Vaikea rakastaa mieheni tytärtä :-(
Miehelläni on 14-vuotias tytär nuoruuden suhteesta. Tytär on asunut äitinsä kanssa, mutta äiti kuoli jokin aika sitten ja tytär muutti sitten meille.
Tyttö kärsii pahoista mielenterveysongelmista ja hänellä on mielestäni aika paljon diagnosoituja sairauksia, mm. joku oppimisvaikeus, uhmakkuushäiriö ja sitten on vielä tic-oireita, jotka ovat välillä aika pahoja.
Tyttö on nuoremmille lapsille varsin inhottava ja jos olisin tosi ilkeä, voisin saada tytön jonnekin "telkien taakse", sillä välillä hänen tekonsa ovat mielestäni jo laittomia...
Tiedän, ettei tyttö tahallaan ole "paha" ja välillä hän on oikein sydämellinen.
Silti on niin vaikea rakastaa... Haluaisin, mutten pysty. Mies ei suostu edes ajattelemaan mitään laitosta tms. Pelkään, että kohta perheemme hajoaa.
Kommentit (110)
vastasi samantapaiseen ketjuun. Siinä kertoi, että on itse avioerolapsi, jolla tosi huonot välit äitipuoleen. Ilmeisesti tämä on vaikuttanut todella syvälle.
Vielä ap:n tapauksesta: jos ja kun 14v. tyttö on sytytellyt tahallaan tulipaloja, on itsetuhoinen ja ilmeisesti myös toisille ajoittain vaarallinen, on tässä vähintäänkin lastensuojelun paikka samantein. Ei välttämättä sijoituksen tms., mutta välittömän arvioinnin paikka, joka tapauksessa. Vaikea nyt näkemättä sanoa, mutta kuulostaa myös tarvittaessa myös vastentahtoisen hoidon ja arvioinnin tarpeelta nuorisopsyk. osastolla.
Olen itse töissä nuor.psyk.osastolla, ja samanlaisia oireita näkyy valitettavan paljon. Lapsen asianmukaiseen hoitoon saattaminen (selvästikään neurolog. hoito ja avohoito psykologin kanssa ei ole riittävän tukeva tässä tilanteessa) ei koskaan ole hylkäämistä, vaan pikemminkin parasta, mitä vanhempi voi tehdä lapsensa hyv.voinnin eteen.
Niin kuin joku sanoi, jos kyse olisi vaikka 1-tyypin diabeteksestä tai leukemiasta, ei täällä kukaan (ei edes ne sekopäisimmät) kehottaisi luottamaan perheen voimaan tai jumalaan!
Mikäshän täällä parjataan niin hirveesti tuota laitoshoitoa? Siellähän nuori saisi asettua ja kenties lääkityskin kuntoon. Ja sitten kun asiat kondiksessa niin sitten kotiin. Saisi sillä aikaa muukin perhe huokaista.
Auttaisikohan tutustumiskäynti osastolla? Ne ovat ihan "kodinomaisia" tiloja jossa porukalla touhuillaan ja opetellaan elämään. Siellähän on samalla osastolla niin monenlaista sakkia on näitä mt-asiakkaita kuin syömishäiriöisiä yms. Ei mitään kamalaa. Vasta oli yhden ko. osaston asiakkaan juttu Kaleva lehdessä. Nuorelle oli jäänyt ajasta todella positiivinen kokemus.
Ja tuo tukiperhe juttu kuntoon ehdottamasti!
Vaikea tilanne teillä..
Nyt tosiaan alat ottamaan selvää kaikesta avusta, mitä lapsi voisi saada. Ja siinä samalla myös te.
Vanhemman kuolema on jokaisella kamala paikka, ja kun siihen vielä lisätään kaikki kertomasi ongelmat on syytä tarttua nyt juttuun lujasti kiinni!
Ja rakastaa tosiaan ei tarvi, kunhan koetat jaksaa tukea häntä. Jos tilanne menee liian vaikeaksi sinulle, voisit itsekin käydä jossain juttelemassa.
Ymmärrän huolesi itsesi sekä lastesi turvallisuudesta. Emmehän halua lukea lehdestä, jos tyttösi tekee jotain. Koeta siis parhaasi saada apua kaikille.
Ja teille parjaajille.. Luultavasti olette niitä ihmisiä, jotka puuttuvat asiaan, josta eivät tiedä yhtään mitään. Tai sitten teillä on omia kokemuksia, mutta ette osaa nähdä sitä että ihmiset ja asiat on aina erilaisia.
Mielestäni ap on hyvin aikuismainen ja luotettava aikuinen, joka osaa pitää huolta myös itsestään ja toisista lapsistaan.
Minä tiedän miltä sinusta tuntuu, on omakohtaista kokemusta. Oma lapseni on osastojaksolla lasten kriisiosastolla tällä hetkellä. Tämä on väärä paikka purkaa omaa pahaa oloa. Itse sain hyviä linkkejä tässä eräänä iltana kun varovasti kyselin vertaistukipalstoja. Linkitän oman avaukseni tähän niin saat linkit.
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
kommetoida kuin että ap on "hullu akka", joka itkee perheidyllinsä perään (itkisin muuten minäkin!) ja että isä on ihailtava kun pitää lapsensa puolta tätä "hullun akan" pahoja ajatuksia vastaan.
Aika selvästi näkee läpi, ettei vastaajalla ole kaikki ihan kunnossa, joten ehkäpä hänen vastauksensa voi jättää omaan arvoonsa.
vastasi samantapaiseen ketjuun. Siinä kertoi, että on itse avioerolapsi, jolla tosi huonot välit äitipuoleen. Ilmeisesti tämä on vaikuttanut todella syvälle.
Kannattaisi varmaan vaihtaa alaa, kun diagnoosit menee noin päin seiniä.
adhd lääkitys on hyvä noihin oireisiin. 14v. on lapsi ja silloin vanhemmat pitävät huolen, että lapsi ottaa lääkkeensä. ei se niin vaikeeta ole. lapsi on alaikäinen ja silloin vastuu on vanhemmilla.
lisäksi s.... alkava lääke auttaa agressiivisuuteen. lapsen oma persoona ei muutu vaikka näitä lääkkeitä käyttääkin.
itsekkin sanoit, että tyttö ok, kun lääkkeitä käyttää. oma lapseni on adhd ja niinkauan kun hän kotona asuu, niin lääkkeiden käyttöä valvon minä.
asettamalla nuorimmat lapset vaaraan? kun isosisko syöttää niille lääkkeitä!!
Jos kaipaat huomiota siirry toiseen ketjuun koska ainoa hullu tässä olet sinä!
Toivon että sinulla on vain yksi lapsi (tai kaikkein eniten toivon että sinulla ei ole yhtään lasta ja et niitä saakkaan), esikoisesi muuten käy sääliksi niitä nuorimpia joista et ilmeisesti puheittesi perusteella välittäisi tuon taivaallista!!
Hullu olet ja suosittelin että valvoja ilmottaisi tuollaisen sekopään poliisille!
ja uskon että hän on mielenterveyspotilas, terve ihminen pystyisi ajattelemaan asiaa kaikki perheenjäsenet huomioon ottaen.
Tämä äitinsä menettänyt tyttö on nyt kaikkein tärkein. Jos ap ei sitä pysty käsittämään, niin hänellä itsellään on jonkin sortin ongelmia. Samoin taitaa olla useimmilla av-mammoilla. Sinänsä ymmärrän, koska moni on pienen lapsen äiti ja elää uusperheessä, ja varmasti tällainen tilanne olisi jokaiselle itsekkäälle akalle hirvittävä painajainen. Ihailen sen sijaan tytön isää, joka toimii vastuullisen vanhemman ja isän tavoin. Ei hylkää lastaan. Kumma juttu, että isää ei täällä sen enempää hehkuteta. Yleensähän av-akat haukkuvat perheensä hylkäävän isän alimpaan helvettiin, mutta... no, tämä on sitä av-logiikkaa taas.
Siihen ei moni asiantuntijakaan pysty...
En jaksa lukea koko ketjua, joten kenties asia on jo käsitelty.
Jos lapsella on kuvailemiasia mielenterveysongelmia niin hänen tulisi olla säännöllisessä hoidossa ja lääkityksellä eikä lukittuna johonkin laitokseen.
Miksi sitten näin ei ole perheessänne? Mitä jos ottaisitte siis miehesi ja sinä ihan aikuisten oikeasti yhteyttä paikalliseen terveyskeskukseen ja lähdette ajamaan asiaa. Tyttöhän on saatava kunnolliseen hoitoon. Haloo!
Toiseksi vaikka lapsi olisi terve, normaali nykysääntöjen mukaan niin miksi sitä rakastaa pitää? Käsittääksen rakkaus vain omiin lapsiin on täysin ehdotonta. Ihmisestä voi välittää ja pitää ilman rakastamistakin.
kaikki piirteet sopii tarkkaavaisuushäiriöön. eikös lapsi ollut vielä neurologillakin hoidossa ja erityiskouluun pääsee erityislapset.
itsestäni tuntuu ettei ap tiedä kaikkea.
adhd lääkitystä käytetään vastaavanlaisiin oireisiin. diagnoosi ei ole se kaikkein tärkein, vaan saada apu lääkkeistä.
agressiivisuuteen käytettävä lääke on pelastanut monet lapset, joilla itsetuhoisia ajatuksia, agressiivisuutta ja pahoja puheita. lääke olikin r.. alkava.
melkein pitää osata pyytää kyseistä lääkettä. lääkärit ei sitä yleensä ehdottele, vaikka sivuvaikutuksia ei paljoonkaan ole.
t.93
asettamalla nuorimmat lapset vaaraan? kun isosisko syöttää niille lääkkeitä!!
Jos kaipaat huomiota siirry toiseen ketjuun koska ainoa hullu tässä olet sinä!
Toivon että sinulla on vain yksi lapsi (tai kaikkein eniten toivon että sinulla ei ole yhtään lasta ja et niitä saakkaan), esikoisesi muuten käy sääliksi niitä nuorimpia joista et ilmeisesti puheittesi perusteella välittäisi tuon taivaallista!!
Hullu olet ja suosittelin että valvoja ilmottaisi tuollaisen sekopään poliisille!
jos hänen mielestään lapsensa ovat vaarassa. Meillä ei ole isän kantaa tähän asiaan. Se vain tiedetään, että isällä on prioriteetit kohdallaan eli hän osaa asettaa sairaan lapsen tarpeet terveiden edelle.
Minä kommentoin juuri siihen ketjuun, mihin haluan. Tämä on vapaa maa, jossa on sananvapaus. Painu itse ketjusta pois, jos et kestä kuunnella vastakkaisia mielipiteitä.
Ja ah! Aina yhtä vanha ja väsynyt kommentti vastaväittelijän lapsista ja niiden saamisesta. Et sitten yhtään tuoreempaa juttua keksinyt.
Tiesitkö muuten, että hulluksi ja sekopääksi leimaaminen jopa nimettömällä keskustelupalstalla on laitonta? Kunniaani loukkaamalla sinä olet se, joka joutuu poliisin kanssa tekemisiin, joten odotapa vielä, ennen kuin otat yhteyttä sinne poliisin: "Tässä olis yks av-mamma hei. Mä ilmoittaisin yhestä keskustelijasta, jonka mielestä yhen av-mamman perheidylli on romahtanu ja sen mielest yks mielenterveysongelmista kärsiny tyttö olis niinku kaikkein tärkein siin perhees. Ai ette voi tehdä mitään? Ai mitä mä oon sanonu? No must se on hullu. Ai niin ei saa sanoo julkisesti vai?" Ja sitä rataa...
Ei oikein ole pontta tuollaisessa kirjoituksessa...
Itseasiassa useamman kerran?
vaivaa, sillä ko. henkilöllä ei ole tarttumispintaa muille ajatuksille.
Tässä ap:n asiassa kävi jo hyvin, koska tyttö pääsi hoitoon ja arvioon.
Ja muuten, herjaamiseksi ei voida lukea viestiä, joka on osoitettu nimettömälle henkilölle. Minäkin voisin väittää, että hulluksi herjaaminen koskee nimenomaan MINUA. Ts. jos joku haukkuu nimetöntä henkilöä hulluksi ilman, että häntä voi mitenkään identifioida viesteistä ja/tai niiden vastauksista, voivat silloin kaikki viestin lukeneet kokea olonsa herjatuksi.
Get it?
yhtä paljon loukannut ap:n kunniaa joten älä vikise siellä!
Ja jos osaat lukea niin en ole mihinkään poliisille ollut edes ilmoittamassa sekopää!!
Mutta jatka sä sitä paskan jauhamista, enpä oo onneksi ainoa joka sut on hulluksi leimannut:D
Tiesitkö muuten, että hulluksi ja sekopääksi leimaaminen jopa nimettömällä keskustelupalstalla on laitonta? Kunniaani loukkaamalla sinä olet se, joka joutuu poliisin kanssa tekemisiin, joten odotapa vielä, ennen kuin otat yhteyttä sinne poliisin: "Tässä olis yks av-mamma hei. Mä ilmoittaisin yhestä keskustelijasta, jonka mielestä yhen av-mamman perheidylli on romahtanu ja sen mielest yks mielenterveysongelmista kärsiny tyttö olis niinku kaikkein tärkein siin perhees. Ai ette voi tehdä mitään? Ai mitä mä oon sanonu? No must se on hullu. Ai niin ei saa sanoo julkisesti vai?" Ja sitä rataa...
vaivaa, sillä ko. henkilöllä ei ole tarttumispintaa muille ajatuksille.Tässä ap:n asiassa kävi jo hyvin, koska tyttö pääsi hoitoon ja arvioon.
Ja muuten, herjaamiseksi ei voida lukea viestiä, joka on osoitettu nimettömälle henkilölle. Minäkin voisin väittää, että hulluksi herjaaminen koskee nimenomaan MINUA. Ts. jos joku haukkuu nimetöntä henkilöä hulluksi ilman, että häntä voi mitenkään identifioida viesteistä ja/tai niiden vastauksista, voivat silloin kaikki viestin lukeneet kokea olonsa herjatuksi.
Get it?
Miettikääpä millaisia ihmisiä tähänkin ketjuun on vastannut ja ennen kaikkea millaisin vastauksin.
Vahvasti epäilen, että joillakin vastaajista on jopa hyvä akateeminen koulutus taustalla (ehkäpä jopa terv.huollon alalta?), mutta enpä silti haluaisi joutua näiden ihmisten kanssa kasvotusten.
Tää on hurjaa..