Lue keskustelun säännöt.
"Moni opiskelija reputtaa pakollisen ruotsin kurssin - nyt korkeakoulut laativat jopa 20 opintopisteen kertauskurssia"
22.01.2025 |
Pakkoruotsiin riittää aina rahaa. Kummallista. Kaikesta muusta pitää säästää. Mitäpä jos nämä opintopisteet laitettaisiin turhan ja tarpeettoman kielen sijaan esim. isoihin EU-kieliin, saksaan ja ranskaan?
Kommentit (92)
Suomi kuuluu maailman vaikeimpiin kieliin oppia. Ruotsi taas on maailman helpoimpia kieliä oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on korkeakouluun päässyt, niin ei voi olla joku ruotsin kurssi ylitsepääsemätön paikka.
Miksi se pitää olla siellä simputuskurssina, kerropa se minulle? Kyseessä on puhtaasti kolonialistinen jäänne, jolla RKP:läiset saavat paikkansa kostumaan, kun on niin kiva nöyryyttää suomenkielisiä.
Ei yliopistoa ole pakko kenenkään käydä.
Eikä yliopistoa ole pakko läpäistä. Yliopistossa ei anneta tasoitusta. Joko opit tai et pääse läpi.
Tosin ruotsinkielisille annetaan tasoitusta yliopistoon hakiessa. Heille on alemmat pisterajat esim. lääkikseen.
He joutuvat vastaavasti läpäisemään virkamiessuomen.
MITÄ! SKANDAALI! SIIS ETTÄ IHAN MAAN PÄÄKIELTÄ PITÄISI OSATA !?!?!?
Vierailija kirjoitti:
Kun on korkeakouluun päässyt, niin ei voi olla joku ruotsin kurssi ylitsepääsemätön paikka.
Mutta kun se on. Serkultani oli vähällä jäädä valmistumatta lääkäriksi, kun ei mennyt ruotsin kurssi läpi.
Vierailija kirjoitti:
Suomi kuuluu maailman vaikeimpiin kieliin oppia. Ruotsi taas on maailman helpoimpia kieliä oppia.
Ei suomi ole sen vaikeampi kuin muutkaan kielet. Se on myytti.
Vierailija kirjoitti:
Suomi kuuluu maailman vaikeimpiin kieliin oppia. Ruotsi taas on maailman helpoimpia kieliä oppia.
Ruotsi on erittäin vaikea kieli. Mitä enemmän sitä osaa, sitä vaikeampaa se on. Ruotsi on ollut työkieleni 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on korkeakouluun päässyt, niin ei voi olla joku ruotsin kurssi ylitsepääsemätön paikka.
Miksi se pitää olla siellä simputuskurssina, kerropa se minulle? Kyseessä on puhtaasti kolonialistinen jäänne, jolla RKP:läiset saavat paikkansa kostumaan, kun on niin kiva nöyryyttää suomenkielisiä.
Ehkä ei kannattaisi olla niin luuseri kielissä
Tuohan on vapaaehtoinen kurssi, joka on saanut ulkopuolisen rahoituksen. Tietynlainen pilot, joka tuskin jatkuu kun rahoitus päättyy ja jos opiskelijoita ei näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jumankauta, virkamiesruotsihan ihan läpihuutojuttu. Muutaman tunnin opiskelu ennen koetta. Voiko oikeesti olla liikaa vaadittu?
No,en kannustanut omaa lastani tuhlaamaan aikaansa virkamiesruotsiin. Koska Rkp ei usko hyvällä, suurin osa nykynuorista haistaa huilut moisille idioottimaisille jäänteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ressukoita. Jokainen on kuitenkin opiskellut vuosia ruotsia ja ne kokeet ovat naurettavan helppoja. Itseopiskelu helppoa nykyään, esim. netissä, jos tarve kertaukselle. Mutta tämäkin pitää aikuisvauvoille kädestä pitäen opettaa.
Opiskelee kaikki vuosia matikkaakin, mutta se voi silti olla vitonen.
Tämä. Voit elää vuosia matematiikoiden kanssa oppimatta vaikkapa integrointia. Meille matematiikan opettaja yliopistossa sanoi että ihmisten älykkyysosamäärässä 115 normaalijakaumassa on se taso jolla ihminen kykenee tekemään Fourier- muunnoksen, joka siis on funktio, kynällä ja paperilla ja ymmärtämään sen. Kaikki eivät pysty. Kaikki eivät opi kieliä eivätkä kaikki opi lukemaan. Kaikkien älykkyys erilaista, olemme kuin pieniä pursia merellä, jokaisella aallonharja on erilainen.
En odota kissalta ja sammakoita identtistä käyttäytymistä
Enemmän pitäisi varmaan panostaa siellä peruskoulussa/lukiossa että ne yliopistoon siirtyvät eivät noin paksua kertauskokonaisuutta tarvitsisi. Ei se virkamiesruotsi ole mikään mahdoton, vaikka ei se minullekaan mikään läpihuutojuttu ollut ja olen kohtalaisen hidas oppimaan uusia kieliä. Sitten taas jos oma asenne yliopistossa on se, että ei panosta kurssiin vaan kuvittelee vaan pääsevänsä sen läpi kun käy tunneilla, niin voihan se aika mahdotonta olla. Ei mikään kielitaito sillä tavalla synny.
Yliopistosta valmistuva voi päätyä virkamiestehtäviin ja kaksikielisessä maassa on edelleen saatava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi. Monesti työnantaja myös arvostaa kielitaitoa (toki alasta riippuen) ja hyvä ruotsin kielen taito voi olla valtti työpaikan saamisessa. Jos tuolle linjalle lähdetään, että poistettaisiin aineita jotka joku katsoo tarpeettomina, niin mitä muuta meiltä vähenisi opetussuunnitelmasta sillä verukkeella, että joku osa ihmisistä ei pidä sitä tarpeellisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei noita rahoja laiteta englannin kieleen? Se on kieli, jota tarvii nykyään jo kaikkialla. Suomessa ei enää aspatyössä pärjää ilman englannin kieltä ainakaan isoissa kaupungeissa. Puhekursseja kouluun niin oppii puhumaan, niitä olisin itsekin kaivannut. Jouduin opettelemaan puhumisen vasta koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumankauta, virkamiesruotsihan ihan läpihuutojuttu. Muutaman tunnin opiskelu ennen koetta. Voiko oikeesti olla liikaa vaadittu?
Opiskelet ensin 5 - 10 vuotta vaikkapa kasvatustiedettä ja sitten selität nuo opintosi sensorille kahden tunnin ruotsinopetuksella?
Ammattikoululaiset ehkä hyviä kädentaidoissa mutta sivistystä ja akateemista maailmaa he eivät tunne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No,en kannustanut omaa lastani tuhlaamaan aikaansa virkamiesruotsiin. Koska Rkp ei usko hyvällä, suurin osa nykynuorista haistaa huilut moisille idioottimaisille jäänteille.
Onko sun lapsi yksi näistä, jotka ei valmistu kun eivät pääse ruotsinkurssia läpi?
Vierailija kirjoitti:
Enemmän pitäisi varmaan panostaa siellä peruskoulussa/lukiossa että ne yliopistoon siirtyvät eivät noin paksua kertauskokonaisuutta tarvitsisi. Ei se virkamiesruotsi ole mikään mahdoton, vaikka ei se minullekaan mikään läpihuutojuttu ollut ja olen kohtalaisen hidas oppimaan uusia kieliä. Sitten taas jos oma asenne yliopistossa on se, että ei panosta kurssiin vaan kuvittelee vaan pääsevänsä sen läpi kun käy tunneilla, niin voihan se aika mahdotonta olla. Ei mikään kielitaito sillä tavalla synny.
Yliopistosta valmistuva voi päätyä virkamiestehtäviin ja kaksikielisessä maassa on edelleen saatava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi. Monesti työnantaja myös arvostaa kielitaitoa (toki alasta riippuen) ja hyvä ruotsin kielen taito voi olla valtti työpaikan saamisessa. Jos tuolle linjalle lähdetään, että poistettaisiin aineita jotka joku katsoo tarpeettomina, niin mitä muuta meiltä vähenisi opetussuunnitelmasta sillä verukkeella, että jo
"Yliopistosta valmistuva voi päätyä virkamiestehtäviin ja kaksikielisessä maassa on edelleen saatava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi."
Tuo on pelkkää lässytystä. Voisiko jo avata ne simmut ja tajuta, että a) Suomi ei ole oikeasti kaksikielinen maa ja b) sitä palvelua ei nykypäivänä oikeasti saa eikä tule saamaan ruotsiksi.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
Vierailija kirjoitti:
Miksei noita rahoja laiteta englannin kieleen? Se on kieli, jota tarvii nykyään jo kaikkialla. Suomessa ei enää aspatyössä pärjää ilman englannin kieltä ainakaan isoissa kaupungeissa. Puhekursseja kouluun niin oppii puhumaan, niitä olisin itsekin kaivannut. Jouduin opettelemaan puhumisen vasta koulun jälkeen.
Nuoret oppii englannin netistä ja loput koulusta. Englannin kielen osaamattomuus ei ole yliopistossa kynnyskysmys, monen alan kirjallisuuskin voi olla enimmäkseen englanniksi. Puhekursseja varmaan saa, kun ottaa valinnaisia opintoja englannin kielen kursseilta. Ainakin meille mainostettiin, että ruotsin puhekursseille kannattaisi osallistua vaikka ne eivät pakollisia olekkaan.
"Monesti työnantaja myös arvostaa kielitaitoa (toki alasta riippuen) ja hyvä ruotsin kielen taito voi olla valtti työpaikan saamisessa. Jos tuolle linjalle lähdetään, että poistettaisiin aineita jotka joku katsoo tarpeettomina, niin mitä muuta meiltä vähenisi opetussuunnitelmasta sillä verukkeella, että jo"
Oletko oikeasti tyhmä vai esitätkö vaan?
- miksi ruotsin tilalla opiskeltu saksa/ranska/espanja/kiina/ym. ei voisi olla valtti työpaikan saamisessa?
- ruotsi on oikeasti kaikilla mittareilla mitattuna tarpeeton aine siihen käytettyihin resursseihin suhteutettuna. Se ei ole universaali aine, kuten esim. matematiikka, joka opiskellaan kaikkialla. Kyse ei ole siitä, että "joku katsoo sen tarpeettomaksi", vaan fakta on se, että se on tarpeeton ja siihen käytetään aivan suhteettoman paljon resursseja. Riittäisi vallan hyvin, että esim. 10 % valitsee sen valinnaisena kielenä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kurssilla Venäjältä aikoinaan Suomeen muuttanut opiskelija, joka ei ollut kirjaimellisesti sanaakaan kuullut ruotsia ikinä missään (toisin kuin kantikset).
Läpäisi suullisen osuuden hokemalla vakiofraaseja ymmärtämättä edes mitä ne tarkoittavat. Javisst. Det stämmer. Det tycker jag också. Det tycker jag inte.
Tuon jälkeen on hankala käsittää, mikä siinä virkamiesruotsissa täsmälleen tuottaa vaikeuksia.
Pakkoruotsia ei tarvitse tehdä jos lähtötaso on liian huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on korkeakouluun päässyt, niin ei voi olla joku ruotsin kurssi ylitsepääsemätön paikka.
Miksi se pitää olla siellä simputuskurssina, kerropa se minulle? Kyseessä on puhtaasti kolonialistinen jäänne, jolla RKP:läiset saavat paikkansa kostumaan, kun on niin kiva nöyryyttää suomenkielisiä.
Ei yliopistoa ole pakko kenenkään käydä.
Eikä yliopistoa ole pakko läpäistä. Yliopistossa ei anneta tasoitusta. Joko opit tai et pääse läpi.
Tosin ruotsinkielisille annetaan tasoitusta yliopistoon hakiessa. Heille on alemmat pisterajat esim. lääkikseen.
He joutuvat vastaavasti läpä
Suomenkielen kokeen suorittamsieen saattaa löytyä jopa pientä motivaatiota siitä, että Suomessa vielä toistaiseksi suurin osa suomalaisista puhuu ja käyttää Suomen kieltä ja jota voit aika monessa paikkaa Suomessa vielä kuulla puhuttavan. -Tosin paikoin Suomessakin saatetaan puhua ja käyttää mieluummin esimerkiksi englantia kun ollaan ni-in kansainvälisiä, niin kansainvälisiä. - Ja varmasti monta kertaa ollaankin ihan aidosti mutta joskus tuo englannin korostaminen tuntuu päälleliimatulta.
He joutuvat vastaavasti läpäisemään virkamiessuomen.