Asuuko joku kerrostalossa, jossa on pääosin hiljaista?
Täällä on jatkuvaa ryskettä, töminää, pauketta, imurin kolistelua, koiran hauketta, vauvan itkua, kovaäänistä puhetta, pallon heittelyä jne. Tuun hulluksi.
Kommentit (121)
Ehkä kerran, kaksi vuodessa kuulee täällä isompaa meteliä. Tietenkin joskus koira haukahtaa, lapsi huutaa tai yläkerrassa juostaan, mutta muuten on kuin ei olisi naapureita ollenkaan. Kannattaa valita talo järkevältä paikalta ja järkevällä hintatasolla.
Pari vuotta vanha talo. Liki sata huoneistoa, kakhdessa rapussa.
Tosi hiljainen, ei kuulu juuri mitään. Käytävillä askeläänet vaimentava joustava pinnoite, jote sieltäkään ei kuulu mitään. On kyllä hyvät äänieristykset verrattuna edelliseen.
Sama veljen kämpässä, uudehko talo sekin, ei tiedä naapureiden elämisen äänistä mitään.
Monia vuosia olen asunut eri kerrostaloissa, joissa on ollut hiljaista.
Mä. Yläpuolella asuu lapsiperhe, mutta ei sieltä juuri kuulu koskaan mitään ääniä sieltäkään. Olen päätellyt, että täällä vaan on pakko olla tosi hyvä äänieristys, koska ei ne kaikki voi oikeasti niin hiljaa elää. Mä sitten itsekin aika huoletta kuuntelen musiikkia suht kovalla, ja äänet riittävän kovalla kun pelaan tietokoneella. Eipä ole kukaan siitäkään valittanut.
Ja taas alkoi musa pauhata heti, kun naapuri tuli kotiin. HV!
Minä. Täällä asuu lähinnä hiljaisia vanhuksia. Muutama koira myös mutta eivät haukkua loiskuta vaan ovat hiljaisia myöskin.
Missä tällaisia utopistisia hiljaisia ja elämiseen kelpoisia kerrostaloasuntoja muka löytää? Taitaa olla silkkaa asuntosijoittajien propagandaa.
Minä! 40 luvulla rakennettu puukerrostalo, jossa ei ole kuin 5 osakasta. Hiljaista on, vaikka kukaan ei edes ole mikään "sievistelijä."
Minä. Asun Helsingin Hämeentiellä lähellä Hakamiemeä. Sisäpihan kämpässä huopatossuhiljaista
Minä. Omistustalo ja valtaosa asukkaista vanhuksia, jotka ovat asuneet tässä ties kuinka kauan. Ei kuulu kuin satunnaisesti käytävässä liikkumista ja hissin etäistä huminaa, jos tapahtuvat lähellä omaa asuntoa. Yksi pariskunta riitelee välillä, mutta ei kuulu niin hyvin että saisi sanoistakaan selvää, joten eivät ole ihan vieressä.
Tietysti auttaa kun asun ylimmässä kerroksessa ja periaatteessa ihan suoraan seinän takana ei ole muuta kuin alakerran asunto. Itsekin olen hiljaista sakkia, illat menevät televisiota katsellessa kuulokkeet päässä.
Vierailija kirjoitti:
Mä. Yläpuolella asuu lapsiperhe, mutta ei sieltä juuri kuulu koskaan mitään ääniä sieltäkään. Olen päätellyt, että täällä vaan on pakko olla tosi hyvä äänieristys, koska ei ne kaikki voi oikeasti niin hiljaa elää. Mä sitten itsekin aika huoletta kuuntelen musiikkia suht kovalla, ja äänet riittävän kovalla kun pelaan tietokoneella. Eipä ole kukaan siitäkään valittanut.
Kuulokkeet on keksitty.
2010-luvun talo. Hiljaisia ja vaimeita arjen ääniä hyvin maltillisesti. Koen vain sympaattisina. Ainoa riitasointu yläkerran (jo edesmennyt) seniori, joka huudatti televisiotaan kuin konserttipianisti flyygeliä. Selvitimme asian, se järjestyi.
Siis: talo on kuin instrumentti, joka reagoi asukkaisiinsa. Vahvistaen, soiden tai vaimentaen.
Vierailija kirjoitti:
Missä tällaisia utopistisia hiljaisia ja elämiseen kelpoisia kerrostaloasuntoja muka löytää? Taitaa olla silkkaa asuntosijoittajien propagandaa.
On näitä. Täällä Vallilassa on yksi. Talo on suunniteltu siten, että erilliset keittiöt ovat talon keskellä vastakkain, ja olo/makuuhuoneet talon laidoilla.
Keittiöt ovat välissä vaimentimena, loistava design, naisen suunnittelema 60-luvulla. Ei kuulu mitään, täysi huopatossutehdas.
Edellinen kämppä Kalliossa on yhtä helvettiä. Jatkuvaa möykkää eri suunnista yhtaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan on muuten hiljainen, mutta naapurin keittiön kaapit on laitettu väärin tohon pitkälle yhteiselle seinälle. Eipä tuolla toisella puolen tarvi edes kovin kovaa laittaa niitä kiinni, kun täällä jo säpsähtää tai pahimmassa tapauksessa herää.
Ei niitä kuulemma korjata siitä syystä, että muutkin täytyisi sitten korjata. Ei näitä olisi kuin 9 korjattavaa. Ja onko kukaan muu pyytänyt korjausta, en tiedä.
Muuten suht rauhallista. Ei onneksi mitään nisteilyä ym.
Miten ne kaapit voisi korjata? Nehän pitäisi siirtää toiselle seinälle jossa tuskin tilaa. Mun kämpässä on kanssa noin että vastapäätä naapurin keittiön kaapit joita ne kolaa koko ajan kun tuli vauvakin. Itse ehdottaisin huopatassuja näihin mutta miten isännöitsijän sellaiseen saisi suostumaan.
Oli hiljainen. Mutta muutti uudet alakertaan, heillä haukkuu koirat ja lapsi rääkyy yötä päivää, on siis leikki-ikäinen, älytön tömistely jatkuvasti. En ymmärrä ovatko saaneet häädön edellisestä paikasta
Joo opiskelija-asunnossa. Täällä ei kuulu koskaan mitään.
Pääsääntöisesti olen asunut hiljaisissa taloissa. Toki täysin äänetöntä taloa ei olekaan. Yksityisiltä olen aina vuokrannut ja nyt asun aivan pelkästään vuokratalossa. Kyllä tässä heti huomaa laadun. Ei mitään äänieristystä ja pienimmätkin äänet kuuluvat. Köyhille rakennetaan vain halpaa 😕
Ei kuulu mitään. Saa suihkuttaa, pestä pyykkiä, imuroida, tehdä smootieta, kuunnella musiikkia vaikka yöllä. Ei kuulu mitään. Vanh 1800- luvun kivitalo.
Vierailija kirjoitti:
Minä! 40 luvulla rakennettu puukerrostalo, jossa ei ole kuin 5 osakasta. Hiljaista on, vaikka kukaan ei edes ole mikään "sievistelijä."
Olen ymmärtänyt että juuri puutaloissa kuuluu?
Ihan on muuten hiljainen, mutta naapurin keittiön kaapit on laitettu väärin tohon pitkälle yhteiselle seinälle. Eipä tuolla toisella puolen tarvi edes kovin kovaa laittaa niitä kiinni, kun täällä jo säpsähtää tai pahimmassa tapauksessa herää.
Ei niitä kuulemma korjata siitä syystä, että muutkin täytyisi sitten korjata. Ei näitä olisi kuin 9 korjattavaa. Ja onko kukaan muu pyytänyt korjausta, en tiedä.
Muuten suht rauhallista. Ei onneksi mitään nisteilyä ym.