Ihmiset eivät enää auta toisiaan
Kommentit (89)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kylmyys lähimmäisiä kohtaan on kyllä huomattu. Jos joku joutuu vaikeuksiin, sanotaan jotain pinnallista pientä ja sitten hylätään tuo uhri yksinään
En nyt tiedä, millaisia vaikeuksia tarkoitat, mutta yksilön mahdollisuudet auttaa toinen ihminen pois vaikeuksistaan on kuitenkin aika rajalisia. Monet eivät myöskään halua mitään neuvoja, joilla voisi vaikeuksistaan päästä eroon tai ainakin saada jotain sellaista apua, että tilanne helpottuisi.
Tuon HYÖDYLLISTEN neuvojen antamishaluttomuuden huomaa AV:llä. Täällä kuitenkin nimenomaan voisi auttaa antamalla hyviä neuvoja. Sen sijaan ihmiset näköjään mieluummin irvailevat, pilkkaavat, antavat erityisen tyhmiä neuvoja (esim. hyödyttömät säästövinkit köyhille rikkaan vinkkelistä). Se on sitten toinen asia mitä autettu haluaa ottaa hyvistä neuvoista itselleen, mutta olisi tärkeää, että niitä hyviä neuvoja olisi edes tarjolla. Miksi pantata hyviä neuvoja tahallaan? Osalla ei ole hyviä ja luotettavia aikuisia, tuttuja, kavereita, vanhempia jne. ja heille hyvät neuvot ovat tarpeen. Toivoisin, että ihmiset jakaisivat viisautta täällä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Mä lapioin joka talvi lumet naapurin vanhuksen pihasta. Oon tehny näin jo monta vuotta.
Samoin. Ei itse kykene, käy lompakon kanssa setelit ojossa ovenraosta kiittelemässä. Rahaa en ole ottanut, enkä ota.
Miten voi auttaa ihmistä, joka vaikeroi kun pulssi yms. kohoaa ja on niin kova stressi? Kysyn mikä on vialla ja hän toteaa ettei jaksa nyt kertoa? Ei tällä tavalla auttaa voi. Ja neuvoja olen antanut, mutta ne menee kuuroille korville, eli turhaan olen miettinyt kuinka voin auttaa. Nyt en enää vaivaudu kyselee miten hän voi.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kylmyys lähimmäisiä kohtaan on kyllä huomattu. Jos joku joutuu vaikeuksiin, sanotaan jotain pinnallista pientä ja sitten hylätään tuo uhri yksinään
En nyt tiedä, millaisia vaikeuksia tarkoitat, mutta yksilön mahdollisuudet auttaa toinen ihminen pois vaikeuksistaan on kuitenkin aika rajalisia. Monet eivät myöskään halua mitään neuvoja, joilla voisi vaikeuksistaan päästä eroon tai ainakin saada jotain sellaista apua, että tilanne helpottuisi.
Tuon HYÖDYLLISTEN neuvojen antamishaluttomuuden huomaa AV:llä. Täällä kuitenkin nimenomaan voisi auttaa antamalla hyviä neuvoja. Sen sijaan ihmiset näköjään mieluummin irvailevat, pilkkaavat, antavat erityisen tyhmiä neuvoja (esim. hyödyttömät säästövinkit köyhille rikkaan vinkkelistä). Se on sitten toinen asia mitä autettu
Olet ihan oikeassa, mutta neuvojen hyödyllisyys on aina yksilöllistä ja tilannekohtaista. On huomattavasti helpompaa antaa hyödyllisiä neuvoja ihmiselle, jonka tuntee ja jonka tilanteesta on edes kutakuinkin selkeä käsitys. Tällaisella palstalla ei voi tietää toisen taustoista yhtään mitään eikä noin muutenkaan mitään muuta kuin sen, mitä toinen kirjoittaa. Mitään yleispäteviä hyödyllisiä neuvoja ei itseasiassa ole olemassakaan, koska ihmisten tilanteet ovat erilaisia, vaikka jokin asia saattaisi vähäisten tietojen perusteella vaikuttaa hyvinkin samanlaiselta. Jokin neuvo siis saattaisi olla noin teoriassa ihan hyödyllinen, mutta jos neuvon saaja on esimerkiksi vakavasti masentunut eikä yksinkertaisesti kykene toimimaan neuvon mukaan, niin silloinhan koko neuvo on täysin hyödytön. Jopa ihan paska neuvo.
Oletko koskaan pyytänyt sitä apua? Vai onko egosi liian iso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon saanut huomata, että tosi monet tuntemattomat ihmiset tulee auttamaan jos pyörätuolin kanssa on vaikeaa päästä jostain. Ja usein ihmiset myös antaa tilaa kun menee pyörätuolin kanssa. Tämä on ollut yllättävää kun itselläkin on aiemmin ollut sellainen käsitys, että ei ihmiset auta tai kauheasti välitä. Toki välillä on ikäviäkin tilanteita, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin on niitä hetkiä ollut kun tuntemattomat ovat auttaneet
Upeaa!
Tästä tuli mieleen, että odotatko selitystä heiltä, jotka eivät auta? Jos on vähempi porukkaa liikenteessä, niin onko mukavampi kuulla jos ohi kulkeva kertoo, että hänellä on joku fyysinen vaiva, joka estää auttamisen, vai että hän vain kävelee ohi.
Tuntuisi vähän oudolta, jos joku alkaisi selittelemään. En ainakaan muista että ikinä olis
Sen sijaan vaikeasti rollaattorin avulla kulkeville harva pitää edes ovea auki. Useamman kerran se on jopa tahallaan läimäisty nenän edestä kiinni. Kiitos nuorille - lähes poikkeuksetta monikulttuurisille - jotka jaksavat hymyillen avata kaksikin ovea ja pitää niitä auki. Kaupoissakin joskus pyytänyt myyjältä apua: heitetty se pyöreä hyllyjakkara eteen ja sanottu, että kiipeä itse. En tiedä, ottaisiko tuon jo hieman kettuiluna vai eikö järki kaikilla toimi? :D Apua kaipaa joskus muutenkin, mutta tuntuu, ettei uskalla edes pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi auttaa ihmistä, joka vaikeroi kun pulssi yms. kohoaa ja on niin kova stressi? Kysyn mikä on vialla ja hän toteaa ettei jaksa nyt kertoa? Ei tällä tavalla auttaa voi. Ja neuvoja olen antanut, mutta ne menee kuuroille korville, eli turhaan olen miettinyt kuinka voin auttaa. Nyt en enää vaivaudu kyselee miten hän voi.
Jos kysyisit häneltä itseltään suoraan niin, että kerro, voinko auttaa sua jotenkin. Hän sais sitten valita, mitä haluaa sulle kertoa.
En halua auttaa ketään. Voin itsekin todella huonosti monella tapaa, enkä ole saanut tarvitsemaani apua. En tosin ole yksittäisiltä ihmisiltä tätä pyytänyt tai hakenut, vaan yhteiskunnalta esim. sosiaalitoimesta. Lisäksi joudun pakotettuna toimimaan käytännössä sukulaiseni kotiorjana ja se on vienyt itseltäni kaiken. Mitään kiitosta rahasta nyt puhumattakaan en tästä saa, vaan vain huutoja, haukkuja, komenteluja ja valitusta. Itseltäni löytyy ihan omiakin diagnooseja, eikä tällaisia diagnooseja omaavaa ihmistä ilmeisesti mielellään edes palkattaisi näihin tai vastaaviin hommiin, joita joudun tekemään orjan asemassa.
Vierailija kirjoitti:
En halua auttaa ketään. Voin itsekin todella huonosti monella tapaa, enkä ole saanut tarvitsemaani apua. En tosin ole yksittäisiltä ihmisiltä tätä pyytänyt tai hakenut, vaan yhteiskunnalta esim. sosiaalitoimesta. Lisäksi joudun pakotettuna toimimaan käytännössä sukulaiseni kotiorjana ja se on vienyt itseltäni kaiken. Mitään kiitosta rahasta nyt puhumattakaan en tästä saa, vaan vain huutoja, haukkuja, komenteluja ja valitusta. Itseltäni löytyy ihan omiakin diagnooseja, eikä tällaisia diagnooseja omaavaa ihmistä ilmeisesti mielellään edes palkattaisi näihin tai vastaaviin hommiin, joita joudun tekemään orjan asemassa.
Suomessa saa diagnooseja jo ihan muiden puolelta, ns. kotilääkäreiltä. Oikeat lääkärit on väärässä, kun kotilääkärit pääsevät irti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut viime vuosiin asti kiltti, ja avulias. Ihan liian kiltti ja avulias. Tajuttuami, että en itse saa vastaavissa tilanteissa apua tai että tilannettani halutaan jopa hankaloittaa, tein täydellisen linjamuutoksen toiminnassani. En auta enää ketään mistään syystä, missään tilanteessa, korkeintaan killittelen pää kallellaan, että mitäs ja kuinkas se nyt noin. Ihmisyys on kuollut ja olkoon minun puolestani.
en usko että oot ikinä ollutkaan avulias auttamisen halusta. olet vaan auttanut vastapalvelusten toivossa
Usko mitä uskot, ihan sama. Sinä olet ihan sama.
No mutta auttavathan. Eräässä ketjussa minulle juuri luvattiin tehdä vanhasta kirpputori vaatteesta runkkurätti ja olen siitä kiitollinen.
Nykyään ei ole enää tes-palkkatöitä niin ei huvita ilmaiseksi auttaa ihmisiä.
Kyllä ihmiset auttavat edelleen, mutta suurempi ongelma on kiittämyys, huonot käytöstavat ja joskus tuntuu, että lasi on aina vajaa, eikä auttamisessa mikään ole riittävästi ja kylliksi.
Oli sitten kysymys lahjoista, taloudellisesta tai lastenhoito avusta, niin kuin täälläkin on saatu lukea, kuten anoppien ja mummojen haukkumisketjuja
Mulla erilainen kokemus, mutta ne välittävät ja auttavat ihmiset on pitänyt tarkoituksella etsiä. Eivät välttämättä ole heitä, joista ehkä ajattelisi, että näiden "pitäisi" välittää... Ihan riippuu ihmisestä, kykeneekö (missä määrin) ja haluaako.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmiset auttavat edelleen, mutta suurempi ongelma on kiittämyys, huonot käytöstavat ja joskus tuntuu, että lasi on aina vajaa, eikä auttamisessa mikään ole riittävästi ja kylliksi.
Oli sitten kysymys lahjoista, taloudellisesta tai lastenhoito avusta, niin kuin täälläkin on saatu lukea, kuten anoppien ja mummojen haukkumisketjuja
Jep, tämä. Itse en aio uhrata esimerkiksi sukulaisten auttamiseen enää yhtään sekuntia, juurikin sen takia että palvelut kyllä kelpasivat, mutta päädyin sitten loppujen lopuksi heidän henkiseksi oksennussankoksi. Käsi ojossa kyllä on oltu vaatimassa, ja kun en ole enää suostunut orjan rooliin, niin on pitkin kyliä haukuttu ja mustamaalattu.
Vierailija kirjoitti:
On ollut järkyttävää lukea täällä, miten esimerkiksi puolison sukulaiset ovat pelkkä riesa, joiden vieraillessa ei olla välttämättä edes kotona puhumattakaan siitä, että osallistuttaisiin tarjoilujen järjestämiseen jos nyt mitään tarjotaankaan. Itsekkyydellä ei saa aikaan mitään hyvää ja seuraavaksi itketään avioeroa ja sitä miten elämä onkin niin rankkaa kun pitää ottaa kaikesta vastuu.
ne puolison sukulaiset voivat olla myös totaalisen ilkeää ja omahyväistä sakkia "meidän suku on paras" meiningillä. nimim. kuuntelin yli 15v miten mä olen niin erilainen kun he. Enpä kuuntele enää.
näin kilttinä ja empaattisena ihmisenä on joutunut opettelemaan suojaamaan itseään. Autan toki jos ulkona huomaan jonkun hädässä ja mä voin asialle jotakin tehdä tai ainakin soitan apua. Muunlaisista avuntarpeessa olevista saa olla tarkkana. Eräskin naapuri ripustautui muhun oikein kunnolla kun kerran erehdyin kuuntelemaan, kulki ympäriinsä julistamassa kuinka ihana pelastava enkeli minä olen. Oletusarvona oli terapiasessio lähes joka kerta kun vahingossa törmättiin. Eli moni kaipaa lähinnä sitä ämpäriä, johon jatkuvasti vuodattaa. Sitten kun itse olen ollut ihan loppu, olen saanut kuittailuja että hei sähän olet tosi vahva kyl sä pärjäät..
Vierailija kirjoitti:
On ollut järkyttävää lukea täällä, miten esimerkiksi puolison sukulaiset ovat pelkkä riesa, joiden vieraillessa ei olla välttämättä edes kotona puhumattakaan siitä, että osallistuttaisiin tarjoilujen järjestämiseen jos nyt mitään tarjotaankaan. Itsekkyydellä ei saa aikaan mitään hyvää ja seuraavaksi itketään avioeroa ja sitä miten elämä onkin niin rankkaa kun pitää ottaa kaikesta vastuu.
Nyt vasta huomasin tämän viestin. Ehkä ei kannata järjestää omille sukulaisilleen sellaisia tarjoiluita, että niihin tarvitaan enemmän porukkaa hoitamaan tarjoilut. Toki poislukien jotkut isommat juhlat (tosin silloinkin voi tilata pitopalvelun), mutta kyllä mä olen onnistunut aina ihan itse tekemään tarjoilut lähisukuni 13:lle ihmiselle (vaikka mukana on useita allergioita ja muita erikoisruokavalioita) , kun olen heitä meille syömään kutsunut. Tuo on sitten toinen juttu, jos ei halua olla edes paikalla, kun puolison sukulaisia tulee käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut viime vuosiin asti kiltti, ja avulias. Ihan liian kiltti ja avulias. Tajuttuami, että en itse saa vastaavissa tilanteissa apua tai että tilannettani halutaan jopa hankaloittaa, tein täydellisen linjamuutoksen toiminnassani. En auta enää ketään mistään syystä, missään tilanteessa, korkeintaan killittelen pää kallellaan, että mitäs ja kuinkas se nyt noin. Ihmisyys on kuollut ja olkoon minun puolestani.
Turpaan vaan kaikki vastaantulijoita, hyvä siitä tulee
Ikävä sanoa, mutta joidenkin kohdalla ainoa toimiva käypähoito. Joillekin riittää 1 käsittely, vaikeimmille tapauksille vähintään 3-10 kerran sarja.
En nyt tiedä, millaisia vaikeuksia tarkoitat, mutta yksilön mahdollisuudet auttaa toinen ihminen pois vaikeuksistaan on kuitenkin aika rajalisia. Monet eivät myöskään halua mitään neuvoja, joilla voisi vaikeuksistaan päästä eroon tai ainakin saada jotain sellaista apua, että tilanne helpottuisi.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/