Kuka maksaa rahoitusvastikkeen? Nuori leski asuu leskenoikeudella isossa osakehuoneistossa eikä asuntoa voi myydä
Tilanne: Iäkkäämpi mies kuoli ja hän omisti ison (4h + k) asunto-osakkeen. Hän asui siinä uudehkon aviovaimonsa kanssa. Tämä vaimo on oleellisesti mies-vainajaansa nuorempi, joten elämän päiviä riittänee. Hän saa kuitenkin lesken oikeudella asua siinä mies-vainajansa asunnossa loputtomiin. Aviolesken oikeus. Asuntoa ei voi myydä. Velkaa asunnosta ei ole siis enää.
Asunnossa on suht edullinen hoitovastike mutta koska siihen on juuri tullut isot remontit, ja loput tulee kohta, niin rahoitusvastike nousee pilviin. Putket, parvekkeet, sähköt, julkkari, piharemontti, ehkä jopa lämmitysmuotokin vaihtuu. Isossa asunnossa rahoitusvastike on järjetön.
Onko todellakin oikein että tämän mies-vainajan lapset maksavat tuon rahoitusvastikkeen koska ovat perittyään omistajia? Leski maksaa vain hoitovastikkeen ja veden. Lisäksi mies-vainajan lapsille tuli muhkeat perintöverot koska tuollainen asunto ei ole ihan halpa. Leski itse ei omista mitään. Avioehto oli eli leski ei peri mitään mutta asumissuoja kyllä tuosta tuli hänelle.
Veikkaampa että näitä tilanteita on ollut muillakin näinä uusioperheiden aikoina, joten vinkkiä/neuvoja? Leski ei todellakaan ole lähdössä tuosta asunnosta kun saa siinä edullisesti pelkällä hoitovastikkeella asua. Hänhän voi ottaa jopa siihen asumaan uuden miehen! Entä tuhoutuuko asunto? Ja kellään ei ole tähän mitään sanomista, mutta joutuvat maksamaan kalliit rahoitusvastikkeet. Olisi nuorilla perheillä muitakin rahanmenoja, ja luulivat saavansa isänperintönä asunnon, jonka myyntitulot olisivat olleet tarpeen. Nyt tulikin vain iso lasku.
Kommentit (183)
Jos kuolinpesää ei ole vielä jaettu, niin onko vaihtoehtona vielä kuolinpesän konkurssi jos osakkaat eivät maksa kuolinpesän velvoitteita eli asunnon rahoitusvastikkeita omista rahoistaan?
Konkurssi voisi ehkä vaikuttaa lesken asumisoikeuteen jos velkojien etu sitä vaatisi ja konkurssipesän selvityksen jälkeen jääneet varat kuuluisivat oletettavasti kuolinpesän osakkaille. Asunnosta saatava myyntihinta voisi olla huono ja pesänselvitykseen menisi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
En löydä perustetta, että testamentilla voi poistaa lesken asumisoikeuden.
Täytyyhän näihin joku oikeus ja kohtuus olla.
Vanha, varakas henkilö olisi lääpällään, kun saa vietyä vihille jonkun 30 - 50-vuotiaan. Tällä puolestaan pelkkä omaisuuden kartuttaminen tavoitteena. Vanhan ihmisen perillisetkö eivät voi asialle mitään, vaikka koko kuvio kosahtaa heidän nilkkaansa? Ei minusta sekään ole oikein, kun täällä on ehdotettu, että perilliset voivat aina luopua perinnöstään. Niinkö? Lastenko sijaan vanhempien elämäntyö kuuluu jollekulle ulkopuoliselle 'onnenonkijalle'.
Itse en todellakaan haluaisi asua toisten asunnossa, jossa puolin ja toisin emme olisi edes läheisiä toisillemme. Joillekin tämä sopii ja kyllähän kaikilla on oltava katto pään päällä.
Se on hienoa, että ihmiset löytävät ystävyyttä ja rakkautta kaiken ikäisinä, mutta ei kai tuossa kuviossa sentään tarvitse lähteä suvulta "tuhkatkin pesästä".
Ikävä tilanne kyllä. Mutta laihana lohtuna: Jos leski on kerran ollut huomattavasti vainajaa nuorempi ja hänellä on elinikäinen asumisoikeus, niin kyllähän tuosta on silloin tullut perintöönkin merkittävä vähennys.
Leskelle tuosta on turha kiukutella, hän ymmärrettävästi pitää kiinni 'saavutetuista eduista' ja oltuaan naimisissa huomattavasti vanhemman miehen kanssa, hän saattaa myös kokea, että tämä asumisetu on ihan ansaittu.
Jokaisen perinnönjättäjän pitäisi omalta osaltaan huolehtia siitä, että jäämistössä on riittävä määrä likvidejä varoja. Sentään tuo mies oli ajatellut lapsiaan ja tehnyt avioehdon. Mutta olisi voinut kyllä järjestää asumisensakin hieman toisin, jotta lapsille olisi jäänyt muutakin kuin suurten remonttien kynnyksellä oleva perheasunto.
Jos nuorempi vaimo on ollut myös se, joka on huolehtinut iäkkäästä vanhuksesta hautaan saakka niin että kaukana asuvat lapset ovat säästyneet monelta huolelta ja murheelta, niin ehkäpä se leski on tosiaan asumisensa ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Kuka maksaa rahoitusvastikkeen?
Omistajat (eli vainajan lapset) vastaavat kaikista osakkeen omistukseen liittyvistä maksuista, mukaan lukien rahoitusvastike.
Leski maksaa vain hoitovastikkeen, koska hänellä on lesken hallintaoikeus asuntoon, mutta ei omistusta.
Miksi perilliset joutuvat maksamaan?
Lesken asumisoikeus menee omistusoikeuden edelle
Asuntoa ei voi myydä ilman lesken suostumusta, jos se oli vainajan ja lesken yhteinen koti.
Omistusoikeus siirtyi vainajan lapsille, mutta hallintaoikeus jäi leskelle.
Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys sitovat omistajia
Yhtiö perii vastikkeet omistajilta, ei asujalta.
Vastikkeista ei voi vapautua ilman, että osakkeista luovutaan (esim. myynti tai lunastus, m
Mutta se ei ole noin yksinkertaistaista. Leski voi omistaa osan ja myös keskinvoi joutua maksamaan myös rahoitus vastikkeen. Tuohon tosiaan kannattaa ottaa osaava juristi.
Tuossa on nyt onneksi kyseessä vanha asunto, josta tullut remontteja maksettavaksi. Tilanne olisi huomattavasti pahempi, jos kyseessä olisikin uusi asunto, jossa on jäätävä määrä yhtiölainaa. Pahimmillaan yhtiölainat ovat tainneet olla 80% luokkaa ja 70% on hyvinkin tavallinen.
Siinä voisi alkaa alahuuli väpättää, jos pariskunta olisi muuttanut uudiskohteeseen, josta isä olisi maksanut pelkän myyntihinnan ja yhtiölainaa olisi 200-250k. Aika kova maksaminen olisi tuollaisessa yhtiölainassa. Mutta toki siitä asunnostakaan ei olisi tarvinnut kauheasti perintöveroja maksella, etenkin huomioiden lesken asumisoikeusta tuleva vähennys.
Jos se putkitemontti ei ole tason nosto vaan kiinteistön ylläpitoa, voi kustannukset vierittää edelleen hallintaoikeudesta perittävään korvaukseen. Siis aivan samoin kuin hoitovastikkeistakin aiheutuvat kustannukset. Rajoituksensa kuitenkin on että perittävät kustannukset eivät voi ylittää vastaavasta asunnosta perittävää käypää vuokraa.
Mielestäni lesken hallintaoikeus yhteiseen asuntoon on sangen reilu. Itse kunkin olisi toki syytä varautua omaan tai puolison kuolemaan jo silloin, kun se ei ole näköpiirissä. Siis ainakin siinä tapauksessa, jos ei vihaa lapsiaan.
Alan nähdä muun maailman toimintatavan järkevänä. Ketään automaattista perijää ei ole vaan jokaisen on tehtävä testamentti missä yhteydessä ihminen pakotetaan miettimään kuinka haluaa asioiden menevän hänen kuoltuaan. Suomessa tulee yhä enenevässä määrin tapauksia joissa pistetään sivulliset maksamaan vieraan ihmisen eläminen. Lainsäätäjä hoi, olisko tarvetta tehdä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se vasta hauskaa on, että lesken toyboyllakin on asumisoikeus, jos menevät naimisiin ja nainen kuolee.
Ei ole, ellei leski omista asuntoa yksi (tai yhdessä toyboyn kanssa).
Ei pidä paikkaansa. Ja jos leski omistaisi asunnon yksinään niin silloinhan perikunnalle olisi se ja sama kuka siinä asuu.
Miksi nuorta leskeä, vaikkakin varatonta, pidetään automaattisesti lokkeilijana? Onhan hän varmasti pitänyt vanhemmasta puolisostaan huolta ja hoitanut omalta osaltaan taloutta? Kotiakin on voinut laittaa, sisustaa ja rempata omannäköisekseen, vaikka ei sitä omistakaan.
Millä perusteella aikuiset lapset ovat jotenkin oikeutetumpia hyötymään isänsä perinnöstä ja lesken asumisoikeus kodisssaan nähdään jotenkin ongelmana?
Mielestäni ap:n tapauksessa perinnöstä luopuminen lesken hyväksi on ainoa oikea tapa toimia. Ahneella kuulostaa, että pitäisi saada leski kodistaan ulos, jotta päästään isän rahoihin käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se vasta hauskaa on, että lesken toyboyllakin on asumisoikeus, jos menevät naimisiin ja nainen kuolee.
Ei ole, ellei leski omista asuntoa yksi (tai yhdessä toyboyn kanssa).
Ei pidä paikkaansa. Ja jos leski omistaisi asunnon yksinään niin silloinhan perikunnalle olisi se ja sama kuka siinä asuu.
Nimenomaan pitää paikkansa. Ainoa tilanne, jossa lesken toyboylla voisi olla asumisoikeus lesken kuoleman jälkeen on se, että joko leski on kuollessaan omistanut asunnon yksin tai että leski ja toyboy ovat omistaneet sen yhdessä. Toki silloin lesken ensimmäisen puolison lapsiin ei tilanteen pitäisi silloin vaikuttaa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Koita sopia yhtiökokouksessa, että tulevat remotit voi säästää ylisuurella hoitovastikkeella.
Ei periaatteessa ole sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää mennä taloyhtiön kokoukseen joukolla ja nostaa hoitovastike pilviin. Kun leski muuttanut ulos, niin sitten laskee sen.
Mitä se joukolla taloyhtiön kokouksiin meno auttaa? Oli paikalla sitten yksi osakkeenomistajien edustaja tai kymmenen, ei käytettävissä oleva äänimäärä siitä muutu kun ryhdytään äänestämään.
Miksi muut osakkaat haluaisivat nostaa hoitovastikkeen pilviin? Osa on jo varmasti maksanut tehdyt remontit suoraan eikä edes maksa rahoitusvastiketta.
Paitsi keskustelussa joukkovoima on rautaa. :) Itse pääsin näin eroon vastaavassa tilanteessa, roudasin rakennusmestarikaverinikin mukaan kertomaan mitä kaikkea voikaan tulla ja miten nyt juuri kantsii nostaa vastikkeita. Yhtiökokouksissa ei ollut kummoinen osanotto ja päätettiin asia siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastikkeita jättää maksamatta, taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaan. Ulosotto ei välttämättä ole ratkaisu. Tarkastakaa.
Jos leski jättää hoitovastikkeen maksamatta niin päättyykö asumisoikeus vai onko omistaja velvollinen maksamaan? Taloyhtiö lopulta ottaa osakkeen haltuun realisoi eli myy asunnon. Onko leskellä edelleen asumisoikeus?
Tuli vain mieleen, en todellakaan osaa sanoa.
Samalla tavalla kuin muidenkin lesken laskujen, kuten puhelinlaskun, kanssa. Eli voivat mennä ulosottoon. Mutta ei asunto siitä syystä mene, kun ei ole lesken.
Se on ku vanhemmiten seotaan ja pitää mennä naimisiin. Sama hulluus iskee miehiin että naisiin.
No isukki järjesti pikkuvaimolle kissanpäivät.
Leskirouva voi hyvinkin ylielää miehen lapset.
Vainajan lapsenlapset voivat sitten tulevaisuudessa maksaa näitä kustannuksia koska perivät taakan.
Mitenkäs raamatussa sanotaankaan että synnit kostautuu kolmanteen polveen asti.
100 neliön kämppä johon putkari ja julkkari parin vuoden sisään niin 150 kiloo napsahtaa helposti rahoitusvastikkeeseen jolloin saattaa omistajia hivenen kyrsia kun asuja maksaa vain vastikkeen. Aika sairas setti että on laillisesti mahdollista.
Kappas kun tuli mieleen syytinkisopimukset ja googlettelin niitä. Sattuikin melko tuore uutinen, jossa kerrotaan asunnon myynti-ilmoituksesta, jossa tosiaan tulee se mummo kaupan päälle:
Yleensä syytinkisopimukseen kuuluu muutakin kuin pelkkä asuminen, mutta tässä tapauksessa on kyse pelkästä asumisesta. On siis ihan mahdollista yrittää myydä asuntoa, vaikka siinä tuleekin mukana sitten asukas, jolla on elinaikainen asumisoikeus. Toki ostajan löytyminen voi olla vaikeaa.
Tässäkin joku on saanut testamentilla tuon asunnon ja yrittää myydä sitä, kun on ilmeisesti pikkurahasta pula eikä jaksa odotella leskirouvan kuolemaa.
Jos tuollaisesta asunnosta haluaa tehdä tarjouksen, niin minusta vähintään asukkaan terveysasiakirjat pitäisi saada nähtäville. Muuten menee ihan arpapeliksi, kun ei tiedä pääseekö asuntoa käyttämään 10 vai 30 vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä tilanne kyllä. Mutta laihana lohtuna: Jos leski on kerran ollut huomattavasti vainajaa nuorempi ja hänellä on elinikäinen asumisoikeus, niin kyllähän tuosta on silloin tullut perintöönkin merkittävä vähennys.
Leskelle tuosta on turha kiukutella, hän ymmärrettävästi pitää kiinni 'saavutetuista eduista' ja oltuaan naimisissa huomattavasti vanhemman miehen kanssa, hän saattaa myös kokea, että tämä asumisetu on ihan ansaittu.
Jokaisen perinnönjättäjän pitäisi omalta osaltaan huolehtia siitä, että jäämistössä on riittävä määrä likvidejä varoja. Sentään tuo mies oli ajatellut lapsiaan ja tehnyt avioehdon. Mutta olisi voinut kyllä järjestää asumisensakin hieman toisin, jotta lapsille olisi jäänyt muutakin kuin suurten remonttien kynnyksellä oleva perheasunto.
Jos nuorempi vaimo on ollut myös se, joka on huolehtinut iäkkäästä vanhuksesta hautaan saakka niin että kaukana asuvat lapset ovat säästynee
Ei kukaan voi ansaita mitenkään lähes tuntemattomien maksavan 80% asumiskuluistaan seuraavan 50 vuoden ajan. Helposti 1300e kuukaudelle. Harvalla on heittää tuollaisia rahoja kankkulan kaivoon. Lasten ollessa leskeä 10v nuorempia ei ole mitään takuita etteivät kuole ennen leskea.
Niin, paitsi jos lapset on kyvyttöminä maksamaan vastikkeita kieltäytyneet perinnöstä, asunto siirtyy lesken omistukseen. Leski maksaa asuntoon liittyvät kulut ja voi testamentata asunnon puolison lapsille, jos välit on olleet asialliset. Tämä olisi mielestäni oikea järjestys ja kukaan ei joudu maksamaan toisen asumisesta mitään.