Menisittekö terapeutille jolla ei ole psykoterapeutin koulutusta?

15. En ole hakenut psykoterapeutin nimikettä, mutta olisin sen varmaankin saanut. En kokenut sille tarvetta, koska työskentelin perheiden ja pariskuntien kanssa. Minulla on pitkä koulutus terapia-alalta, seitsemän vuotta ja lisäksi monenlaista kurssia ja lyhyempää koulutusta. 

Terapia-alalla on aina ollut monenlaisia poppamiehiä eli ei kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Usein kyseessä on jokin ulkomailta Suomeen tuotu uusi muotiterapia tai ajatus, jonka ympärille poppamies tai -nainen sitten rakentaa yrityksensä. Alalla on kyllä vaikea menestyä, erityisesti kouluttajana, kun ammattitaitoinen kouluttajakin voi joutua tekemään paljon työtä saadakseen koulutettavia, joten ehkä tuossa suhteessa huolesi on turha (tuskin onnistuu tuo kouluttaminen). Uskoisin, että poppamiesten on aika hankala saada elantoa tältä alalta. Jonkun yksittäisen henkilön kohdalla voi tietysti olla toisin. Joissain tapauksissa voi olla aihetta tutkia onko kyseessä rikos.

Minusta nämä terapeutiksi hinkuvat papit ja poptähdet voisivat hakeutua mieluummin työnohjaajiksi. Puolet väestöstä vaikuttaa uupuneen työelämässä ja muutenkin parempia työskentelytapoja olisi hyvä jakaa alojen sisällä. 

Vierailija kirjoitti:

15. En ole hakenut psykoterapeutin nimikettä, mutta olisin sen varmaankin saanut. En kokenut sille tarvetta, koska työskentelin perheiden ja pariskuntien kanssa. Minulla on pitkä koulutus terapia-alalta, seitsemän vuotta ja lisäksi monenlaista kurssia ja lyhyempää koulutusta. 

Terapia-alalla on aina ollut monenlaisia poppamiehiä eli ei kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Usein kyseessä on jokin ulkomailta Suomeen tuotu uusi muotiterapia tai ajatus, jonka ympärille poppamies tai -nainen sitten rakentaa yrityksensä. Alalla on kyllä vaikea menestyä, erityisesti kouluttajana, kun ammattitaitoinen kouluttajakin voi joutua tekemään paljon työtä saadakseen koulutettavia, joten ehkä tuossa suhteessa huolesi on turha (tuskin onnistuu tuo kouluttaminen). Uskoisin, että poppamiesten on aika hankala saada elantoa tältä alalta. Jonkun yksittäisen henkilön kohdalla voi tietysti olla toisin. Joissain tapauksissa voi olla aihetta tutkia onko kyseessä rikos.

Toivottavasti. Hän itse uskoo, että koska siinä life coaching -ohjelmassa jonka hän itse kävi, luvattiin jokaiselle USD 10 000 kuukausituloja, niin saisi tuollaisen toimeentulon. On ottanut ison yrityslainan elääkseen itse luksuselämää ulkomailla ja palkannut noilla rahoilla kaksikin firmaa tekemään puolestaan markkinointia somessa. Kertoilee, miten "köyhät, epätoivoiset yh:t" (hänen sanantarkat sanansa) ostavat hänen valmennuksiaan.

En ole noin törkeään juttuun itse ennen törmännyt ja pakko sanoa, että olen pöyristynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta nämä terapeutiksi hinkuvat papit ja poptähdet voisivat hakeutua mieluummin työnohjaajiksi. Puolet väestöstä vaikuttaa uupuneen työelämässä ja muutenkin parempia työskentelytapoja olisi hyvä jakaa alojen sisällä. 

Totta, työnohjaajan virallinen koulutus kestää kaksi vuotta (itselläni on sekin koulutus). Tosin työnohjaus on erittäin vaativaa, jos puhutaan muusta kuin yksilötyönohjauksesta, koska suurryhmän ohjaamiseen katsottiin ennen tarvittavaan kuuden vuoden ryhmäterapiakoulutus. Itselläni ei sitä kokonaisuudessaan ollut, jouduin taloudellisista syistä jättämään kesken. 

Työnohjauksen järkevin konteksti on koko työyhteisö, mutta se on varsin kallista. Uraohjaukseen tietysti sopii myös yksilötyönohjaus, mutta työyhteisön ongelmissa se on oikeastaan aika merkityksetöntä, koska ongelmat ovat johtamisen ja organisaation tasolla. Sekaisin olevan työyhteisön selvittäminen tulee kalliiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

15. En ole hakenut psykoterapeutin nimikettä, mutta olisin sen varmaankin saanut. En kokenut sille tarvetta, koska työskentelin perheiden ja pariskuntien kanssa. Minulla on pitkä koulutus terapia-alalta, seitsemän vuotta ja lisäksi monenlaista kurssia ja lyhyempää koulutusta. 

Terapia-alalla on aina ollut monenlaisia poppamiehiä eli ei kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Usein kyseessä on jokin ulkomailta Suomeen tuotu uusi muotiterapia tai ajatus, jonka ympärille poppamies tai -nainen sitten rakentaa yrityksensä. Alalla on kyllä vaikea menestyä, erityisesti kouluttajana, kun ammattitaitoinen kouluttajakin voi joutua tekemään paljon työtä saadakseen koulutettavia, joten ehkä tuossa suhteessa huolesi on turha (tuskin onnistuu tuo kouluttaminen). Uskoisin, että poppamiesten on aika hankala saada elantoa tältä alalta. Jonkun yksittäisen henkilön kohdalla voi tietysti olla toisin. Joissain tapauksi

 

Voi voi. Minä tiedän lähihoitajan, joka nyt aikoo terapeutiksi. Aikoo rikastua, mutta puhuu myös avoimesti ettei halua asiakkaiksi pershäröjä tai vaikeasti masentuneita. Lähinnä työssäkäyvien ohjaaminen menestykseen kiinnostaa. Alla siis todellakin vain perseenpesututkinto. Näin Suomessa tänään.

Onneksi ei ole tarvetta, mutta jos olisi en menisi edes kouluttatuneelle psykoterapeutille, yleensä ovat henkilöitä, joilla itsellä motiivina terapeutiksi kouluttautumisessa helpolle rahalle pääsy.

Onneksi ei ole tarvetta, mutta jos olisi en menisi edes kouluttautuneelle psykoterapeutille, yleensä ovat henkilöitä, joilla itsellä motiivina terapeutiksi kouluttautumisessa helpolle rahalle pääsy.

23. Hän on tainnut itse tulla huijatuksi. 

Työterveydessä yritin päästä psykologin tai psykiatrin vastaanotolle - he olivat kaikki varattuja, joten menin  psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Oli "mielenkiintoinen" kokemus. Osaan välttää jatkossa.

"Voi voi. Minä tiedän lähihoitajan, joka nyt aikoo terapeutiksi. Aikoo rikastua, mutta puhuu myös avoimesti ettei halua asiakkaiksi pershäröjä tai vaikeasti masentuneita. Lähinnä työssäkäyvien ohjaaminen menestykseen kiinnostaa. Alla siis todellakin vain perseenpesututkinto. Näin Suomessa tänään."

Tämäkin tutuntuttu uhoaa kovasti, että jatkossa hän haluaa asiakkaiksi vain varakkaita, menestyviä ihmisiä. Ei niitä köyhiä, epätoivoisia, heikossa tilanteessa olevia yh:ta. En viitsi julkisella palstalla enempää taustoista kertoa, mutta voin sanoa, että yksikään menestyvä ihminen ei kyllä hänen "asiantuntemuksestaan" hyödy (ei tosin kukaan). Ihmettelen myös sitä, että eikö hän todellakaan itse kykene näkemään, että esimerkiksi hänen velalla teettämänsä some-kampanjat ovat uskottavuudeltaan joidenkin netin huijauskirjeiden tasolla ihan jo kirjoitusasultaankin.

Terapeutti eli hoitava henkilö on yleisluontoinen nimike, jonka ihminen voi ymmärrettävästi mutta virheellisesti liittää sairauksien hoitoon. Edes kaikki oikeat psykoterapeutit eivät omaa mitään/juuri mitään kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä, vaikka ovat suorittaneet psykoterapiakoulutuksen edellyttämät opintoviikot psykologisissa oppiaineissa. Itse psykiatrian alan ammattihenkilönä en ohjaisi potilasta hakeutumaan Kelan kuntotuspsykoterapiaan sairautensa vaatimaan kuntoutukseen psykoterapeutille, jolla ei ole vahvaa työtaustaa myös julkisen sektorin alueella psykiatrisessa sairaalassa ja/tai poliklinikalla. Psykoterapia, jossa ei ole pätevyyttä seurata sitäkin, mitä sairauden oireissa tapahtuu, ja jossa vain puhutaan tai ollaan hiljaa, on mielestäni vaillinaista. Myös uhkarohkeaa, mutta sitä eivät kaikki tahot tunnu ymmärtävän.

25. Onhan se yleistä, että psykoterapeutiksi halutaan, koska ajatellaan sen olevan helppoa rahaa. Todellisuus on kuitenkin toinen eli moni tuore psykoterapeutti jatkaa entisessä ammatissaan, koska asiakkaita ei vain tule. Siksikään en näe oikein järkeä siinä, että psykoterapeutin koulutus takaa psykoterapeutin nimikkeen. Kyllä homman pitäisi olla kuten ennenkin, se myös tekee koulutuksista heterogeenisempia ja kohottaa vaatimuksia sille kuka nimikkeen saa käyttöönsä. Jo nyt meillä on paljon koulutettuja psykoterapeutteja, jotka eivät tee kyseistä työtä ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

23. Hän on tainnut itse tulla huijatuksi. 

Voi olla, googlasin aihetta ja sitä life coaching -"koulutusta" jonka hän on käynyt. Tietoja siitä löytyy vain englanniksi koska on USA:ssa lanseerattu ohjelma, ja kaikissa todetaan kyseessä olevan pyramidihuijaus.

Vierailija kirjoitti:

On olemassa joitakin sellaisia ammattilaisia, joilla on vanha koulutus, osa heistä on jopa alansa guruja, vaikka heillä ei psykoterapeutin koulutusta olekaan. He eivät ole sitä aikoinaan hakeneet, koska esimerkiksi perheterapeutin asiakkaat eivät saaneet kela-korvauksia. Myös osa vanhemmista seksuaaliterapeuteista saattaa olla ilman psykoterapeutin nimikettä, vaikka ovat erittäin hyvin koulutettuja. Psykoterapeutin erillinen koulutushan on aika uusi asia. Aiemmin nimikkeen käyttöoikeutta haettiin erilaisilla koulutuksilla ja saatiin, jos pätevyysvaatimukset täyttyivät. Vaadittiin myös työkokemusta.

Tosin kaikki tällaiset henkilöt ovat kaikki jo yli 50v. ja olleet pitkään alalla. Ehdottomasti menisin esimerkiksi erään hyvin tunnetun ja taitavan seksuaaliterapeutin vastaanotolle, jos olisi tarvetta ja jos hän ottaisi vastaan, vaikkei hänellä ole psykoterapeutin nimikettä.

Kerro murheesi, niin autan ilmaiseksi tässä ja nyt?

Vierailija kirjoitti:

Työterveydessä yritin päästä psykologin tai psykiatrin vastaanotolle - he olivat kaikki varattuja, joten menin  psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Oli "mielenkiintoinen" kokemus. Osaan välttää jatkossa.

Sairaanhoitaja: "Miksi katsot huoneen nurkkaan, mitä siellä on?" Minä: "Ei siellä ole mitään - minulla on vain tapana.katsoa jonnekin muualle, kun yritän miettiä jotain." Sairaanhoitaja: "Eikun sano nyt, mitä siellä nurkassa on!" Minä:"Ei siellä ole mitään." Sairaanhoitaja:"Eikun sano nyt, mitä siellä on!" Minä:"Ei siellä ole mitään, en vain jatkuvasti halua katsoa silmiin  henkilöä, jonka kanssa keskustelen."

Vastaukseni ei tahtonut kelvata - ehkä joku psykiatrinen sairaanhoitaja voisi kertoa, miksei. Tätä jatkui jonkin aikaa. Onneksi vastaanottoaika loppui. Tapaamieni psykologien kanssa ei ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutti eli hoitava henkilö on yleisluontoinen nimike, jonka ihminen voi ymmärrettävästi mutta virheellisesti liittää sairauksien hoitoon. Edes kaikki oikeat psykoterapeutit eivät omaa mitään/juuri mitään kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä, vaikka ovat suorittaneet psykoterapiakoulutuksen edellyttämät opintoviikot psykologisissa oppiaineissa. Itse psykiatrian alan ammattihenkilönä en ohjaisi potilasta hakeutumaan Kelan kuntotuspsykoterapiaan sairautensa vaatimaan kuntoutukseen psykoterapeutille, jolla ei ole vahvaa työtaustaa myös julkisen sektorin alueella psykiatrisessa sairaalassa ja/tai poliklinikalla. Psykoterapia, jossa ei ole pätevyyttä seurata sitäkin, mitä sairauden oireissa tapahtuu, ja jossa vain puhutaan tai ollaan hiljaa, on mielestäni vaillinaista. Myös uhkarohkeaa, mutta sitä eivät kaikki tahot tunnu ymmärtävän.

Aivan. Ne jotka ovat alalla olleet, eivät kauhistele sitä, jos joku haluaa asiakkaikseen vain suht terveitä ihmisiä, jotka maksavat omalla rahalla, koska se voi olla hyvinkin järkevää. Vakavien psykiatristen sairauksien hoitotiimiksi ei riitä yksi henkilö, vaikka hän olisikin pätevässä työnohjauksessa. Toisaalta hoito ei välttämättä ole lainkaan vaativaa, vaan erittäin palkitsevaa eli psyykkisiiin sairauksiin liittyy paljon myös turhaa stigmaa.

Se ei se mitenkään takaa, että terapiasta muodostuisi jotenkin helppo, että ihmisellä ei ole diagnosoitua mielen sairautta ja että hän maksaa omalla rahalla. Psykoterapian ala on vaikea ala, kyllä se on hurjaa eivätkä kaikki siinä suinkaan pärjää tai saa edes asiakkaita pitkän päälle. Verkostoituminen on tärkeää, samaten jatkuva kouluttautuminen. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei ole tarvetta, mutta jos olisi en menisi edes kouluttatuneelle psykoterapeutille, yleensä ovat henkilöitä, joilla itsellä motiivina terapeutiksi kouluttautumisessa helpolle rahalle pääsy.

 

Psykoterapeutin koulutus maksaa useita kymmeniä tuhansia, ei ole helppoa rahaa todellakaan. Suurin osa tekee sitä oman päivätyönsä ohella tai osa-aikaeläkkeellä. Mikään rahasampo se ei ole.

Ihan sama mikä on terapeutin koulutus koska terapian "hoidon" onnistuminen on ihan asiakkaasta kiinni. Jos asiakas ei usko terapiaan, niin mitään tuloksia tuskin tulee.

Kun taas jos ihminen menee lääkäriin ja vaikka ei usko hoitoon etukäteen, niin kuitenkin lääkäri hänet usein parantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutti eli hoitava henkilö on yleisluontoinen nimike, jonka ihminen voi ymmärrettävästi mutta virheellisesti liittää sairauksien hoitoon. Edes kaikki oikeat psykoterapeutit eivät omaa mitään/juuri mitään kokemusta psykiatrisesta hoitotyöstä, vaikka ovat suorittaneet psykoterapiakoulutuksen edellyttämät opintoviikot psykologisissa oppiaineissa. Itse psykiatrian alan ammattihenkilönä en ohjaisi potilasta hakeutumaan Kelan kuntotuspsykoterapiaan sairautensa vaatimaan kuntoutukseen psykoterapeutille, jolla ei ole vahvaa työtaustaa myös julkisen sektorin alueella psykiatrisessa sairaalassa ja/tai poliklinikalla. Psykoterapia, jossa ei ole pätevyyttä seurata sitäkin, mitä sairauden oireissa tapahtuu, ja jossa vain puhutaan tai ollaan hiljaa, on mielestäni vaillinaista. Myös uhkarohkeaa, mutta sitä eivät kaikki tahot tunnu ymmärtävän.

Aivan. Ne jotka ovat alalla olleet, eivät kau

Minä kauhistelin sitä, että henkilö jolla ei ole mitään psykologian, psykiatrian tai terveydenalan koulutusta tai pätevyyttä, kuvittelee ansaitsevansa life coaching -tyyppisellä "neurotieteisiin perustuvalla" valmennuksella kymppitonnin kuussa. Toisin sanoen, kun kyseessä on silkka "rahat pois" -huijaus, niin on jotenkin vielä järjettömämpää että hän kuvittelee voivansa myydä sitä menestyville ihmisille.

Ja hän markkinoi näitä valmennuksiaan nimenomaan sairauden hoitoina, väittää mullistavansa niissä asiakkaan koko psyyken ja fysiikan. Väittää olevansa neurotieteiden huippuasiantuntija.

Yhdysvalloissa tuo hänen nyt Suomessa markkinoimansa life coaching/therapy on uusin muotivirtaus. Olisi kiinnostavaa kuulla ammattilaisten mielipiteitä siitä, mutta en viitsi laittaa valmennussuuntauksen tarkempaa nimeä ettei se yhdisty häneen.

Mutta kyllä minä myös kyseenalaistan huomattavasti kenen tahansa henkilön ammattietiikkaa ja motiiveja, jos ainoa tavoite missä tahansa hommansa on vain saada helppoa rahaa keinolla millä hyvänsä.

"Kerro murheesi, niin autan ilmaiseksi tässä ja nyt?"

Tähän tyyliin poppamiehet koettavat toimia,  mutta eihän se toimi. Luottamuksen rakentuminen on yksi iso asiakokonaisuus terapiakoulutuksissa, siitä se ihan oikea terapiakoulutus alkaa. Ja sen tulisi alkaa omakohtaisesta kokemuksesta asiakkaan roolissa, simulointitilanteissa.

Syntyy pettymyksiä jo siitäkin, kun kuvitellaan jonkun muutaman vuoden koulutuksen olevan tae hoidon laadusta. Se on tae tietyistä asioista, mutta voi antaa jopa etulyöntiaseman niille, joilla ei ole mitään terapia-alan koulutusta, on vain markkinointi- ja myyntipuolelta tuttu ammattitaito luoda luottamusta ja kohtaamista. 

Pahoin pelkään, että nykyinen psykoterapiakoulutusmalli on pahasti epäonnistunut. Miksi ylipäätään koulutetaan pääasiassa yksilökeskeiseen lähestymistapaan, kun valtaosa ongelmista perustuu kohtaamiseen, ihmissuhteisiin, kontaktiin, rakenteisiin ja kiintymyssuhdemalleihin. Ilman ymmärrystä ihmissuhteiden dynamiikasta ei voi tulla pysyvää tulosta. Diagnoosin siitä kyllä saa, mutta onko se hyvä päämäärä.