Ihmiset eivät enää auta toisiaan

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihmisestä. Oon itse semmoinen yhteiskunnan halveksaa työtöntä pohjasakkaa, jolla on koko ajan rahat tiukilla. Kyllä me täällä jeesitään toista joka on samassa tilanteessa jos suinkin kyetään. Ei mullakaan ole rahaa tarpeeksi oikeastaan edes kunnon ruokaa mutta jos vieras tulee, niin se on selviö että hänenkään ei tarvitse nälässä olla. Tai jos joku pummii vitosen tarpeeseen, niin en ole sitä takaisin hiillostamassa (eri asia jos jatkuvaa). 

Jos kaveriporukalla kokoontuu ja jollakulla ei ole varaa, niin ei sitä jätetä vaan piffataan kohtuudella kuitenkin.

Mä säästän aina pullokuitit aina talteen jos joskus ei ole rahaa. Joku päivä sit annoin ne kaverille kun oli ihan peeaa. Yllätys oli kun maksoi korkojen kera ne takaisin vaikka en edes kysellyt.

Heitän mä kerjäläisillekin jotain jos niitä joskus harvoin sattuu kohdalle.

 

Muuten hyvä, mutta älä tue ihmiskauppaa antamalla romanian ym. kerjäläisille. Heistä tuli dokkari. Heillä on hyvät täysin kalustetut kodit Romaniassa ym. uusilla digivehkeillä varustettuina. He pakottavat vanhukset työvuoroihin kerjäämään Suomessa kaduilla ja joskus työntelevät vaunuja, joissa oikea lapsi. Lapsipolo joutuu olemaan vaunuissa koko päivän, mutta miestä vaihtavat, ettei työvuoro käy aikuisille liian pitkäksi. Lapsiparan voinnilla ei väliä.

Minä autan, mutta vain työttömäksi jäänyttä sairasta lastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä sitä viitsi nykyään mennä kysymään tarviiko nainen apua jossain asiassa, koska on iso todennäköisyys että tästä loukkaannutaan ja sitten löytää itsensä somesta.

 

Ja miehentä jos kysyy niin turhaudutaan että tätähän ei nainen osaa kuitenkaan kun se kävisi miehisen ylpeyden päälle 😁

Mä pidän ovia auki ihan kummallekin sukupuolelle ja jos joku näyttää olevan pulassa niin kysyn tarvitseeko apua, miehiltä tulee tosiaan toisinaan vaan äkäisiä tuhahduksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ollut järkyttävää lukea täällä, miten esimerkiksi puolison sukulaiset ovat pelkkä riesa, joiden vieraillessa ei olla välttämättä edes kotona puhumattakaan siitä, että osallistuttaisiin tarjoilujen järjestämiseen jos nyt mitään tarjotaankaan. Itsekkyydellä ei saa aikaan mitään hyvää ja seuraavaksi itketään avioeroa ja sitä miten elämä onkin niin rankkaa kun pitää ottaa kaikesta vastuu.

Itse luin viimeksi ketjun miten sukulaiset makoili nurkissa 2 viikkoa eikä maksaneet  ruoasta mitään vaan olivat täydellä ilmaisella ylläpidolla. Ei sitä ihan kaikkeen tarvitse kuitenkaan suostua.

Kuluista pitäisi aina puhua ja sopia etukäteen.

Itsekkyys on lisääntynyt

Onko ap niitä jotka jatkuvalla syötöllä kärkkymässä apua toisilta ja kun kerrankin joku julkeaa kieltäytyä koska ei pysty, ei jaksa, ei halua jne. niin ulisee kun ihmiset eivät auta toisiaan vai mikä aloituksen pointti? Minkälaisesta avusta kyse? 

Vierailija kirjoitti:

Minä autan, mutta vain työttömäksi jäänyttä sairasta lastani.

Mikä epäitsekäs rajaus 🙄

Oon saanut huomata, että tosi monet tuntemattomat ihmiset tulee auttamaan jos pyörätuolin kanssa on vaikeaa päästä jostain. Ja usein ihmiset myös antaa tilaa kun menee pyörätuolin kanssa. Tämä on ollut yllättävää kun itselläkin on aiemmin ollut sellainen käsitys, että ei ihmiset auta tai kauheasti välitä. Toki välillä on ikäviäkin tilanteita, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin on niitä hetkiä ollut kun tuntemattomat ovat auttaneet

Millaisesta auttamisesta puhutaan ja keneltä? Tutuilta vai tuntemattomilta?

Vierailija kirjoitti:

Oon saanut huomata, että tosi monet tuntemattomat ihmiset tulee auttamaan jos pyörätuolin kanssa on vaikeaa päästä jostain. Ja usein ihmiset myös antaa tilaa kun menee pyörätuolin kanssa. Tämä on ollut yllättävää kun itselläkin on aiemmin ollut sellainen käsitys, että ei ihmiset auta tai kauheasti välitä. Toki välillä on ikäviäkin tilanteita, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin on niitä hetkiä ollut kun tuntemattomat ovat auttaneet

Upeaa!

Tästä tuli mieleen, että odotatko selitystä heiltä, jotka eivät auta? Jos on vähempi porukkaa liikenteessä, niin onko mukavampi kuulla jos ohi kulkeva kertoo, että hänellä on joku fyysinen vaiva, joka estää auttamisen, vai että hän vain kävelee ohi.

Vierailija kirjoitti:

Onko ap niitä jotka jatkuvalla syötöllä kärkkymässä apua toisilta ja kun kerrankin joku julkeaa kieltäytyä koska ei pysty, ei jaksa, ei halua jne. niin ulisee kun ihmiset eivät auta toisiaan vai mikä aloituksen pointti? Minkälaisesta avusta kyse? 

On varmaan. Terveen ihmisen pitäisi kyllä suoriutua normaalista arjesta ilman että pitää jatkuvasti saada jotain apua tuntemattomilta. Rahalla saa myös palkattua ammattilaisen, jos tarvitsee jotain asennustöitä tehdä kotona. Jos taas on joku sairaus/liikuntavamma, niin tähän on sitten saatavilla ihan omat apuvälineensä, henkilökohtainen avustaja yms., tilanne kartoitetaan terveydenhuollossa.

Vierailija kirjoitti:

Mä lapioin joka talvi lumet naapurin vanhuksen pihasta.  Oon tehny näin jo monta vuotta. 

papan ainoa ilo ollut tuntea itsensä hyödylliseks lumitöitä tehdessä ja näin sinä sen ilon häneltä viet 

Vierailija kirjoitti:

Oon saanut huomata, että tosi monet tuntemattomat ihmiset tulee auttamaan jos pyörätuolin kanssa on vaikeaa päästä jostain. Ja usein ihmiset myös antaa tilaa kun menee pyörätuolin kanssa. Tämä on ollut yllättävää kun itselläkin on aiemmin ollut sellainen käsitys, että ei ihmiset auta tai kauheasti välitä. Toki välillä on ikäviäkin tilanteita, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin on niitä hetkiä ollut kun tuntemattomat ovat auttaneet

itelle on useamman kerran ärähdetty vihaisesti vastaukseks kun oon tarjonnut apua niin nykysin vähän varovaisempi sen suhteen

Oma auttamishalu on hiipunut, kun olen mieheni kanssa ollut aina auttamassa muita, mutta aina kun olisimme itse tarvinneet apua, niin on selkä kipeä ja on sit ja tätä ongelmaa.

Esim. taannoin oli naapurilla pesuhuoneremppa, niin kutsuttiin meille saunaan ja kiittelivät kovasti, mutta sitten kun meillä oli vastaava tilanne ja puhuin, että jonkun aikaa on pesutilat poissa käytöstä, niin sanoi, että onneksi kaupungissa on uimahalli😏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap niitä jotka jatkuvalla syötöllä kärkkymässä apua toisilta ja kun kerrankin joku julkeaa kieltäytyä koska ei pysty, ei jaksa, ei halua jne. niin ulisee kun ihmiset eivät auta toisiaan vai mikä aloituksen pointti? Minkälaisesta avusta kyse? 

On varmaan. Terveen ihmisen pitäisi kyllä suoriutua normaalista arjesta ilman että pitää jatkuvasti saada jotain apua tuntemattomilta. Rahalla saa myös palkattua ammattilaisen, jos tarvitsee jotain asennustöitä tehdä kotona. Jos taas on joku sairaus/liikuntavamma, niin tähän on sitten saatavilla ihan omat apuvälineensä, henkilökohtainen avustaja yms., tilanne kartoitetaan terveydenhuollossa.

Ottamatta kantaa muuhun; yhteiskunta tukee myös todella huonosti palveluin sairaita ja liikuntavammaisia. Oma kokemus läheisen ystävän ms-taudista. Meno aivan horroria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon saanut huomata, että tosi monet tuntemattomat ihmiset tulee auttamaan jos pyörätuolin kanssa on vaikeaa päästä jostain. Ja usein ihmiset myös antaa tilaa kun menee pyörätuolin kanssa. Tämä on ollut yllättävää kun itselläkin on aiemmin ollut sellainen käsitys, että ei ihmiset auta tai kauheasti välitä. Toki välillä on ikäviäkin tilanteita, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin on niitä hetkiä ollut kun tuntemattomat ovat auttaneet

Upeaa!

Tästä tuli mieleen, että odotatko selitystä heiltä, jotka eivät auta? Jos on vähempi porukkaa liikenteessä, niin onko mukavampi kuulla jos ohi kulkeva kertoo, että hänellä on joku fyysinen vaiva, joka estää auttamisen, vai että hän vain kävelee ohi.

Tuntuisi vähän oudolta, jos joku alkaisi selittelemään. En ainakaan muista että ikinä olisi tullut sellainen tilanne eteen. En oletakaan että kaikki pysähtyisivät auttamaan, mutta onneksi monet niin tekevät. Ikävämpiä tilanteita on sellaiset, kun näkee että joku kyttää (vähän sellainen pelko/inho katseessaan), ihan kuin pyörätuolissa oleva olisi jotenkin tosi kummallinen. Tai sitten ihmiset ei anna tilaa vaan seisovat edessä vaikka näkevät, että joku tulee pyörätuolilla. Mutta enemmän tosiaan on positiivista sanottaavaa siitä miten ihmiset auttaa ihan tuntematonta pyörätuolilaista.

Olen ollut viime vuosiin asti kiltti, ja avulias. Ihan liian kiltti ja avulias. Tajuttuami, että en itse saa vastaavissa tilanteissa apua tai että tilannettani halutaan jopa hankaloittaa, tein täydellisen linjamuutoksen toiminnassani. En auta enää ketään mistään syystä, missään tilanteessa, korkeintaan killittelen pää kallellaan, että mitäs ja kuinkas se nyt noin. Ihmisyys on kuollut ja olkoon minun puolestani.

Vierailija kirjoitti:

Itsekkyys on lisääntynyt

Vai oliko se koskaan vähenemäisilläänkään?

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut viime vuosiin asti kiltti, ja avulias. Ihan liian kiltti ja avulias. Tajuttuami, että en itse saa vastaavissa tilanteissa apua tai että tilannettani halutaan jopa hankaloittaa, tein täydellisen linjamuutoksen toiminnassani. En auta enää ketään mistään syystä, missään tilanteessa, korkeintaan killittelen pää kallellaan, että mitäs ja kuinkas se nyt noin. Ihmisyys on kuollut ja olkoon minun puolestani.

Turpaan vaan kaikki vastaantulijoita, hyvä siitä tulee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap niitä jotka jatkuvalla syötöllä kärkkymässä apua toisilta ja kun kerrankin joku julkeaa kieltäytyä koska ei pysty, ei jaksa, ei halua jne. niin ulisee kun ihmiset eivät auta toisiaan vai mikä aloituksen pointti? Minkälaisesta avusta kyse? 

On varmaan. Terveen ihmisen pitäisi kyllä suoriutua normaalista arjesta ilman että pitää jatkuvasti saada jotain apua tuntemattomilta. Rahalla saa myös palkattua ammattilaisen, jos tarvitsee jotain asennustöitä tehdä kotona. Jos taas on joku sairaus/liikuntavamma, niin tähän on sitten saatavilla ihan omat apuvälineensä, henkilökohtainen avustaja yms., tilanne kartoitetaan terveydenhuollossa.

Aikansa jaksoin olla alati auttamassa mutten enää sen jälkeen kun huomasin jääväni itse alati apua vaille. Normiaikuinen pärjätköön omillaan ja jos ei pärjää niin olkoon pärjäämättä. Sitä tarkoituksellista avuttomuutta ei vaan loputtomiin jaksa.