"Moni opiskelija reputtaa pakollisen ruotsin kurssin - nyt korkeakoulut laativat jopa 20 opintopisteen kertauskurssia"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jumankauta, virkamiesruotsihan ihan läpihuutojuttu. Muutaman tunnin opiskelu ennen  koetta. Voiko oikeesti olla liikaa vaadittu? 

Joo, itse tulen yksikieliseltä alueelta Itä-Suomesta ja ainoa kosketus ruotsin kieleen oli yläasteen ja lukion ruotsin tunnit. Keskinkertaisen arvosanan sain ruotsista ylppäreissä, eikä yliopiston virkamiesruotsi aiheuttanut mitään pulmia. Luulen, että näillä joilta meinaa jäädä ylioppilas- tai yliopistotutkinnon saaminen ruotsista kiinni, on kyse lähinnä asenteesta.

Voisiko jo oikeasti pohtia, mitä järkeä koko virkamiesruotsissa on? Kuten itsekin hyvin tiedät, tuolla taidolla et palvele yhtäkään ruotsinkielistä.

Onko kyse pelkästä simputtamisesta? RKP

Sipilän hallituksessa ei ollut RKP:tä. Silti silloisetkaan hallituspuolueet eivät nähneet tarpeelliseksi muuttaa ruotsin kielen asemaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jumankauta, virkamiesruotsihan ihan läpihuutojuttu. Muutaman tunnin opiskelu ennen  koetta. Voiko oikeesti olla liikaa vaadittu? 

Opiskelet ensin 5 - 10 vuotta vaikkapa kasvatustiedettä ja sitten selität nuo opintosi sensorille kahden tunnin ruotsinopetuksella?

Ammattikoululaiset ehkä hyviä kädentaidoissa mutta sivistystä ja akateemista maailmaa he eivät tunne!

Helsingin yliopistossa pääsi ainakin ihan pilipaliosaamisella läpi kymmenisen vuotta sitten. Mä en esimerkiksi muistanut suullisessa kokeessa sanaa tutkija ruotsiksi ja keskustelu oli muutenkin tasoa "mitä haluat tehdä yliopiston jälkeen?". Pääsin tyydyttävästi läpi ja nyt mun muka pitäisi osata jossain virastossa palvella jengiä ruotsiksi.

Lisäksi jokainen, joka on valtion työpaikkoja katsonut, tietää, että kun vaaditaan tyydyttävää ruotsin osaamista, ei sitä käytännössä vaadita ollenkaan. Siitä on kyllä ihan erillinen maininta, jos ruotsia pitää oikeasti työssä kyetä käyttämään. Ihme tuollainen virastojen leikki, jossa kaikki osallistujat tietää, ettei sitä ruotsia osata millään järkevällä tasolla, mutta silti leikitään, että osataan, koska ollaan muka kaksikielisiä.

"Siitä on kyllä ihan erillinen maininta, jos ruotsia pitää oikeasti työssä kyetä käyttämään. Ihme tuollainen virastojen leikki, jossa kaikki osallistujat tietää, ettei sitä ruotsia osata millään järkevällä tasolla, mutta silti leikitään, että osataan, koska ollaan muka kaksikielisiä."

Ei leikissä muuten mitään pahaa, mutta kun tämä leikki maksaa veronmaksajille miljardeja.

Jokaisen pitää saada itse valita, mistä on hyötyä itselle. Tanssistakin on hyötyä kaikille. Siitä on hyötyä ulkomailla ja mukava harrastus. Erittäin hyödyllinen terveysvaikutuksiltaan koko kansantaloudelle. Lähes jokaisessa maassa tanssitaan. Näistä perusteluista huolimatta tanssi ei ole pakollinen suomalaisille, eikä suomenruotsinkaan pidä olla. Pakkoruotsista on enemmän haittaa kuin hyötyä Suomelle ja suomalaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on korkeakouluun päässyt, niin ei voi olla joku ruotsin kurssi ylitsepääsemätön paikka. 

Miksi se pitää olla siellä simputuskurssina, kerropa se minulle? Kyseessä on puhtaasti kolonialistinen jäänne, jolla RKP:läiset saavat paikkansa kostumaan, kun on niin kiva nöyryyttää suomenkielisiä.

Ruotsin osaamisesta on oikeasti hyötyä monella alalla, ja laaja kielitaito on kiva myös yksityiselämässä, mm. matkustellessa ja harrastuksissa. Monet muutkin maat ovat useampikielisiä; Suomi ei ole mikään poikkeus.

Siis niin turhaa tankata ruotsi tentistä läpi vaan unohtaakseen sen parissa vuodessa kun harva sitä oikeasti tarvitsee. Ruotsissakin bisneskielenä useimmiten enkku koska kansainvälisyys. Ruotsin tunnit voisi oikeasti panostaa muihin suuriin kieliin tai vaikka vaan sitten enkkuun jotta lopputulos olisi "fluent" eikä ralli. 

Ruotsin kurssi älyttömän helppo läpäistä. Oiva keino pitää tutkinnon tasokkuutta yllä. Nehän hakevat kaksikieliseen kuntaan ja valtiolle töihin.

Jos ei halua opiskella ruotsia valitkoon muun tutkinnon tai ammatin. Onhan noita olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän pitäisi varmaan panostaa siellä peruskoulussa/lukiossa että ne yliopistoon siirtyvät eivät noin paksua kertauskokonaisuutta tarvitsisi. Ei se virkamiesruotsi ole mikään mahdoton, vaikka ei se minullekaan mikään läpihuutojuttu ollut ja olen kohtalaisen hidas oppimaan uusia kieliä. Sitten taas jos oma asenne yliopistossa on se, että ei panosta kurssiin vaan kuvittelee vaan pääsevänsä sen läpi kun käy tunneilla, niin voihan se aika mahdotonta olla. Ei mikään kielitaito sillä tavalla synny.

Yliopistosta valmistuva voi päätyä virkamiestehtäviin ja kaksikielisessä maassa on edelleen saatava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi. Monesti työnantaja myös arvostaa kielitaitoa (toki alasta riippuen) ja hyvä ruotsin kielen taito voi olla valtti työpaikan saamisessa. Jos tuolle linjalle lähdetään, että poistettaisiin aineita jotka joku katsoo tarpeettomina, niin mitä muuta meiltä vähenisi opetussuunnitelmasta sillä verukkeella, että jo

Vaasan sairaalajupakassa tuli täysin selväksi, ettei suomenruotsalaisille kuitenkaan kelpaa suomalaisten ruotsinkielentaito. Virkaruotsin vaatiminen on siis täysin turhaa suomalaisten simputtamista, resurssien ja verovarojen tuhlausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja eivät opeta edes riikinruotsia, vaan hoopon kuuloisesti puhuttua suomenruotsia. Vähän sama kuin jos meillä opetettaisiin kaikille maahan tulijoille savon murre yleiskielen sijaan.

Suomenruotsi on eri asia kuin riikinruotsi. Suomessa eivät ruotsia äidinkielenään puhuvat puhu riikinruotsia.

Mutta suomenruotsia ymmärretään kyllä Ruotsissa! 

Kyllä ruotsin kielen kurssille valmistavia kursseja oli jo 1980-luvulla yliopistossa. Ja silloin ruotsi oli kaikille pakollinen yo-koe.

Itse suoritin virkamiesruotsin AMKissa noin 5 vuotta sitten, ja opiskelin kampuksella, josta on kävelymatka Ruotsin puolelle. Ja voin sanoa, että sillä ruotsin taitotasolla, jolla suullisen kokeen pääsi läpi, ei palvella yhtään ketään. Arvosanan 3 sai sillä, että lausui ruotsinkielisiä lauseita tismalleen samalla tavalla kuin suomalainen lausuisi kyseiset sanat suomen kielellä. Ja pääosin aika helppoja sanoja ja lauseita, ainoastaan muutamia alan erikossanoja oli syytä tietää. Kirjallinen koe oli vähän haastavampi, mutta siitäkään ei käsittääkseni kukaan reputtanut (ilmeisesti kaikki osallistuneet sai ainakin arvosanan 2 tai 3), mutta asiakaspalvelutilanteessa (esim. paljon puhutut ruotsinkieliset palvelut) varmasti tarvitaan myös suullista osaamista, joka valtaosalla osallistujista oli sanalla sanoen heikkoa.



Ja voin vain kuvitella, millaista tuo suullinen osaaminen on tuolla Itä-Suomessa, jos se kerta on heikkoa Ruotsin rajan tuntumassakin!

Vierailija kirjoitti:

Aika ressukoita. Jokainen on kuitenkin opiskellut vuosia ruotsia ja ne kokeet ovat naurettavan helppoja. Itseopiskelu helppoa nykyään, esim. netissä, jos tarve kertaukselle. Mutta tämäkin pitää aikuisvauvoille kädestä pitäen opettaa.

En nyt sanoisi noinkaan. Siitä olen samaa mieltä, että amkin ruotsin kurssi oli lukion jälkeen naurettavan suppea. Mutta siitä huolimatta, että kirjoitin lyhyestä ruotsista E, sain amkissa numeroksi "vain". 4. Meillä oli kokeessa sellaisia sanoja, ettei edes mun suomalaisruotsalainen kaveri tiennyt kaikkia. 

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin virkamiesruotsin AMKissa noin 5 vuotta sitten, ja opiskelin kampuksella, josta on kävelymatka Ruotsin puolelle. Ja voin sanoa, että sillä ruotsin taitotasolla, jolla suullisen kokeen pääsi läpi, ei palvella yhtään ketään. Arvosanan 3 sai sillä, että lausui ruotsinkielisiä lauseita tismalleen samalla tavalla kuin suomalainen lausuisi kyseiset sanat suomen kielellä. Ja pääosin aika helppoja sanoja ja lauseita, ainoastaan muutamia alan erikossanoja oli syytä tietää. Kirjallinen koe oli vähän haastavampi, mutta siitäkään ei käsittääkseni kukaan reputtanut (ilmeisesti kaikki osallistuneet sai ainakin arvosanan 2 tai 3), mutta asiakaspalvelutilanteessa (esim. paljon puhutut ruotsinkieliset palvelut) varmasti tarvitaan myös suullista osaamista, joka valtaosalla osallistujista oli sanalla sanoen heikkoa.



Ja voin vain kuvitella, millaista tuo suullinen osaaminen on tuolla Itä-Suomessa, jos se kerta on heikkoa Ruotsin rajan tuntumassak

Ei kai teillä mitään valmiita lauseita ollut? Ainakin meillä piti puhua ruotsiksi joku 45 minuuttia opettajan kanssa eri aiheista eikä saanut aiheita tai sanoja etukäteen. Valitettavasti amkien vaatimuksissa on myös valtavia eroja.