kymppisinä ja nyt lähestytään jo 6kymppiä ja on taas ihan eri kuviot paitsi se sama oma rakas on ollut vieressä koko ajan. En vaihtaisi pois. Juu ja ehdin kyllä teininä liehua ihan tarpeeksi niin ei ole sen jälkeen tarvinnut.
Ennen kaikki oli paremmin.