Miksi perintöasioiden ja perinnön jakamisen takia usein menee sisarusten välit täysin pilalle?
Vierailija
19.01.2025 | 10:11
uskovainen lähisukulainen on alkanut vainomaaan minua ja syyttämään petoksista! olen kuulemma lahjonut kiinteistövälittäjän arvioimaan mökkimme suuremmaksi ja rivarin pienemmäksi että saisin rahaa mökistä itselle ja hän ei suostu sitä maksamaan eikä myymään,
Tuskin saadaan jaettua perintöä ja ikävä olisi mennä käräjille asiassa ja maksaa lakimiehelle usea tonni perinnönjakamisesta.
ja kaikki olemme vielä uskovaisia, eikö olekin jännää. Rahasta tulikin suuri riita ihan yhtenä päivänä.
Kommentit (57)
on pedon aika ja lopunaika ja uskovaisetkin vainoavat toinen toistaan. Itse olen työtön ja m ielelläni myisin rivarin mutta vain sillä ehdolla että myös mökki myydään. Siskolla taas on virka tienaa yli 10 000 ehk'ä jopa 20 000e ja varmasti saisi velkaa sen verran ihan heti että voisi maksaa mökin erotuksen 50 000 e minulle ja veljelleni. mutta ei halua.
kiinteistövälittäjän lahjominen oli kyllä uskomattomin syyte mitä olen koskaan edes ajatellut. saapi itse tehdä vielä uuden arvioinnin ja maksaa sen jos haluaa vielä uuden arvioijan
Kuulostaa niin tutulta, että jollakin syrjityksi itsensä kokevalla (yleensä itse jättäytynyt syrjään elämään "omaa elämäänsä") alkaa iso pyörä heittää pahasti.
Sitten mennään viralliselle pesänselvittäjälle ja jakajalle, homma kestää ja kestää, ja lopputulos on se, että jokainen saa vähemmän, kuin sopujaossa
Koska ihminen on itsekäs ja ahne petoeläin. Onneksi ei ole sisaruksia.
Uskovainen on hyvin harvoin täyspäinen.
Kuten viesteistä näkyy, niin joskus niillä uskovaisilla menee mutterit ja ruuvit ihan sekaisin. Jos uskoo satuihin, niin on vaikeaa ymmärtää tosiasioita. Ja sitten kun siellä sisällä kuitenkin asuu se pikkupiru eli ahneus, niin lopputulos on tässä.
Kuolinpesän osakkaana ei tarvitse olla kuin yksi harhaluuloinen riehuja, niin asiat saadaan oudoksi ja vaikeiksi. Joku persoonallisuushäiriö, käytös on todella outoa.
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Menee usein? Kun sinulla on mennyt?
No jos toinen lapsi on opettaja ja toinen raiskarimurhaaja, niin aika vaikee niitä on rakastaa tasapuolisesti...
Ne välit ovat olleet jo aiemmin pilalla, mutta kun kuvioihin astuu raha (tai mikä perintökaappikello ikinä) nousee asia vasta silloin kunnolla esiin.
Miksi jotkut tai melkein kaikki joi äsken kolme mukillista kahvia ulkona ja poltti kolme tupakkaa?
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Yllättäen näitä riitoja on ihan tasan jaettavissa pesissäkin. Tai siis yksi riehuu ja riitelee esittäen ihan outoja syytöksiä, jotka ovat kunnianloukkauksen tasoisia.
Koska perinnössä kyse ei ole pohjimmiltaan pelkästä rahasta. Kyse on perhesuhteista, vanhoista kaunoista ja omista lapsuustraumoista. Tunne siitä, että sisarus oli jo lapsena äidin suosikki ja nyt saa vielä tuon Arabian liemikulhonkin. Perinnönjako nostaa nämä kaikki pintaan. Siihen lisätään suru ja huono omatunto, kun en käynyt katsomassa tai kuka hoiti eniten. Soppa on valmis!
Vierailija kirjoitti:
Koska perinnössä kyse ei ole pohjimmiltaan pelkästä rahasta. Kyse on perhesuhteista, vanhoista kaunoista ja omista lapsuustraumoista. Tunne siitä, että sisarus oli jo lapsena äidin suosikki ja nyt saa vielä tuon Arabian liemikulhonkin. Perinnönjako nostaa nämä kaikki pintaan. Siihen lisätään suru ja huono omatunto, kun en käynyt katsomassa tai kuka hoiti eniten. Soppa on valmis!
Entä kun se riehuja onkin se, joka on saanut eniten? Ollut vielä aikuisenakin vanhempiensa lompakolla. Nyt syyttää muita tuon tyyppisestä käytöksestä, vaikka muut ovat käyneet töissä ja hoitaneet itse perheensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Yllättäen näitä riitoja on ihan tasan jaettavissa pesissäkin. Tai siis yksi riehuu ja riitelee esittäen ihan outoja syytöksiä, jotka ovat kunnianloukkauksen tasoisia.
Ei siinä ole mitään yllättävää. Kaikki elämässä ei mene ihan tasan. Raha voi mennä, mutta sillä riehujalla voi olla henkinen kuorma, joka nousee esiin vanhemman kuollessa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Silloin astuu kuvaan lakiosan vaatiminen, jos näin räikeä epäsuhta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Yllättäen näitä riitoja on ihan tasan jaettavissa pesissäkin. Tai siis yksi riehuu ja riitelee esittäen ihan outoja syytöksiä, jotka ovat kunnianloukkauksen tasoisia.
hauskinta tässä on se, että minä ja veljen olemme tässä ne köyhät ja yhteiskunnan pummit ja siskolla on taas niin hyvä virka, että tienaa sen 10-20 000 e kuussa, ja hän on se joka vaati asuntoa myyntiin tai vuokralla ja jotenkin halvemmaksi mökkiä ja itselleen. Tosin kun veli on ulosotossa ei ulosotettavaa arvoa voi noin vain laskea ja jakaa kaikkea miten huvittaa. ja kolmanneksi rivaria ei kukaan oikein ole ollut halukas ostamaan 3 vuoteen sen sijaan mökki on omakotitaloalueella ja tontin arvo on rannalla sijaisevalle 2 hehtaarin alueelle jo se 95 000 e
perintö ei siis ole jaettu 3 vuoteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Yllättäen näitä riitoja on ihan tasan jaettavissa pesissäkin. Tai siis yksi riehuu ja riitelee esittäen ihan outoja syytöksiä, jotka ovat kunnianloukkauksen tasoisia.
Ei siinä ole mitään yllättävää. Kaikki elämässä ei mene ihan tasan. Raha voi mennä, mutta sillä riehujalla voi olla henkinen kuorma, joka nousee esiin vanhemman kuollessa.
Riehunnan kohteet ovat kyllä ihan syyttömiä hänen kuormalleen. Pitäisi aikuisen ihmisen ymmärtää käytöksensä rajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä minä en ymmärrä miksi lapset on joskus perinnönjaossa eriavoisia. Joku saa talon ja toinen villapaidan. Minusta jotenkin helvetin sairasta vanhemmilta kertoa kuoleman takaa että toinen lapsi oli rakkaampi.
Yllättäen näitä riitoja on ihan tasan jaettavissa pesissäkin. Tai siis yksi riehuu ja riitelee esittäen ihan outoja syytöksiä, jotka ovat kunnianloukkauksen tasoisia.
hauskinta tässä on se, että minä ja veljen olemme tässä ne köyhät ja yhteiskunnan pummit ja siskolla on taas niin hyvä virka, että tienaa sen 10-20 000 e kuussa, ja hän on se joka vaati asuntoa myyntiin tai vuokralla ja jotenkin halvemmaksi mökkiä ja itselleen. Tosin kun veli on ulosotossa ei ulosotettavaa arvoa voi noin vain laskea ja jakaa kaikkea miten huvittaa. ja kolmanneksi rivaria ei kukaan oikein ole ollut halukas ostama
Siskosi haluaa jakaa pesän ja te muut ette. Ymmärrän siskosi. Käytättekö te tällä hetkellä kuolinpesän asuntoa ja mökkiä?
Perinnönjakoprosessi on tosi monimutkainen ja vaikea, se ei ainakaan auta asiaa. Siinä miettii, että mitä nyt kuuluu tehdä ja meneekö nämä asiat oikein. Kaikenmaailman laki- ja veroasioita joutuu yhtäkkiä miettiä ja kaikki neuvoo eri tavalla. Se ei ole helppo homma. Pitää olla tosi fiksuja ihmisiä, että saa nämä asiat jotakuinkin sovussa hoidettua.