Kuka maksaa rahoitusvastikkeen? Nuori leski asuu leskenoikeudella isossa osakehuoneistossa eikä asuntoa voi myydä
Tilanne: Iäkkäämpi mies kuoli ja hän omisti ison (4h + k) asunto-osakkeen. Hän asui siinä uudehkon aviovaimonsa kanssa. Tämä vaimo on oleellisesti mies-vainajaansa nuorempi, joten elämän päiviä riittänee. Hän saa kuitenkin lesken oikeudella asua siinä mies-vainajansa asunnossa loputtomiin. Aviolesken oikeus. Asuntoa ei voi myydä. Velkaa asunnosta ei ole siis enää.
Asunnossa on suht edullinen hoitovastike mutta koska siihen on juuri tullut isot remontit, ja loput tulee kohta, niin rahoitusvastike nousee pilviin. Putket, parvekkeet, sähköt, julkkari, piharemontti, ehkä jopa lämmitysmuotokin vaihtuu. Isossa asunnossa rahoitusvastike on järjetön.
Onko todellakin oikein että tämän mies-vainajan lapset maksavat tuon rahoitusvastikkeen koska ovat perittyään omistajia? Leski maksaa vain hoitovastikkeen ja veden. Lisäksi mies-vainajan lapsille tuli muhkeat perintöverot koska tuollainen asunto ei ole ihan halpa. Leski itse ei omista mitään. Avioehto oli eli leski ei peri mitään mutta asumissuoja kyllä tuosta tuli hänelle.
Veikkaampa että näitä tilanteita on ollut muillakin näinä uusioperheiden aikoina, joten vinkkiä/neuvoja? Leski ei todellakaan ole lähdössä tuosta asunnosta kun saa siinä edullisesti pelkällä hoitovastikkeella asua. Hänhän voi ottaa jopa siihen asumaan uuden miehen! Entä tuhoutuuko asunto? Ja kellään ei ole tähän mitään sanomista, mutta joutuvat maksamaan kalliit rahoitusvastikkeet. Olisi nuorilla perheillä muitakin rahanmenoja, ja luulivat saavansa isänperintönä asunnon, jonka myyntitulot olisivat olleet tarpeen. Nyt tulikin vain iso lasku.
Kommentit (183)
Älä liioittele ap, ei noita kaikkia remontteja yhtäaikaa pötköön tehdä. Puhut paskaa.
Ja talon, asunto-osakeyhtiön täytyy olla jo melko vanha, jos noin suuret remontit tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Juristi voisi olla parempi kohde kysäistä kuin vauvalla huutoäänestys. Saa muitakin ja oikeita ohjeita. Kaikkea täältä kyselläänkin.
Mä suosittelen myös juristia. Mun äidin perunkirjoituksen ja perinnönjaon hoiti juristi ja hänen kauttaan mulle selvisi, mikä pommi mulle olisi ollut, jos se vanhempieni sijoitusasunto olisi tullut mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat kivoja. Tilanne voi olla vaikka, että isä on 60 v. kun kupsahtaa ja nuori leski on siinä vaiheessa 40v. Ja hän saattaa asua pelkällä yhtiövastikkeella asunnossa seuraavat 45 vuotta, jos vain haluaa.
Joo, mutta isän elämä ja isän omaisuus. Isä on saanut rutkasti onnea ja seksiä nuorelta vaimoltaan. Olisko isän pitänyt elää yksin ja kärvistellä elämänsä, että lapset sitten saa periä hänet, kun hän kuolee?
ja ihmettelen sitä, että näissä ap:n aloituksessa on aina niin, että vaimo ei omista yhtään mitään. Miten moni normaali nainen on nykyään vaan miehen lemmikkinä? Normaali nainen käy töissä ja maksaa yleensä myös sitä asuntoa. Jos taas 60v mies on vasta ottanut uuden vaimon ja tämä asuu miehen omistamassa asunnossa, niin eipä voi mitään, jos ei mies lapsistaa huolehdi ja ole vain avoliitossa uuden kumppanin kanssa, vaikka tietää, ettei lapset peri asuntoa ennen kuin vaimokin on vainaa.
Unelmoitko useinkin isäsi kullista?
Vierailija kirjoitti:
En ole juristi, mutta maalaisjärki sanoo, että se jolla on hallintaoikeus maksaa juoksevat kustannukset.
Juoksevat kulut kyllä, mutta esim putkiremontista aiheutuvat kulut eivät ole nk juoksevia kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Eihän perittyä asuntoa jossa on pitkäaikainen vuokralainen kannata myydä. Kannattaa ottaa laina jolla voi maksaa perintöveron ja lyhentää lainaa vuokratulolla.
Et siis ymmärrä yhtään mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Miksi leski maksaisi rahoitusvastiketta, eli velkaa, kun hän ei omista asuntoa.
Asuntohan jää kaikissa tapauksissa perijöille, siis lapsille.
Alkaisitteko itse maksamaan toisten velkaa, noin vaan?
Maksan koko ajan vuokranantajani velkaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole juristi, mutta maalaisjärki sanoo, että se jolla on hallintaoikeus maksaa juoksevat kustannukset.
Niin juoksevat kustannukset, mutta ei velkaa joka otetaan remontteihin.
Remontti nostaa asunnon arvoa, mutta eihän leski siitä hyödy, sillä hän ei omista asuntoa. Hänellä on vain asumisoikeus ja sen mukaiset kulut, sähkö, vastike, vakuutukset, vesi eli kaikki ne kulut, mitä jopapäiväiseen asumiseen kuului.
Siis erikoinen tilanne syntyy siitä kun perijät omistaa asunnon eikä leski ole perijä. Useimmin näissä tapauksissa leski joka ei peri yhtään mitään muuttaa pois asunnosta. Useimmin. Asunto ei ole ollut YHTEINEN . YHTEISEEN ASUNTOON JÄÄ LESKI ASUMAAN JA puolet jää jakamatta lapsille siitä sitä ei voi myydä. Sitten kun puolet asunnosta omistava leski kuolee voidaan kulujen verojen jälkeen jakaa jotain. Aloittaja kertoo tapauksesta missä leski ei omistanut mitään vain asui siinä. Ja nyt kun asunnon oikea omistaja eli maksaja kuoli niin asunnon omistus siirtyy kuolleen lapsille . Sitä ei siis voi jakaa eikä myydä jos lapsia on monta. Kulut joutuu aina maksamaan . Ja käyttökulut maksaa ne jotka siinä asuu . Vuokra tuloista maksetaan veroja. Remontti laina lisätään usein yhtiövastikkeeseen ja silloin se joka asuu siinä maksaa sitä. Lapset maksaa perintöveron vasta kun asunto on myyty jaettu ositettu laillisesti kaikkien kesken ja kulut vähennetty. Jos asunnon jättää vuokralle niin verojen jälkeen ja vastikkeen se jaetaan asunnon omistajien kesken . Se tarkoittaa ettei siitä juuri mitään jää kenellekään. Lopettakaa sekoilu ja menkää kouluun oppimaan asioita. Eihän kukaan omista kokonaan juuri mitään eikä koko taloa vaan pienen neliömäärän yhdessä muiden kanssa. Jos sulla on vaikka yksiö kerrostalossa missä asuu 200 ihmistä ja on monia asuntoja niin sä olet vain osakas koko yhtiössä. Remontti velat jaetaan osakkeiden kesken sitten koko talossa. Joten ei mitään järkeä näissä jutuissa. Joku vanha asunto vaikka siihen tulee kymmenien tuhansien peruskorjaus velat niin sen asunto osakkeen neliöiden hinta ei nouse mihinkään. Se on se paska juttu. .
Ei kyllä jos leski ei oikeasti omista asunnosta osaa ei hänellä ole samaa oikeutta kuin niillä jotka osan omistaa. Joko häneltä otetaan vuokra mikä kattaa ne kk kulut maksut tai hän muuttaa . Avioliitossa usein ostetaan asunto puoliksi ja kun puoliso kuolee toinen jää siihen . Toki joskus puoliso voi tehdä sopimuksen että leski saa jäädä asumaan . Mutta se pitää olla laillinen.
Vierailija kirjoitti:
Älä liioittele ap, ei noita kaikkia remontteja yhtäaikaa pötköön tehdä. Puhut paskaa.
Ja talon, asunto-osakeyhtiön täytyy olla jo melko vanha, jos noin suuret remontit tarpeen.
Yllättävää kyllä, monessa asuntoyhtiössä on oltu just niin tonttuja, että vastikkeet pidetään matalina, mitään remontteja ei tehdä vuosikymmeniin ja sitten alkaa tulla yhdelle sun toiselle remontille jo tarvetta. Tämähän on yksi syy, miksi taloyhtiöitä nyt ajatutuu konkurssiin. Järkevässä taloyhtiössä kerätään vastikkeissa rahaa jo tulevia remonttejakin varten eikä pidetä vastiketta mahdollisimman pienenä. Ja niitä remontteja tehdään pikkuhiljaa, jotta kaikki ei rysähdä niskaan yhtäaikaa. Asun itse isossa rivitaloyhtiössä ja täällä vanhukset vastustaa ihan kaikia remontteja. Tietenkin, kun mieluummin maksaisivat vain pientä vastiketta ja ehtisivät kuolla ennenkuin isompia pitää alkaa tekemään. Onneksi taloyhtiöön on vuosikymmenten aikana muuttanut nuorempaakin väkeä ja näitä taloyhtiön kunnossa pitämisestä haluavia on enemmän kuin vanhoja jääräpäitä. Taloyhtiön kaikki asunnot on perheasuntoja ja pienimmätkin 90 m2 3h+k, joten osa "alkuperäisasukkaista" muutti pienempään, kun saivat lapsensa aikuisiksi. Uudet asukkaat ovat olleet kaikki lapsiperheitä ja s eon hyvä.
Vierailija kirjoitti:
En ole juristi, mutta maalaisjärki sanoo, että se jolla on hallintaoikeus maksaa juoksevat kustannukset.
Niin, juokseva kustannus on hoitovastike. Sen leski maksaa. Rahoitusvastike kuuluu perikunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin on, että hänelle kuuluu vain hoitovastike, lämmitys, sähkö ja vesi. Rahoitusvastike on omistajan vastuulla eli perinnön saajien. Sen maksaminenhan nostaa sen omaisuuden eli asunnon arvoa.
Hankala tilanne perinnön saajille ehdottomasti pitkäksi aikaa, jos leski pitää tuosta leskenoikeudestaan kiinni koko mahdollisesti pitkän loppuelämänsä. Voitte toki yrittää neuvotella, että haluisiko hän ostaa asunnon tms. mutta taloudellisesti hänen ei kannata muuttaa minnekään, koska vaihtoehtona on vuokralla asuminen. Hänhän saattaa löytyy uuden miehen ja senkin kanssa kannattaa muuttaa yhteen tuonne, koska asuminen on edullista.
"Rahoitusvastike on omistajan vastuulla eli perinnön saajien. Sen maksaminenhan nostaa sen omaisuuden eli asunnon arvoa."
Tämä on käytännössä kohtuuton tilanne, koska vaikka kulut juoksevat, ei niistä voi itse päättää tai mukauttaa tilannetta. Toisin sanoen, aina muutoin voi myydä tai vuokrata (mikä kattaa yleensä kaikki kulut, ei vain osaa) jolloin ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Tässä ei voi kuluja kattaa millään eikä luopua niistä mitenkään mielekkäästi. Se omaisuuden arvon nousu ei muuten välttämättä realisoidu, jos myynnin ajankohdan määrää joku jota se ei taloudellisesti hyödytä (=ei mitään väliä mikä asunnon arvo oman asumisen jälkeen). Ja vaikka realisoituisikin, se ei paljon lämmitä jatkuvien ylimääräisiä kuluin, kun ei voi itse päättää oman tilanteen mukaan edes "pakkosäästösijoituksen" realisoinnista. Miettikää mikä haloo nyt on pankkien asuntosijoituksista ja näitä ei edes pimitetä mahdollisesti vuosikymmeniä lisääntyvien hoitokuluin?
Jos leski jää asumaan asuntoon, rahoitusvastikkeen maksamisesta vastaa yleensä asunnon omistaja tai kuolinpesä, riippuen siitä, miten omistus ja oikeudet asuntoon on järjestetty. Tilanne voi vaihdella seuraavasti:
Leskellä hallintaoikeus asuntoon:
Jos leskellä on avio-oikeuden perusteella hallintaoikeus asuntoon (eli hän saa asua asunnossa ilman omistusoikeutta), rahoitusvastike maksetaan yleensä kuolinpesän varoista, koska kuolinpesä omistaa asunnon.
Leski omistaa asunnon:
Jos leski perii asunnon tai omistaa sen kokonaan esimerkiksi avio-oikeuden tai testamentin perusteella, leski vastaa rahoitusvastikkeen maksamisesta.
Kuolinpesän yhteishallinta:
Jos asunto kuuluu kuolinpesään ja leski asuu siinä, vastikkeen maksaminen voi tulla kuolinpesän hoidettavaksi. Käytännössä kuolinpesän osakkaat päättävät yhdessä vastikkeen maksamisesta.
Testamentti tai ositus vaikuttaa:
Jos testamentissa tai osituksessa on sovittu erityisjärjestelyistä (esim. leski saa asua asunnossa, mutta omistus jää kuolinpesälle), vastikkeen maksaja määräytyy näiden ehtojen perusteella.
Rahoitusvaatikkeella maksetaan yhtiön isoja remonttilainojakin. Leski on vastuussa kaikista kuluista, jotka asumisesta aiheutuu ja on velvollinen hoitamaan omaisuutta niin, että se vapautuu omistajille samassa kunnossa kuin se oli kuolinhetkellä. Joutukoon leski sitten kadulle, jos ei maksa. Yhtiö ottaa osakkeen haltuun, jos vastikkeita ei makseta.
Ja se vasta hauskaa on, että lesken toyboyllakin on asumisoikeus, jos menevät naimisiin ja nainen kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Kärsiikö leski peräsuolen laskeumasta vai miksi tarvitsee noin ison kämpän?
Peräsuoli-Perjantai on taas kaatanut viinaa ylempään aukkoonsa.
Köyhän naisen kanssa ei kannata avioitua, jos ei enää ole lapsia hankkimassa. Miehet ovat vain niin tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Alkaisitteko itse maksamaan toisten velkaa, noin vaan?
Jos leski asuu asunnossa vuosikymmenet, niin hän on se joka tosiasiassa hyötyy remonteistakin. Usein esim putkiremontin yhteydessä uudistetaan myös kylpyhuone nykyaikaiseksi ja kivaksi käyttää. Yhteisten tilojen remontit lisää asumisviihtyvyyttä ja energiaremontit taas laskee hoitovastiketta eli lesken ainoaa kulua. Asunnon arvo ei oikeasti nouse, kun ei sitä pysty myymään vuosikymmeniin.
Itse en edes suostuisi asumaan toisten omistamassa asunnossa toisten piikkiin. Näinhän tuo leski tekee ja on moraaliton, vaikka lakiteknisesti hänellä onkin oikeus. Olen ylpeä siitä että elätän itse itseni enkä tarvitse elatusta muilta. Asuntoni remontit maksan myös ihan itse.
Näin pitäisi kaikkien toimia.
Tosin, enpä myöskään menisi naimisiin minkään vanhan ukon kanssa. Lakia pitäisi muuttaa siten että leski vähintään maksais remontit.
Tiedoksi kaikille, että sitä perintöä ei tarvitse ottaa vastaan. Siitä voi kieltäytyä. Silloin ei tule perintöveroa eikä muitakaan maksuja.
En ole juristi, mutta maalaisjärki sanoo, että se jolla on hallintaoikeus maksaa juoksevat kustannukset.