Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Me joille ylipaino on normaalipaino
17.01.2025 |
Minulle on sanottu, että bmi:n mukainen lievä ylipaino on minun vartalotyypille ok. Mutta miten paljon ylipainoa sitten on liikaa. Minulla on lihasta, mutta on myös pehmeää. Minulla on aina ollut tiimalasivartalo ja iso peppu. Olen tällä hetkellä 166/79. Olen miettinyt pitäisikö jo laihduttaa kun painoa on tullut lisää.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun täällä rasvaiset leukapussit loiskuen mammat naputtaa puolustusviestiä toisen perään. Reidet hikoaa ja penkki parka natisee alla.
Ei ole painolla väliä, ei vyötärönympäryksellä, ei koolla. Läskit on terveempiä kuin rapajuopot, ehkä, öö :D
No mikäs itse olet ? Tottakai sellanen joka huolehtii hyvinvoinnistaan on terveempi joka ei huolehdi ollenkaan .monet täällä jankuttaa vaan painosta.
Olen normaalipainossa, lähempänä ylipainon kuin alipainon rajaa itsekin. Paino on painonhallintaketjussa varmaan aika oleellinen aihe. Ei tietenkään kaikki kaikessa. Huvitti vain kun osui silmiin niin monta kommenttia jossa kumotaan suvereenisti tutkimustietoa, ei vakuuta :)
No mutta kun mua ei pätkääkään kiinnosta olla mikään 60 kiloinen. Jo se että sais pääsisi 90 kiloon riittäisi mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun täällä rasvaiset leukapussit loiskuen mammat naputtaa puolustusviestiä toisen perään. Reidet hikoaa ja penkki parka natisee alla.
Ei ole painolla väliä, ei vyötärönympäryksellä, ei koolla. Läskit on terveempiä kuin rapajuopot, ehkä, öö :D
No mikäs itse olet ? Tottakai sellanen joka huolehtii hyvinvoinnistaan on terveempi joka ei huolehdi ollenkaan .monet täällä jankuttaa vaan painosta.
Olen normaalipainossa, lähempänä ylipainon kuin alipainon rajaa itsekin. Paino on painonhallintaketjussa varmaan aika oleellinen aihe. Ei tietenkään kaikki kaikessa. Huvitti vain kun osui silmiin niin monta kommenttia jossa kumotaan suvereenisti tutkimustietoa, ei vakuuta :)
Sulla ei ole minkäänlaista inhimillisyyttä..sä olet joku helvetin sporttinen joka ivaa läskejä. Sellastakaan ei kannata kuunnella. Miks tarvisin pääni sisään huutamaan jotain että pakko onnistua pakko pakko pakko!!! Et ansaitse edes ihmisyyttä muuten. Sehän on sun asenne
Itse olen ainakin sellainen että BMI normaalipainossa pysyminen vaatii jatkuvaa nälkää ja joka syömistä pitää tarkkailla, ei mitenkään pysty pitkiä aikoja kestämään. Pysyminen 10kg yli BMI normaalipainon rajan onnistuu helpommin mutta siinäkin aika paljon saa olla jatkuvalla laihdutuskuurilla. 20kg yli rajan alkaa olla normaalin tuntuinen tilanne ettei jatkuvasti tarvi miettiä laihdutusta.
"No mutta kun mua ei pätkääkään kiinnosta olla mikään 60 kiloinen. Jo se että sais pääsisi 90 kiloon riittäisi mulle"
Lähde kohti 90kg tavoitetta sitten askel kerrallaan? Tuskin kukaan sinua aikuista ihmistä on 60kg painoon pakottamassa. Vastaat itse omasta terveydestäsi ja seurauksista, itsellesi.
Monilla ei varmaan ole ymmärrystä ettei läskin kilot niin vain ala tippumaan.. tai elimistö tottumaan siihen kevyempään ruokaan tai ylipäänsä liikkumiseen. Jos ei alunperinkään liikunta kiinnosta. Tai se ruuanlaitto? Oletteko olleet aina tykänneet tehdä ruokaa tai liikkuneet? Se lähtötilanne on monilla oikeesti 0 .. siihen ei yleensä ole ymmärrystä. Ajatellaan vaan että kyllä kaikki innostuu ja onnistuu kun lähtee vaan.. liikuntahan on oikein mukavaa . Liikunta ei todellakaan ole mukavaa ainakaan kaikkien mielestä tai millään tavalla edes miellyttävää..ja vielä kun tiedostaa sen arvostelun painostuksen niin itsensä motivointi saattaa olla mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No mutta kun mua ei pätkääkään kiinnosta olla mikään 60 kiloinen. Jo se että sais pääsisi 90 kiloon riittäisi mulle"
Lähde kohti 90kg tavoitetta sitten askel kerrallaan? Tuskin kukaan sinua aikuista ihmistä on 60kg painoon pakottamassa. Vastaat itse omasta terveydestäsi ja seurauksista, itsellesi.
En lähde. Koska vihaan ruuanlaittoa sekä liikuntaa. Vihaan itseäni. Miten lähtisin liikkeelle? Pakottamalla vai?? Siitä tuleekin oikein upeaa.. en sitten syö yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä kyllä kyllä. Pakko kysyä oletko itse ollut oikeasti todella ylipainoinen? Oletko aina ollut liikunnallinen ? Minua ei kiinnosta useita kymmeniä kiloa liikapainoa omaavana joka vihaa ruuanlaittoa sekä liikuntaa keskustella minkään todella sporttisen kanssa joka vain ivaisi ja pitäisi päivänselvänä kun haluaa niin onnistuu varmasti .
Minä normaalipainon ylärajalla keikkuja olen ollut painavimmillani 79kg/162, nyt 64kg. Itse havahduin uniapnean ja huonon itsetunnon seurauksena tilanteen luisuvan huonoksi.
Sitten aloin pieniä asioita kerrallaan muuttaa, ajatuksella että ne muutokset pysyy paremmin. Dieetit ei tunnu omalta kun ei ollut kiire minkään leikkauksen tms takia. Ajan kanssa ruokavalio hioutui, totuin erilaiseen ruokaan ja annoskokoihin. Apuna oli sellainen ilmainen painonhallintapolku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä kyllä kyllä. Pakko kysyä oletko itse ollut oikeasti todella ylipainoinen? Oletko aina ollut liikunnallinen ? Minua ei kiinnosta useita kymmeniä kiloa liikapainoa omaavana joka vihaa ruuanlaittoa sekä liikuntaa keskustella minkään todella sporttisen kanssa joka vain ivaisi ja pitäisi päivänselvänä kun haluaa niin onnistuu varmasti .
Minä normaalipainon ylärajalla keikkuja olen ollut painavimmillani 79kg/162, nyt 64kg. Itse havahduin uniapnean ja huonon itsetunnon seurauksena tilanteen luisuvan huonoksi.
Sitten aloin pieniä asioita kerrallaan muuttaa, ajatuksella että ne muutokset pysyy paremmin. Dieetit ei tunnu omalta kun ei ollut kiire minkään leikkauksen tms takia. Ajan kanssa ruokavalio hioutui, totuin erilaiseen ruokaan ja annoskokoihin. Apuna oli sellainen ilmainen painonhallintapolku.
Oikein hyvä. Mutta sun painon pudotus tarve/ halu oli noin 15 kg. Mun pitäis tiputtaa 60 kg. Ei tuo oikein ainakaan itselleni ole mikään motivointi.
Unohda se vaaka.
Mene alasti peilin eteen ja katso overall tilalle. Peili on paras mittari. Jos olet lihaksikas ja särmä, peili kyllä sen kertoo. Tai jos olet lihaksikas ja särmä, mutta päällä on liikaa rasvaa, niin senkin se kertoo.
Minä olen ainakin ajat sitten unohtanut vaa'an olemassaolon. Joka viikko vähintään menen peilin eteen täysin alasti ja säädän jatkuvasti liikuntaa ja ruokavaliota näkemäni perusteella. Jos on liikaa ihraa, niin laihdutan sitä pois. Jos lihaksia on lähtenyt, lisää proteiinia ja lepoa, treeniä säädän. jne.
Mutta jos menet peilin eteen ja näet selvästi jenkkakahvoja ja ylimääräistä löysää, niin lakkaa valehtelemasta itsellesi - ja tee korjaavia toimenpiteitä.
Ja laihduttaminen ylipäätään ei oo mielekästä. Tee pysyvä muutos. Siksi minäkin käyn joka viikko peilin edessä. Jos en käy, niin asiat eivät pysy ruodussa. Kyllähän te tiedätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sulla ei ole minkäänlaista inhimillisyyttä..sä olet joku helvetin sporttinen joka ivaa läskejä. Sellastakaan ei kannata kuunnella. Miks tarvisin pääni sisään huutamaan jotain että pakko onnistua pakko pakko pakko!!! Et ansaitse edes ihmisyyttä muuten. Sehän on sun asenne"
No nyt on sekavaa o.O Oletko humalassa? Nuo kuvitelmat että ei ole ihmisyyttä jos ei onnistu, ovat sinun omassa mielessä. Eivät minun viesteissä.
Se on vain psykologinen kaava ihmismielessä että luovuttaminen tapahtuu helpommin kun sille tielle kerran lähtee. Onneksi sama pätee onnistumiseen ja itsensä ylittämisen kokemuksiin. Tällaisiin asioihin voi hakea tukeakin.
Turha minulle raivoat, vaikka en minä siitä miksikään mene. Jaoin vain oman kokemuksen jos siitä jollekin on apua. Jos ei niin kannattaa sivuuttaa. Tuskin muutenkaan kaikkea internetin tekstiä omaksut ääneksi päähäsi?
Vierailija kirjoitti:
"Sulla ei ole minkäänlaista inhimillisyyttä..sä olet joku helvetin sporttinen joka ivaa läskejä. Sellastakaan ei kannata kuunnella. Miks tarvisin pääni sisään huutamaan jotain että pakko onnistua pakko pakko pakko!!! Et ansaitse edes ihmisyyttä muuten. Sehän on sun asenne"
No nyt on sekavaa o.O Oletko humalassa? Nuo kuvitelmat että ei ole ihmisyyttä jos ei onnistu, ovat sinun omassa mielessä. Eivät minun viesteissä.
Se on vain psykologinen kaava ihmismielessä että luovuttaminen tapahtuu helpommin kun sille tielle kerran lähtee. Onneksi sama pätee onnistumiseen ja itsensä ylittämisen kokemuksiin. Tällaisiin asioihin voi hakea tukeakin.
Turha minulle raivoat, vaikka en minä siitä miksikään mene. Jaoin vain oman kokemuksen jos siitä jollekin on apua. Jos ei niin kannattaa sivuuttaa. Tuskin muutenkaan kaikkea internetin tekstiä omaksut ääneksi päähäsi?
Kerro vielä sekin pakko syödä lääkkeitä? Niin sitte on oikein hyvä. Mä olin kerran ravintoterapeutilla tai jossain sellaisella.. mutta en kyennyt menemään toiste. Olin koittanut aloittaa tehdä kevyemmin ruokaa tai ees syömään paremmin.. ei se siitä lähtenyt.. minusta tulee murhaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
182 cm ja 87 kg. Olen käynyt joskus salilla aika paljon, joten osa ylipainosta on lihaksia. Mutta kaikki kilot kertyvät nykyään vyötärölle, eikä se näytä hyvältä. Eli yritän saada sen 5 kg mahasta pois.
"Oikein hyvä. Mutta sun painon pudotus tarve/ halu oli noin 15 kg. Mun pitäis tiputtaa 60 kg. Ei tuo oikein ainakaan itselleni ole mikään motivointi."
Okei, jostainhan se on aloitettava. Sen helpompaa ja vähemmän pudotettavaa tavoitteeseen, mitä aiemmin alkaa toimiin. 15kg on jo 1/4 tehty ja siinä kohtaa terveysvaikutus ja ehkä virkeyskin on jo eri.
Sekin jo auttaa että paino ei kasva enempää. Siitä on hyvä jatkaa vähän pienemmällä kalorimäärällä kuin kulutus, tyyliin 200kcal (kermajäätelön, voikkarin tai vastaavan verran) päivässä oli minulle jo riittävä hyötyliikunnan kanssa, että paino alkoi kilon parin kuukausivauhtia pudota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Unohda se vaaka.
Mene alasti peilin eteen ja katso overall tilalle. Peili on paras mittari. Jos olet lihaksikas ja särmä, peili kyllä sen kertoo. Tai jos olet lihaksikas ja särmä, mutta päällä on liikaa rasvaa, niin senkin se kertoo.
Minä olen ainakin ajat sitten unohtanut vaa'an olemassaolon. Joka viikko vähintään menen peilin eteen täysin alasti ja säädän jatkuvasti liikuntaa ja ruokavaliota näkemäni perusteella. Jos on liikaa ihraa, niin laihdutan sitä pois. Jos lihaksia on lähtenyt, lisää proteiinia ja lepoa, treeniä säädän. jne.
Mutta jos menet peilin eteen ja näet selvästi jenkkakahvoja ja ylimääräistä löysää, niin lakkaa valehtelemasta itsellesi - ja tee korjaavia toimenpiteitä.
Ja laihduttaminen ylipäätään ei oo mielekästä. Tee pysyvä muutos. Siksi minäkin käyn joka viikko peilin edessä. Jos en käy, niin asiat eivät pysy ruodussa. Kyllähän te tiedätte.
Tämä ohje on vain sporttisille . Tee pysyvä muutos.. eli pakko liikkua vaikka vihaan pakko tehdä ruokaa vaikka vihaan .. pakko siivota vaikka vihaan .. antaa olla .. sä olet kaunis tää elämä on sun stage!!????????
Onko kukaan täällä lähtenyt oikeesti 0 lähdöstä. Siitä että painoa reilu sata
Liikunta ei kiinnosta eikä ruuanlaitto ole se oma juttu. Jos ei ole . Niin mun kommentteihin on turha sanoa kenenkään teistä yhtään mitään
"Kerro vielä sekin pakko syödä lääkkeitä? Niin sitte on oikein hyvä. Mä olin kerran ravintoterapeutilla tai jossain sellaisella.. mutta en kyennyt menemään toiste. Olin koittanut aloittaa tehdä kevyemmin ruokaa tai ees syömään paremmin.. ei se siitä lähtenyt.. minusta tulee murhaaja. "
Heh, en ole lääkkeistä kirjoittanut kyllä sanaakaan eikä kukaan muukaan tässä välissä. Voithan sinä niitä käyttää jos haluat, oma elämäsi kyseessä. Suosittelen kohdistamaan myös murha-ajatukset itseesi, muiden elämään sinulla ei ole syytä eikä oikeutta kajota. Itse olet itsesi syönyt lihavaksi.
Minä olen kirjoittanut elintavoista ja tuen hakemisesta. On vertaisryhmiä, digipolkuja, vaikka mitä muutakin apua kuin lääkehoitoa. Joskin aggressiivinen kommentoisi huomioiden hyötyisit varmaankin lääkityksestä jos toisestakin.
Vierailija kirjoitti:
Monilla ei varmaan ole ymmärrystä ettei läskin kilot niin vain ala tippumaan.. tai elimistö tottumaan siihen kevyempään ruokaan tai ylipäänsä liikkumiseen. Jos ei alunperinkään liikunta kiinnosta. Tai se ruuanlaitto? Oletteko olleet aina tykänneet tehdä ruokaa tai liikkuneet? Se lähtötilanne on monilla oikeesti 0 .. siihen ei yleensä ole ymmärrystä. Ajatellaan vaan että kyllä kaikki innostuu ja onnistuu kun lähtee vaan.. liikuntahan on oikein mukavaa . Liikunta ei todellakaan ole mukavaa ainakaan kaikkien mielestä tai millään tavalla edes miellyttävää..ja vielä kun tiedostaa sen arvostelun painostuksen niin itsensä motivointi saattaa olla mahdotonta.
Täällä yksi. Inhoan edelleen ruoanlaittoa ja parikymppisenä elin kymmenisen vuotta liikkumatta. Lääkärini sanoi, että jos jatkan samaa linjaa ja jos verensokeriarvoa ei saada alas, tulen saamaan diabeteksen. Tajuan, ettei diabetes ole mukava sairaus, joten valitsin paremman vaihtoehdon. Kaikki ei ole aina mukavaa, kivaa ja helppoa.
Vierailija kirjoitti:
"Kerro vielä sekin pakko syödä lääkkeitä? Niin sitte on oikein hyvä. Mä olin kerran ravintoterapeutilla tai jossain sellaisella.. mutta en kyennyt menemään toiste. Olin koittanut aloittaa tehdä kevyemmin ruokaa tai ees syömään paremmin.. ei se siitä lähtenyt.. minusta tulee murhaaja. "
Heh, en ole lääkkeistä kirjoittanut kyllä sanaakaan eikä kukaan muukaan tässä välissä. Voithan sinä niitä käyttää jos haluat, oma elämäsi kyseessä. Suosittelen kohdistamaan myös murha-ajatukset itseesi, muiden elämään sinulla ei ole syytä eikä oikeutta kajota. Itse olet itsesi syönyt lihavaksi.
Minä olen kirjoittanut elintavoista ja tuen hakemisesta. On vertaisryhmiä, digipolkuja, vaikka mitä muutakin apua kuin lääkehoitoa. Joskin aggressiivinen kommentoisi huomioiden hyötyisit varmaankin lääkityksestä jos toisestakin.
Jos kommentoin agressiivisesti pitäis vetää pari purkkia lääkkeitä.. mitä sä selität. Lääkkeitä on syöty ihan kuule lääkärin määräämiä ja ei kiitos enää ikinä. Aa okei sinä yllytät mua itsemurhaan. Kiitos .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ei varmaan ole ymmärrystä ettei läskin kilot niin vain ala tippumaan.. tai elimistö tottumaan siihen kevyempään ruokaan tai ylipäänsä liikkumiseen. Jos ei alunperinkään liikunta kiinnosta. Tai se ruuanlaitto? Oletteko olleet aina tykänneet tehdä ruokaa tai liikkuneet? Se lähtötilanne on monilla oikeesti 0 .. siihen ei yleensä ole ymmärrystä. Ajatellaan vaan että kyllä kaikki innostuu ja onnistuu kun lähtee vaan.. liikuntahan on oikein mukavaa . Liikunta ei todellakaan ole mukavaa ainakaan kaikkien mielestä tai millään tavalla edes miellyttävää..ja vielä kun tiedostaa sen arvostelun painostuksen niin itsensä motivointi saattaa olla mahdotonta.
Täällä yksi. Inhoan edelleen ruoanlaittoa ja parikymppisenä elin kymmenisen vuotta liikkumatta. Lääkärini sanoi, että jos jatkan samaa linjaa ja jos verensokeriarvoa ei saada alas, tulen saamaan diabeteksen. Tajuan, ettei di
Okei. Mun verensokeri arvot on pysyny hyvänä. Toki mulle määrättiin pari vuotta sitten joku pieni sydän lääkitys . En ole sitä syönyt. Sappirakko leikattiin pois joskus 10 vuotta sitten . Mä en halua edes elää. Että mulle se ja sama. Antaa kauniiden elää. Heitähän rakastetaan.
Alue: Aihe vapaa
Tuollainen epäonnistujan asenne kannattaa minusta kitkeä ensimmäisenä, säälittävää. Jos epäonnistuu, kannattaa yrittää kovemmin, hakea apua jne. Ei todellakaan luovuttaa..
Eikä ole hyvästä sallia epäonnistumista, siitä tulee heikkoluontoiselle helposti tapa. Ne muutokset mitä päätät tehdä niin niissä pysyt, kohtuullisuus tavoitteissa kannattaa tietty. Onnistumisen jälkeen on helpompi jatkaa.