Vaikea rakastaa mieheni tytärtä :-(

Kuvottaa tuo halu savustaa oman miehen tytär ulos. Ja av-mammat komppaa minkä kerkeevät.

[/quote]

Peilaatko omaan menneisyyteesi, vai missä mättää?

Kukaan ei siis jonota apua?

Kylläpä sinulla on ihanteellinen kuva Suomen nuorison mielenterveyspalveluista:)



Kun on isän luon niin ei _ilmeisesti_ ole laitoshoidon tarpeessa. :D

vammaisen lapsen äitiä lapsensa hylkäämisestä, vaikkei lasta oltu hylätty ja aihekin oli jotain ihan muuta.

kyllähän tuolla käytöksella ja noilla ongelmilla otetaan laitoshoitoon ihan 100 % biolapsiakin teineinä, ei tässä mun mielestä nyt oleellista ole se, että kyseessä on ap:n tytärpuoli...

Ja ilmeisesti ei ole laitoshoidon tarpeessa, kun on isänsä luona. Ei siinä av-mamman prosentit paljoa auta.

Peilaatko omaan menneisyyteesi, vai missä mättää?

miksi haluavat tämän tytön pois isänsä luota. Ilmeisesti asiantuntijat eivät kuitenkaan katso laitoshoitoa tarpeelliseksi.

vammaisen lapsen äitiä lapsensa hylkäämisestä, vaikkei lasta oltu hylätty ja aihekin oli jotain ihan muuta.

tehdään LAITOKSISSA. Täällä taitaa monella olla väärä käsitys laitoshoidosta, jakso saattaa olla vain joitan päiviä, ja laitoshoitoa toteutetaan sairaaloiden lisäksi esim. kuntoutuskeskuksissa. Toki avohoito on ensisijaista, mutta aina se ei riitä.

Sitäpaitsi eihän ap edes ollut tunkemassa tytärtään väkisin laitokseen, vaan ilmeisesti pohti mitä ylipäätään tehdä. Ei sillä perheen voimalla todellakaan paranneta vakavia sairauksia.

Te ilmeisesti parantaisitte syöpäsairaan lapsenkin vain perheen rakkaudella, kun eihän häntäkään voisi laitokseen (sairaalaan) laittaa??????

ex-tukihenkilö taas

Laitoshoito voi olla todellakin lapsen etu ja paras noin vaikeassa tapauksessa. Mielenterveyden ongelmia ei useinkaan kotikonstein pysty parantamaan, vaikka kuinka rakastaisi.

Laitoshoito on nykyään todella harvinaista, ja psykiatriassa suositaan avohoitoa tukitoimilla. Ja yksi näistä tukitoimista on perheen tuki. Lisäksi laitospaikkoja on todella vähän tarjolla, etenkin nuorisopsykiatrian puolella.

Av-mammat näkevät tietysti itsensä tässä akassa. Uusi mies, uusi perhe, pienet lapset. Ja sitten tulee iso, paha tytär edellisestä liitosta ja pilaa kaiken. Olisihan se vallan kauheaa, jos pitäisi asua uuden miehen mielenterveysongelmista kärsivän lapsen kanssa saman katon alla...

Peilaatko omaan menneisyyteesi, vai missä mättää?

miksi haluavat tämän tytön pois isänsä luota. Ilmeisesti asiantuntijat eivät kuitenkaan katso laitoshoitoa tarpeelliseksi.

Kerropa tarinasi, niin ehkä ymmärrämme sinuakin paremmin.

Kerropa tarinasi, niin ehkä ymmärrämme sinuakin paremmin.

Taisi tulla kuule niin paha huti, ettei tosikaan. Sen sijaan mammojen laitoshoitointo kertoo aika paljon tämän palstan akoista.

tehdään LAITOKSISSA. Täällä taitaa monella olla väärä käsitys laitoshoidosta, jakso saattaa olla vain joitan päiviä, ja laitoshoitoa toteutetaan sairaaloiden lisäksi esim. kuntoutuskeskuksissa. Toki avohoito on ensisijaista, mutta aina se ei riitä.

Sitäpaitsi eihän ap edes ollut tunkemassa tytärtään väkisin laitokseen, vaan ilmeisesti pohti mitä ylipäätään tehdä. Ei sillä perheen voimalla todellakaan paranneta vakavia sairauksia.

Te ilmeisesti parantaisitte syöpäsairaan lapsenkin vain perheen rakkaudella, kun eihän häntäkään voisi laitokseen (sairaalaan) laittaa??????

ex-tukihenkilö taas

Aika erikoista, että 'tukihenkilö' vähättelee perheen merkitystä. Ei ihme, että olet nimenomaan EX-tukihenkilö.

[

Aika erikoista, että 'tukihenkilö' vähättelee perheen merkitystä. Ei ihme, että olet nimenomaan EX-tukihenkilö.

[/quote]

niin painukoot tämä naurettava ap lastensa kanssa muualle, jos ei aikuinen ihminen sen vertaa tajua, että tämä tyttö on nyt tärkein. Ymmärrän, että vituttaa oman perheidyllin murtuminen, mutta ei voi nyt mitään.

Suorastaan naurattaa av-mammojen ja ap:n itsekäs, lapsellinen asenne.

mutta missähän minä olen vähätellyt perheen merkitystä??? Mutta kun perhe harvoin koostuu psykiatrian ja/tai neurologian ammattilaisista, niin perhe ei välttämättä osaa hoitaa sairasta lasta. Sitäpaitsi jos tyttö viiltelee itseään, hän on vaaraksi myös itselleen!!! Enpä oikein usko, että hän nyt saa riittävää hoitoa, jos on noin huonossa kunnossa.

t: ex-tukihenkilö (ja ex siksi, että jäin määräaikaisesta työsuhteesta äitiyslomalle)

Aika erikoista, että 'tukihenkilö' vähättelee perheen merkitystä. Ei ihme, että olet nimenomaan EX-tukihenkilö.

Sen lisäksi, että lapsi käy toimintaterapiassa, on erityisluokalla ja alkaa käydä psykologilla, hän on neurologin seurannassa, josta saa lääkkeet yms. Hän on ollut elämänsä aikana joitain jaksoja jossan hoidossa / laitoksessa. Tytön äiti ei pärjännyt tytön kanssa lainkaan.



Tiedän tosiaan, että tyttö tarvitsee meitä, mutta hänen asenteensa ei helpota tilannetta ollenkaan. Yritämme mieheni kanssa kaikkemme, mutta kun tuntuu, ettei sekään riitä. Mä en ymmärrä, mitä voitais vielä tehdä. Mies rakastaa tytärtään, ja omalla tavalla minäkin, mutta jostain syystä esim. noiden lääkkeiden tyrkyttämistä pikkusisaruksille mun on ihan kamalan vaikea antaa anteeksi. Omaisuuden tuhoamisen on pikkujuttu sen rinnalla, että meinaa myrkyttää pikkusisaruksensa, vaikka kyllä mua ottaa päähän ostaa uudet astiat vaan sen takia, että tyttö on raivareissaan heittänyt kaikki päin seiniä.



Mies jostain syystä näkee "laitoksen" kauhean pahana, vaikka sitä on välillä ehdotettukin. Varsinkin noi tulipalon sytytttämiset on kuulemma tosi paha juttu (niin on munkin mielestä), mutta oikeastaan vasta ne herätti lääkäritkin. Mies ei vaan suostu.



Mä en tiedä, kuinka kauan mä jaksan. Tunnen valtavaa empatiaa tyttöä kohtaan, sillä oma äitini on kuollut, kun olin nuori. Tiedän tosiaan, että tyttö on sairas ja meidän pitää ymmärtää, ja niin mä teenkin. Mutta kun me muut ollaan toisinaan ihan konkreettisessa VAARASSA. Lapseni menee nykyään siskoni luo koulun jälkeen, sillä pelkään isosiskon tekevän heille jotain täällä ilman meitä aikuisia.



Ja jos kertoisin kaiken tapahtuneen jollekin viranomaiselle, ihan taatusti tyttö lähtisi hoitoon. Eihän tollaista vaarallista voida pitää muiden seurassa. Välillä tuntuu, että se erityiskoulu pahentaa asioita.



Nää, jotka puhuu, että olen paha äitipuoli, ei todellakaan tiedä mistä puhuu. Mua ihan tosissaan välillä pelottaa mennä iltaisin nukkumaan. Tyttö on ihan ok, kun ottaa lääkkeensä ja on muutenkin tasapainossa, mutta toisinaan on helvetti valloillaan.



ap

Tosiaan jokin tukihenkilö, tukiperhe, perhetyöntekijä tms. voisi olla hyvä vaihtoehto tuon kaiken muun lisäksi. Jokin ei tässä kuviossa toimi useista eri hoidoista huolimatta! Sen lisäksi, että tilanne on muille raskas, vaarantaa tyttö myös oman terveytensä ja henkensä, joten apu on tarpeen!!! Perhetyöntekijä/tukihenkilö voisi toimia noiden eri tahojen kanssa yhteistyössä, ehkä koko hommaan tulisi selkeyttä kun verkosto toimisi.... Ko. henkilö voisi olla myös muiden perheenjäsenten tukena ja antaisi vähän uutta näkökulmaa ehkä isällekin.



VOIMIA!!!



t: se parjattu ex-tukihenkilö =)

Meitä on monta, jotka ymmärtävät tilanteen kamaluuden, niin perheen kuin tytönkin kannalta.



Tyttö tosiaan tuntuu tarvitsevan tukevampaa ammatillista apua. Yritä edelleen puhua vakavasti miehesi kanssa asiasta. Ei ne psykiatriset laitokset ole mitään pakkotyölaitoksia tai vankiloita tai muitakaan kamalaia paikkoja, vaan niissä ihan oikeasti yritetään auttaa.

Tyttö kuullostaa todella arvaamattomalta ja vaarallisesti sekä itselleen että läheisilleen, Ymmärrän, että miehesi on vaikea luovuttaa, mutta tuntuu, että nyt olisi lapsen edun mukaista hakea hänelle hoitoa. On lähes heitteillejättö, jos hän ei saa tarvitsemaansa hoitoa (voimakas ilmaisu, tiedän).



Teillä on myös velvollisuuksia muuta perhettänne kohtaan. Teidän täytyy pystyä turvaamaan heidänkin hyvinvointinsa. Kuullostaa kamalalta, kyllä. Mutta ennekaikkea tyttö täitää tarvita enemmän apua, kun te perheenä pystytte hänelle antamaan. ei häneltä pehre katoa, vaikka hän hetken laitoksessa olisikin. Voitte silti tukea häntä.



Kovasti voimia ja kestämistä. Toivottavasti saatte asiat ratkeamaan parhainpäin.

Tyttö muutti toiselta paikkakunnalta luoksemme ja nämä vastuuuasiat on hieman sekaisin ja auki vielä. mun tietääkseni mitään sossun tukihenkilöä ei ole ollut, vaan ainoastaan toi keskussairaala ja se neurologian osasto on hoitanut asioita. Vissiin on kai pohdittu lisäksi jotain psykiatrian osaston juttuja, mikä mun mielestä voisi olla järkevää.



Sekin vähän haittaa, että mies ei halua kauheatsi mun kanssa puhua näistä asioista, koska pelkää stressaavansa mua. Oon sanonut, että haluaisin tietää, missä ollaan menossa, mutta mies oikein halua. En tiedä miksi.



ap

Ap on joutunut ottamaan miehen häiriintyneen ja sairaan lapsen luokseen asumaan. Ap:lla on OIKEUS PUOLUSTAA OMIA LAPSIAAN ja tästähän kävi ilmi, että tyttö tekee pienemmille kiusaa ja pelottelee. Sellaista teiniä ei tarvi sietää omassa taloudessaan, jos alkaa olla vaaraksi pikkusisaruksilleen. Vaikka tyttö olisi biologinenkin lapsi, niin jotain pitää tehdä pienempien suojaksi.

Ilmeisesti ongelmia on ollut jo pidemmän aikaa...

Luulisi, että äidin kuoleman takia soisiaaliviranomaiset ovat jollain tavalla mukana. Ainakin miettimässä lapsen huoltoon liityviä asioita. Näin ollen luulis, että tytön edellisessä asuinkunnassa olisi joku , joka on hoitanut tytön asioita (?)



Hyvin ymmärrettävää, että mies haluaa "säästää" sinua". Se vaan ei oikein onnistu, kun kerran yhtenä perheenä asutte. Sinulla on mielestäni ehdottomasti oikeus tietää missä mennään.